Tämä on keskustelu Grandia 2, DC Rooli- ja seikkailupelit (RPG, Adventure) alueella, joka on osa-alue DCFIN alueella: No, sainpas vihdoin kaksi vuotta harteitani painaneen taakan pois alta. Eli ikuisuusprojektiksi minulla venynyt Grandia 2 on nyt pelattu läpi ...
No, sainpas vihdoin kaksi vuotta harteitani painaneen taakan pois alta. Eli ikuisuusprojektiksi minulla venynyt Grandia 2 on nyt pelattu läpi eilen yöllä. Aloitin pelin pelaamisen suurella innolla ehkä tosiaan parisen vuotta takaperin, mutta se ei ikinä jostain syystä ottanut oikein tuulta alleen. Tahkosin peliä lähinnä pakkopullana luolasto toisen jälkeen. Ikinä en mielissäni palannut pelin pariin. Ehkä olisi pitänyt lopettaa koko peli, mutta perfektionisti kun olen, päätin tässä joku aika sitten pelata pelin loppuun saakka, vaikka kiukulla, jos ei muuten. Kuukausien tauon jälkeen palasin pelin pariin ja sain vihdoin tahkottua sen läpi. Hyvinhän tuo otti tuulta alleen loppua kohden, mutta muuten pidän koko Grandia-sarjaa (kyllä, pelasin aikanaan ykkösenkin läpi) hyvin yliarvostettuna. Tarina on mitä on, tavallista läppää. Ainut hyvä puoli, mikä grandiat erottaa muista rpg:stä on hahmojen uniikit persoonallisuudet ja suhteet. Mutta huonot puolet painavat vaa'assa enemmän. Eli tylsät ja äärimmäisen huonosti suunnitellut luolastot, tai sanoisinko labyrintit, sekä järjetön lineaarisuus. Ei yhtä paha, kuin FFX:ssä, mutta silti kismittää tuollainen. Kylä, luolasto, bossi, kylä, luolasto, bossi-rataa jatkettiin koko hemmetin pelin ajan. Grandia2 ei koskaan jumittanut minua tv:n ääreen samalla tavalla kuin esimerkiksi Arcadia, jossa tuli tahkottua kymmenen tunnin putkia, tai vaikka Panzer Dragoon Saga tai FF7, 8. Olisikos tuo Grandian yleinen arvostus jämiä siitä, että aikoinaan sitä ylistettiin Saturnilla FF7:n kaatajaksi, vaikka ei se ollut sitä. Saturnille piti saada oma "kuningas-rpg". |
Omistan: C64, NES (x2), Master System, MegaDrive (x2), Super NES, Saturn, PSOne, N64, Dreamcast (x2), PS2, Gamecube, Xbox, Xbox 360, GBA, DS
Gamertag: JaakkimO
Mä taas tykkäsin Grandia2:sta huomattavasti enemmän kuin esim. FFX:stä. Mutta allekirjoitan kyllä myös suurimmanosan noista haukkumisistasi, todella itseänsätoistavahan se on. Itte en jaksanu hakata peliä loppuun asti, jäin siihen kohtaa missä pitää tappaa kaikki pelin loppikset vahvempina uudestaan. EN ollut vissiin kehittänyt joukkoa tarpeeksi, kun olivat sen verran heikkopeikkoja että olis pitänyt taktikoida enemmän. Mutta Grandia2:sen parasta valttia ovat tosiaan ihan samaistuttavat hahmot sekä Noriyuki Iwadaren peliin säveltämä biisi Have Faith in Yourself, joka on mielestäni paras biisi mitä olen missään pelissä ikinä kuullut (mutta myönnettäköön että se on tosiaan aivan täysin mausta kiinni. kukaan kavereistani joille olen biisiä soittanut ei ole pystynyt kuuntelemaan sitä loppuun asti vittuuntumatta). |
"If you are not wasted the day is." "Time is never wasted when you're wasted all the time." RoPS 'n Roll
En ole törmännyt mihinkään mielettömään Grandian palvontaan (voin olla väärässäkin), tuo toinen osahan sai aika keskinkertaisia arvostelujakin. |
|
Sega4Life
Heaven's Night
|
Omistan: C64, NES (x2), Master System, MegaDrive (x2), Super NES, Saturn, PSOne, N64, Dreamcast (x2), PS2, Gamecube, Xbox, Xbox 360, GBA, DS
Gamertag: JaakkimO
Grandiassa on tunnelmaa, hyvät musiikit (varsinkin kirkkolaulu kohtaukset) ja ääneen puhutut kohtaukset luo hahmoille henkeä. |
[ The Lord is my shepherd | I shall not want. | He makes me lie down in green pastures | he leads me beside still waters. |
He restores my soul | he leads me in the paths of righteousness for His name's sake. ]