Cubase

Yksi polttavista puheenaiheista vaikuttaa olevan foorumista riippumatta moderointi. Ohjeiden, huomioiden ja valitusten täyteistä keskustelua aiheesta löytyy aina lähes loputtomiin. Kysymys kuuluu: millaista moderoinnin pitäisi olla? Mielipiteitä taitaa olla yhtä paljon kuin itse käyttäjiä, sillä kaikki näkevät asian omalla tavallaan. Ei sillä, että kaikesta pitäisikään olla samaa mieltä. Eriävät näkemykset tekevät vain moderaattoreiden tehtävästä hankalan.

Milloin pitää puuttua peliin? Minkälaiset säännöt ajavat asiansa? Kinkkisiä tilanteita esiintyy jatkuvasti, eikä niille näy loppua. Sääntöjä voidaan aina muutella ja lisätä, moderaattoreita voidaan aina värvätä enemmän. Se ei ole ongelma. Suurin vaikeus moderoinnissa on tulkinnanvapaus. Toisin kuin urheilutapahtumissa keskustelufoorumeita ei voi koulia oikeaan suuntaan pelkästään sääntökirjaa syynäämällä. Joskus tarvitaan ratkaisuja, joita voi olla vaikea perustella ”sääntöjen kolmannen kappaleen viidennellä kohdalla”.

Mitä on hyvä keskustelu?

Nettifoorumit ovat siinä mielessä uniikkeja kokonaisuuksia, että jokainen käyttäjä pystyy osallistumaan keskusteluihin vapaasti. Samaan ketjuun saattaa postata joukko 12-17-vuotiaita nuoria, 30-vuotiaita perheenisiä sekä ihan vanhoja päiviään viettäviä veteraanejakin. Yritä kuvitella kyseiset ihmiset yhteen saliin keskustelemaan? Vaikeaa, eikö? Samasta syystä on myös hankalaa päättää, millaista moderointilinjaa kannattaa noudattaa. 12-vuotias Pertti saattaa ymmärtää täysin onelinereiden päälle, eikä välttämättä halua edes lukea mitään pitkiä postauksia saatika analyyttisiä blogeja. Sen sijaan 35-vuotias diplomi-insinööri saattaa tuhahtaa jokaiselle postaukselle, joka ei hänen mielestään vie keskustelua eteenpäin tai ole muuten vaan tarpeeksi huolella tehty. Mihin vetää raja, kun pitäisi miellyttää demokraattisesti suurinta osaa?

Millaista on hyvä moderointi?

Usein hyvä moderointi rinnastetaan toimiin, jotka perustuvat kirjoitettuihin sääntöihin. Näen asian itse ongelmallisena. En usko, että jatkuvasti sääntöjä täydentämällä päästään ikinä hyvään keskusteluun. Säännöt auttavat toki moderaattoreita, sillä heidän mahdollisille toimilleen löytyy selkeä pohja: Jos mainostat KFINissä ilman lupaa, viestisi poistetaan. Kun tehdään päivänselvä rike, on myös moderointi helppoa. Jos taas nokkelalla tavalla, suoranaisia sääntöjä rikkomatta, pyllistät Sony-poikiin päin samalla kun kumarrat Xbox-fanien suuntaan, et välttämättä syyllisty mihinkään muuhun kuin epäsuoraan vittuiluun. Kaikki kuitenkin ymmärtävät, ettei provoaminen ole välttämättä oikein. Vaikka se osaa lukijoista saattaisikin hauskuuttaa.

Yleisesti toimivinta moderointia on mielestäni johtaminen esimerkin ja arvostuksen kautta. Monilla foorumeilla jopa tietyt käyttäjät osallistuvat tietämättään moderointiin, sillä he nauttivat muiden käyttäjien arvostusta ja pitävät kirjoituksillaan toivotun ilmapiirin yllä. Kun foorumilta löytyy alkaa löytyä useampia samanlaisia kirjoittajia, syntyy heistä palstan selkäranka, joka saattaa auttaa moderointia hyvinkin paljon. Epäsuoria vastuunkantajia ei kuitenkaan voi tehdä tyhjästä, vaan esimerkilliset, arvostetut persoonat syntyvät jos ovat syntyäkseen. Myös KonsoliFINistä löytyy vastaavanlaisia tapauksia, jatkossa toivottavasti vielä enemmän.

Netti-identiteetit

Yksi netin suurimpia kirouksia täytyy olla se, että nettifoorumit antavat mahdollisuuden luoda oma identiteetti uudestaan. Vaikka olisit oikeasti 15-vuotias kukkakeppi, voit netissä uhota ja vittuilla ilman seuraamuksia edesmenneen Tony Halmeen kokoisille lihaskökkäreille. Jos ei ole mitään suurempaa väliä käyttäytymisellä, ihmiset tuppaavat myös unohtamaan muiden kunnioittamisen sekä hyvät tavat.

Omat muun elämän murheet (esim. murrosiän kolhut, stressaavan työtilanteen tai nalkuttavan vaimon) voi purkaa rauhassa muiden päälle netissä. Mikäli bannivasara ei heilu, voit tulla takaisin rauhassa seuraavana päivänä. Eikä tarvitse pelätä turpakäräjiä tai edes pyytää anteeksi.

Totinen ilmapiiri konsolipelaajien välillä

Konsolifoorumeita selatessa on aina tuntunut, että monet konsolipelaajat ottavat harrastuksensa hirveän totisesti. Erityisesti KonsoliFINissä näkyy, miten kiivaasti puolustellaan omia lempikonsoleita ja -pelejä. Samalla jotkut näkevät aiheelliseksi jopa haukkua muiden konsolit sanalla sanoen paskaksi. Välillä vaikuttaa siltä, ettei kukaan saa sanoa pahasti toisen konsolista, ilman että joku pahoittaa mielensä.

Totinen ilmapiiri ulottuu myös muuhun keskusteluun. Vähänkään provosoivat tai epämiellyttävät viestit saavat käyttäjät asettumaan saman tien korjaamaan epäkohtaa tavalla tai toisella. Harvemmin näkee nokittelua hyvässä hengessä tai ovelaa kuittailua takaisin. Turhan usein siirrytään suoraan naurusta itkuun.

Hyvempi henki foorumille –kampanja

Moderoinnissa voidaan loppupeleissä luottaa vain selkeisiin sääntöihin ja tilannetajuun eri ongelmien kanssa. Se on kuitenkin selvä, ettei ikinä voida miellyttää kaikkia. Vastarannan kiiskejä sekä erilaisia näkemyksiä löytyy aina, eikä se ole välttämättä huono asia. Nettifoorumeja pitäisi ajatella uniikkeina keskustelupaikkoina, jollaisia ei mistään muualta ”oikeasta elämästä” löydy.

Voin ainoastaan vakuuttaa, että KFINin ylläpito tekee parhaansa, jotta kaikkien olisi mukava sivustolla vierailla ja osallistua keskusteluihin. Ei täällä kukaan halua ilkeyttään tai muuten vaan moderoida. Ainoana toiveena ja neuvona suosittelen käyttäjiä soveltamaan kultaista sääntöä: tehkää muille niin kuin tahtoisitte teille tehtävän.

Kirjoitus ei edusta KFINin ylläpidon mielipidettä, vaan on Cubasen oma näkemys moderoinnin saloista.