Dragonfly

Vuonna 2005 PlayStation 2:lle julkaistu God of War oli välitön hitti ja arvostelumenestys. Suosio poiki jatko-osan vuonna 2007 ja sarjan kolmas osa julkaistiin maaliskuussa 2010 PlayStation 3:lle. Marraskuussa 2009 juuri sopivasti muutama kuukausi ennen kolmannen osan julkaisua tuotiin kauppoihin God of War Collection. Paketti sisältää pelit God of War ja God of War 2 sekä läjän muuta lisämateriaalia. Sinänsä fiksu veto Sonylta, saadaan vanhat fanit nostalgiatripille terästämään muistojaan ja uudet tulokkaat pääsevät tarinasta kärryille juuri ennen kolmannen osan julkaisua. Homma tietysti haiskahtaa myös hieman rahastukselta, mutta en olisi silti voinut olla enempää innoissani kun vihdoin pääsin tätä kaikkien ylistämää peliä testaamaan.

God of War

Katkeransuloinen tarina toivonsa menettäneestä soturista, joka kostoretkellään tuhoaa kaiken tieltään saavuttaakseen päämääränsä ja kostonsa. Kuulostaako tutulta? Kliseiseltä ehkäpä? Entä jos koko soppa upotetaan kreikan mytologian tarunhohtoiseen jumalien täyttämään maailmaan. Lyödään pelilevyn kanteen K18 –leima ja vedetään väkivaltaisuus tappiin asti. Vielä kun koko homma kuorrutetaan timanttisen kovalla pelattavuudella ja hienosti toteutetuilla välivideoilla, niin alkaa olla klassikko valmis.

Poikki ja pinoon

Hack ’n Slash genren ystävät ovat pelin kanssa sinut alkumetreistä asti. Pelattavuus on täyttä rautaa. Sankari soturimme Kratos hyökkää, blokkaa, väistää ja hyppää juuri silloin kun pelaaja näin haluaa. Hyökkäysnappeja on kaksi ja näitä yhdistelemällä Kratos tekee mitä näyttävimpiä ja raaempia hyökkäyssarjoja. Pelin edetessä ja kokemusta kerätessä pelaajalle aukeaa mahdollisuus päivittää aseita saaden näin lisää erilaisia hyökkäyksiä arsenaaliinsa. Perinteisen miekalla huitomisen lisäksi Kratos oppii jumalilta erilaisia taitoja käytettäväksi taistelussa. Kratoksen kostoretkellä vastaan tulee kreikan jumalia ja iso liuta taruolentoja aina kentaureista gorgoteihin asti. Kiinteä kamera on tämän genren peleissä vähän kaksiteräinen miekka. Se hoitaa hommansa suurimman osan ajasta mallikelpoisesti, mutta sitten kun yhdenkin kerran kamera jää sellaiseen paikkaan että viholliset hyökkäävät ”nurkan takaa” niin kyllä sitä vaan hapuilee ohjaimesta nappia jolla kameraa kääntäisi.

Se on nyt HD

Kun sarjan kaksi ensimmäistä osaa lyötiin yhdelle blu-ray levylle, niitä myös päivitettiin graafisesti. Full HD resoluutio ja silkinpehmeä 60 ruutua sekunnissa puskeva ruudunpäivitys saivat ensimmäiset minuutit pelin parissa tuntumaan siltä kuin pelaisin jotain aivan uutta peliä. Pelistä löytyy myös Trophy tuki, joka on kaltaiselleni saavutusaddiktille iso plussa.
God of War on erittäin hyvän näköinen viisi vuotta vanhaksi peliksi. Toki eron nykypäivän peleihin huomaa heti kun alkuihmetyksestä selviää. Tekstuurit eivät ole niin tarkkoja, hahmomallit hieman kulmikkaita, tekstiruutujen komentonapeissa todella sahalaitaiset reunat ja välivideot pyörivät samalla alhaisella resoluutiolla kuin PlayStation 2 versiossa. Silti liikkeessä ja toiminnan ollessa ylimmillään peli näyttää ja tuntuu upealta.

Vanhassa vara parempi

Tämä oli ensimmäinen kosketukseni tähän klassikkoon. Koskaan en peliä PlayStation 2:lla pelannut ja täytyy sanoa että paljosta olen jäänyt paitsi. Mutta onneksi lysti ei lopu tähän vaan levyltä löytyy vielä iskemätön God of War 2, joka toivottavasti nostaa rimaa entisestään. Jos se nyt on edes mahdollista. Numeron jätän antamatta kun peliä on sen verran vaikea verrata nykyisiin peleihin ja sitä kautta nykyiseen arvosteluasteikkoon. Kuitenkin jos pelin olisin pelannut armon vuonna 2005 olisi luultavasti täydet pisteet olleet enemmän kuin lähellä.

-Dragonfly