Paavi

Elokuun lopulla tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun siirryin tavallisesta käyttäjästä KonsoliFINin ylläpidon leipiin. Viidessä vuodessa ehtii tapahtua paljon. Henkilökohtaisen elämän puolella on käyty lukiot ja intit loppuun sekä muutettu kauaksi kotoa opiskelemaan. Tuntuu hullulta ajatella, että viisi vuotta sitten olin vielä lukion tokalla, enkä ollut vielä edes kasvattanut pitkiä hiuksia.


Minä ja KonsoliFIN

Myös KonsoliFIN on elänyt, muuttunut ja kasvanut tänä aikana. Muistan varsin elävästi, kun pääsin ylläpitoon varsin helpon oloisesti. Näin jälkeenpäin katsottuna näytöt eivät olleet häävejä, mutta Guardian Viper oli onneksi armollinen. Tarkoituksenani oli toimia CubeFINin ja TaskuFINin uutisjannuna. Loppupeleissä tuo jopi ei kuitenkaan ollut lähellä sydäntäni. Sen näkee jo tilastoista: KonsoliFIN-urani aikana olen kirjoittanut 266 uutista, kun Xbox-puolelle niitä on kertynyt yli kymmenkertainen määrä. Kyllähän tuo Nintendo-puolen laiminlyöminen harmitti, ja samankaltainen kohtalo vaivaa osastoa edelleen. Himo varsinaisia omia pelialustojani kohtaan oli kuitenkin suurempi.

Kuten tuolla haastiksen puolella jo totesinkin, toimenkuvani on muuttunut radikaalisti sitten vuoden 2005. Monta vuotta työskentelin Hakson oppipoikana ja toverina XboxFINin puolella. Uutisten rinnalle tuli pikku hiljaa arvosteluita ja jonkinlaisia artikkeleita. Suurimman muutoksen ja järkytyksen koin kuitenkin keväällä 2008. Olin hieman tylsistyneenä intissä ideoinut jonkinlaista juttusarjaa Halosta, hieman Ascendant Justicen innoittamana. Esitin ajatukseni ylläpidon puolella ja kohdistin ajatukseni erityisesti Haksoon. Olimme nimittäin aikaisemmin puhuneet ja pyöritelleet ajatusta Arkista, jonkinlaisesta suomalaisesta Halo-tiedon ja -keskustelun keskittymästä. Nyt hän kuitenkin totesi, ettei voi tähän projektiin osallistua ”muiden suunnitelmien” takia. Jäin kysymysmerkkinä pohtimaan, mikä mahtoi miehellä olla syynä moiseen. Taisinpa jopa puolivitsillä heittää jotain juttua loikkaamisesta Gamereactorin puolelle – olihan entinen ylläpitoverimme Tautofonia aka Tf53 suorittanut vastaavan operaation aikaisemmin. Pian tämä viaton heitto paljastui kuitenkin täydeksi todeksi.

Olin aluksi täysin riekaleina. Tunsin oloni petetyksi. Olin juuri tekemässä paluuta aktiivisempaan yllistelyyn intin aiheuttaman tauon jälkeen, täynnä virtaa ja intoa. Hakson ilmoitus iski kasvoille kuin kylmä lahna – ei, kuin kylmä kampela! Tunnepohjaisen reaktion vastapainoksi oli helppo järkeillä, että Hakson kaltaiselle poikkeuksellisen asialliselle vihaajalle luulisi riittävän hommia ja kysyntää niin kirjoittelun kuin naistenkin saralla.

Hakson loikkaus pakotti muutoksia myös KonsoliFINin ylläpitoon, erityisesti Xbox-puolelle. Hän oli toiminut XboxFINin ankkurina ja vetojuhtana uutisoimalla, arvostelemalla ja kehittelemällä ideoita. Vaikka en missään tapauksessa halua verrata itseäni Hakson kaltaiseen suurmieheen, ja yhtään muiden ylläpitäjien panosta vähättelemättä, minä onnistuin jotenkin muljahtelemaan hänen perillisekseen XboxFINin perämiehenä, niin irstaalta kuin se kuulostaakin. Kriittinen vaikutus tähän tapahtumaketjuun oli varmasti myös sillä, että muutin Kokkolasta Espooseen loppukesästä 2008. Suuri osa pelialan tapahtumista keskittyy Suomessa tunnetusti pääkaupunkiseudulle, joten tällainen siirto paransi osallistumismahdollisuuksia kaiken maailman häppeninkeihin.

Toinen merkittävä tekijä roolini kasvamisessa oli yleinen elämäntilanteeni. Vaikka en ihan täydellinen sosiaalinen erakko ollut tai ole, en harrasta suomalaisittain perinteisiä viikonloppurännejä tai muita hienoja perinteitä. Opiskelijan aikataulut puolestaan tarjoavat joustavuutta, johon ei monella töissä käyvällä ylläpitäjällä yksinkertaisesti ole mahdollisuutta. Haluaisin kuitenkin ajatella – ainakin näin henkilökohtaisesti –, että suurin vaikutus koko muutokseen oli omalla intohimollani pelaamista ja sivustoa kohtaan.


