Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Epätasaisesti kohti kuninkuusluokkaa

Ralli on ollut suomalaisille kautta aikain rakas sekä menestyksekäs laji. Edellinen kotimainen mestari on kuitenkin niinkin kaukaa kuin kaudelta 2002, joten menestystä on haettava videopelien puolelta. WRC 5 oli ranskalaisen Kylotonn Gamesin ensikosketus viralliseen World Rally Championship -lisenssiin, ja nyt studio jatkaa sarjan tulkintaa asteen epätasaisella nuotituksella. Vuoden kehitystyö näkyy onneksi myös positiivisesti lopputuloksessa. WRC 6 tarjoaa rallipoluille kaipaavalle astetta kevyemmän vaihtoehdon kuin tämän hetkinen sorateiden kuningas, Dirt Rally.

Virallista touhua

WRC istuttaa pelaajan alkuvideon jälkeen suoraan ratin taakse opettelemaan rallin perusalkeet. Lyhyt avaus-EK tutustuttaa kontrolleihin kuin myös kartanlukijan liukuhihnamaiseen nuotinlukuun. Tutoriaali madaltaa noviisien kynnystä hypätä hevosvoimien kurittajaksi, ja muutamien kirjallisten kysymysten kautta säädetään lisäksi kilpakumppanien vaikeustasoa sekä pelaajan preferenssit vaihdelaatikon toiminnan suhteen. Kaiken tämän jälkeen tulevien maanteiden kuninkaiden eteen avautuu laaja kattaus eri pelimuotoja.

Rallipoluille pääsee kaasuttelemaan niin yksin kuin yhdessä, oli kaveri sitten samalla sohvalla tai verkon toisella puolella. Uratilassa märkäkorvainen kuski aloittaa nousun kohti kuuluisuutta Junior-sarjasta WRC2:n kautta aina kuninkuusluokkaan asti. Junior-sarjan puolella autoa ei tarvitse säätää ja vauhditkin pysyvät maltillisina, mutta suuremmat luokat tarjoavat onneksi molempia. Nousu kohti huippua vaatii tiettyjen kriteerien täyttymistä kauden aikana, minkä jälkeen pelaajalle aukeaa uusia mahdollisuuksia minimalistisien sopimusneuvottelujen kautta. Uratila on kaikin puolin onnistunut, vaikka sen toteutus jää hieman elottomaksi ja tylsäksi. Kampanja keskittyy vain ajamiseen, eikä kisojen ulkopuolella ole statistiikan lisäksi ihmeteltävää.

WRC 6:n vahvuus on MM-sarjan virallinen lisenssi, jonka ansiosta tuloslistoilla taistellaan Ogieria, Meekea ja muita todellisia nimiä vastaan. Osakilpailut ja erikoiskokeet ovat oikeilla nimillä, joten maailmaa pääsee näkemään laidasta laitaan. Kisoja käydään Australian pölyisillä hiekkapätkillä, Monte Carlon liukkailla serpenttiiniteillä kuin myös Kiinan eksootiikassa. Erikoiskokeet ovat sopivan lyhyitä ja muistuttavat esikuviaan. Kolmeen päivään jaetut kisat koostuvat yhteensä kuudesta seitsemään EK:sta pisteytyksen toimiessa kuten oikeassa maailmassa. Kaikki radat ovat luonnollisesti ajettavissa myös muissa pelimuodoissa.

