Paapan Jaarituksia

Työ.
Työ on tärkeä osa länsimaista kulttuuria.
Tai siis näin väitetään. Monille työ on jotain mikä kohdataan tulevaisuudessa, mitä ilman ollaan, mitä on joskus tehty tai mitä tehdään että jääkaapissa olisi muutakin kuin valo.

Leipää ja sirkushuveja.
Leivän takiahan niitä töitä tehdään. Todistelkaa itsellenne vaikka mitä muuta ylväämpää asiaa mutta kyllä se vain niin on. Siis tavallinen kuolevainen tekee, unohdetaan Bili Gatesit ja muut überrikkaat.
Heitä ajaa töihin menettämisen pelko ja vallanhimo.



Käsi sydämmelle, kuinka moni tekisi päivääkään töitä jos olisi multimonitriljärdööri (tai "edes" miljonääri)? Ei siis mitään "huvila pitäisi laittaa ja muutakin mutta en minä näitä töitä lopettaisi" höpölöpö lottovoittaja puhetta.



Ne onnelliset jotka osaa lukea tietää että työ ilman huveja on vaarallista (Stephen King: Hohto, jos ei jaksa lukea niin sitten katsokaa Stanley Kubrickin filmatisointi). Ja jos siis ei ole massia taskussa, niin miten sitten huvittelisi kun sinne Ranskan Rivieralle ei pääse jahdilla tai kutsua ei ole kuulunut naapurimaahan kuninkaallisiin häihin?



Ainahan sitä voi lähteä vaikka sauvakävelemään ilman sauvoja (NO EI!).

Sohva.
Honey, come here...
Siellä se taas huutelee ja kutsuu syleilyynsä.
Television ruutu hohkaa lämmintä valoansa ja peliohjaimen akku on täynnä.
Liha on heikko ja antaa lopulta periksi houkutuksille.

Nauttikaa lomista ja koettakaa edes hetkeksi karata Sohvan kutsua.



Edellinen Paapan Jaarituksia || Seuraava Paapan Jaarituksia