Ammattilaisharrastajat

Yksi selkeimmistä kehityssuunnista KonsoliFINissä on ollut nimenomaan sivuston kypsyminen. Alun pienoisista purkkaviritelmistä (ei millään pahalla dessu ja pojat!) on siirrytty varsin tyylikkäisiin leiskoihin fiineine ominaisuuksineen. Myös sisältö on kypsynyt: uusissa arvosteluissa ei nähdä legendaarisia lausahduksia kuten ”huh huh, shokeeraavat SUPER grafiikat”. Siinä rinnalla myös ylläpito on kypsynyt, kasvanut ja vanhentunut. Aluksi sivuston tekijät olivat pääasiassa nuoria jannuja, jotka paiskivat hommia puhtaasti rakkaudesta harrastukseen enemmän tai vähemmän kieliopillisesti ja tyylillisesti korrektisti. Vuosien vieriessä ylläpidon keski-ikäkin on luonnollisesti kasvanut. Monet ovat siirtyneet opiskelusta työelämään, sinkkuluista perheellisiksi ja niin edelleen.

Kehityksellä on paitsi positiivisia, myös lieviä negatiivisia seurauksia KonsoliFINiä ajatellen. Kaikki eivät enää ehdi osallistumaan toimintaan samalla kapasiteetilla, mikä vaikuttaa erityisesti päätöksen tekoon ja tiettyihin toimintoihin. Tämä on totta kai täysin ymmärrettävää – onhan kyseessä puhdas harrastus, eikä kukaan meistä saa rahallista korvausta saitille tekemästään duunista. Kyseistä perustelua kuulee usein ylläpidon keskinäisissä keskusteluissa sekä vuorovaikutuksissa käyttäjien kanssa.

Samalla ”se on vain harrastus” on kuitenkin hieman vaarallinen oikeutus oman tekemisen tasolle. En halua syyttää ketään, osoitella sormella tai vaatia päitä vadille. Esittelemme KonsoliFINin harrastajasivustona, jota kaikki eivät varmasti ota vakavasti. Onpa ammattilaisjournalistien kynästä tai näppäimistöltä kuultu ivailuakin KonsoliFINin suuntaan tämän suhteen. Käsityksen muuttamista ei varmasti auta, jos jokaiseen ongelmaan ja epäonnistumiseen vastaukseksi annetaan ”tämä on vain harrastus”.

Yritän kai tässä sanoa, että vaikka kyseessä tosiaan on vain harrastus, sen ei pitäisi liikaa vaikuttaa asenteeseen, jolla sivustoa tehdään ja kehitetään eteenpäin. KonsoliFIN tavoittaa joka viikko tuhansia ihmisiä. Olemme suomalaisten pelisivustojen kartalla monella tapaa uniikissa asemassa, jossa voimme kääntää harrastusstatuksen voimavaraksi.

Näen omaksi sydämenasiakseni erityisesti sivuston uutisoinnin. Pelijournalismi kerää varsinkin ulkomailla lokaa niskaansa. Onpa alan ammattilaisten tyhmyyksille omistettu blogejakin. En taaskaan halua mainita nimiä tai osoitella sormella, mutta Suomessa pelijournalismin ja –uutisoinnin taso kaipaisi monella tapaa läpsäisyä kasvoille ja iskua palleaan. On ymmärrettävää, että sivustot pyörivät talouden ehdoilla: mainostulot eli kävijämäärät sanelevat muun muassa uutisointipolitiikkaa. Tämä ei koske pelkästään kamalaa otsikointia vaan myös aiheita, joista uutisia kirjoitetaan, sekä miten niistä kirjoitetaan. Rakkaan harrastuksen kannalta oleelliset jutut saavat usein tehdä tilaa tyhjänpäiväisille videoille tai väkisin keskustelua provoaville ja faktoja sopivasti väänteleville pommeille.

Meillä vastaavanlaista pakottavaa taakkaa ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla. Totta kai Ampparit.com-klikkien ja ylimääräisten lukijoiden kerääminen on kivaa hommaa, mutta sen kuuluisan kestävän kehityksen kannalta se moinen taktiikka ei toimi. Järkevää ja pelaamiselle omistautunutta lukijakuntaa ja yhteisöä on vaikea rakentaa pelkästään hetkellisillä piikeillä. Ei, se onnistuu vain pitkäjänteisen ja harkitun työn kautta. En tietenkään tarkoita, että uutisia pitäisi kirjoittaa asennossa jäpittäen. Totta kai huumoria ja pientä pilkettä saa ja pitää olla silmäkulmassa. Pelaamiseen ja varsinkin vakavampiin aiheisiin tulisi kuitenkin suhtautua niiden ansaitsemalla kunnioituksella yleisen linjavedon mukaisesti.

Samasta aihepiiristä voisi jatkaa enemmänkin miettimällä muun muassa yhteisö- ja uutissivuston eroavaisuuksia. Lisää tekstiä ei ehkä enää tässä vaiheessa kaivata ja väsymyskin iskee pikku hiljaa, joten eiköhän liene sopivaa pistää tämä blogahdus pakettiin. Kiitettäköön vielä lopuksi kaikkia käyttäjiä ja ylläpitäjiä, vihaajia ja yhteistyökumppaneita, niin entisiä kuin nykyisiäkin. Monille käyttäjille KonsoliFIN merkkaa vain keskustelualuetta, mutta kutsunpa teidät nyt viimeistään tutustumaan myös tuohon varsinaiseen etusivuun. Antakaa palautetta sekä osallistukaa keskusteluihin ja sivuston kehittämiseen Tehtäköön KonsoliFINistä seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakin kymmenen kertaa parempi sivusto!