Nuotin vierestä

Jos uratilaa vaivaa pieni elottomuus, niin sama ongelma on myös muun toteutuksen suhteen. Rallipolkujen katsojat seisovat suoraselkäisesti tienpenkereillä kannustamassa, eivätkä reagoi kisan tapahtumiin millään tavalla. Samoin voittoseremoniat ovat aina samanlaisia taustojen hieman vaihtuessa kisapaikkakunnan perusteella. Pahin kaikista on kuitenkin robottimainen kartanlukija, joka tulittaa nuotteja sana kerrallaan ja jatkaa samaa tahtia vaikka auton pistää ruttuun Ouninpohjan koivumetsään. Kartturiin ei opi luottamaan missään vaiheessa, minkä seurauksena mutkiin tulee aina hieman varovaisesti ja jalka jarrulla. Joukkoon mahtuu myös selviä nuottivirheitä, joista rangaistaan pelaajaa karulla kädellä. Studio on estänyt oikomiset aikasakkojen uhalla, mutta välillä rehellisestä ajovirheestä kärsii kymmeniä sekunteja kun koukkaus väärältä puolelta puuta palauttaakin ajokin takaisin tielle lisäten aikasakon kelloon. Nuotitukset tulevat joskus myös myöhässä, mutta ajoitusta voi onneksi säätää asetusten puolelta.

Ajomalli on nautittava yhdistelmä arcadea ja tarkkaa simulaatiota.

Toinen huomattava valituksenaihe on ajoittain esiintyvät ruudunpäivitysongelmat. WRC 6 ei tarjoa suurta graafista loistoa, joten jo viime vuoden painosta vaivanneet pätkimiset konepellin alla ihmetyttävät. Pääasiassa peli pyörii tasaisesti, mutta nopeatempoiselle lajille vähäisetkin ongelmat aiheuttavat suurta harmia. Lisäksi jyrkissä käännöksissä esiintyy selvästi kuvan repeilyä. Teknistä puolta kiusaa sama epätasaisuus kuin koko peliä: Korsikan auringon alla maisemat saattavat näyttää kuvankauniilta. Säätilat eivät vaihtele dynaamisesti erikoiskokeiden aikana, vaikka variaatiota on muuten paljon tarjolla. Autoja pääsee kurittamaan säällä kuin säällä kellonajasta riippumatta. Hernerokkasumu yhdistettynä epäluotettavaan nuotitukseen on muuten nautittava yhdistelmä.

Jalka suoraksi

Kaikesta valituksesta huolimatta studio on onnistunut muutamassa asiassa erinomaisesti. Ajomalli on nautittava yhdistelmä arcadea ja tarkkaa simulaatiota. Äänetkin ajavat asiansa, kunhan ne muistaa kääntää täysille asetuksien kautta. Ajaminen on kaikin puolin hauskaa, kiitos monipuolisten ympäristöjen, viihdyttävän ajomallin sekä virallisen lisenssin. Vaurionmallinnusta on hieman säädetty edellisen vuoden teoksesta anteeksiantavampaan suuntaan, eivätkä autot hajoa ainakaan keskitason vaikeustasolla kokonaan. Aikaa ei voi myöskään enää kelata taaksepäin ajovirheen sattuessa.

Yksittäisten rallien ja uratilan lisäksi pelaaja päästetään irti verkon puolella. Viikkottain vaihtuvat haasteet täydentävät perusverkkokisoja. Nettipeli toimi ilman ongelmia ja peliseuraakin löytyi yleensä nopeasti. Löytyypä WRC 6:sta myös jaetun ruudun moninpeli.

Epätasaisen viihdyttävä

WRC 6 ei ole missään nimessä täydellinen, mutta muutamista puutteistaan huolimatta se tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon rallipoluille kaipaaville. Useat pelitilat, monipuolinen erikoiskoetarjonta ja Dirt Rallya arcademaisempi ajomalli viihdyttävät varsinkin kasuaaliajajia. Virallisen lisenssin turvin luodaan autenttista tunnelmaa tuttujen kuskien, kisapaikkojen ja autojen muodossa. Toivottavasti jo seuraavan vuoden painoksessa ruudunpäivitysongelmista ja muutamista typeryyksistä on päästy eroon, jolloin siirrytään Jari-Mattia tänä(kin) vuonna vaivanneesta epätasaisuudesta kohti ogierimaista tarkkuutta.

Kirjaudu kommentoidaksesi