Darksiders II [PS3/X360 Hype]

[Hinin]

Tekijä: Vigil Games
Julkaisija: THQ
Alustat: PlayStation 3, Xbox 360, Wii U, Microsoft Windows
Julkaisu: Kesä 2012
Genre: Hack and slash, toimintaseikkailu
__________________________________________________



__________________________________________________


Mitäs odotuksia tulevasta pelistä? Ekahan oli ihan nautittavaa mättöä pikkuvirheillä ja luulenpa että tulossa on paljon tasapainoisempi seikkailu itse kuoleman saappaissa! Modet voisi tietysti laittaa tämän tuonne yhteiselle alueelle, en ole ihan varman onko pleikkaristit omaa hypeänsä vielä tehneet, mutta boksipuolelta tätä ketjua hakusanoilla ei löytynyt. Joka tapauksessa, mielenkiintoiselta tämä vaikuttaa!

[Vasember]

Erittäin mielenkiintoinen paketti tulossa. Omalla listallani kenties odotetuimpia pelejä, sillä ensimmäinen osa oli niin hyvää seikkailua sujuvalla toiminnalla höystettynä. Seuraavassa osassa keskitytään ilmeisesti enemmän seikkailupuoleen ja mukaan tulee enemmän roolipelielementtejä ja hahmon kehittäminen viedään uudelle tasolle.

Tällä kertaa siis seikkaillaan itse Kuoleman jalanjäljissä! Jostain muistelisin lukeneeni, että kakkososa sijoittuu aikaan ennen ensimmäistä osaa. Darksiders II valottaa ensimmäisen osan taustoja ja syitä maailmanlopun alulle panemiseen. Vai oliko näin?

[SalarymanDaishi]

Ka voisipa tuota harkitakin. Ensimmäisestä jäi positiivisina puolina mieleen pelattavuus, ihan asiallinen kesto, zeldamainen haahuilu isoilla tonteilla ja mukavan selkeät pomomatsit. Se oli kuitenkin ihan yltiötosikkomainen seikkailu, jossa Kuolema hampaat irvessä "raivoa" tihkuvia vuorosanoja vääntäessään alkoi lähinnä hymyilyttää. Teaserin perusteella luvassa taitaa olla lisää sitä samaa, joten ihan julkaisupäivänä kauppaan tuskin tulee tepasteltua.

[Hinin]

Se oli kuitenkin ihan yltiötosikkomainen seikkailu, jossa Kuolema hampaat irvessä "raivoa" tihkuvia vuorosanoja vääntäessään alkoi lähinnä hymyilyttää.

Olihan tuossa eka osassa huumoriakin, tai ainakin muutamissa kohdissa. Se seppä kun kutsui näitä enkelisotureita puluiksi ja sanoi saavansa heistä tyynyynsä täytettä. Ja tarkoitit kai Sotaa, koska eka osassa pelattiin sodalla? Tuo ääninäyttely paikoin oli kyllä noloa, mutta itse päähenkilön tuskaisesta vihasta en löytänyt moitetta.

[SalarymanDaishi]

Olihan tuossa eka osassa huumoriakin, tai ainakin muutamissa kohdissa. Se seppä kun kutsui näitä enkelisotureita puluiksi ja sanoi saavansa heistä tyynyynsä täytettä. Ja tarkoitit kai Sotaa, koska eka osassa pelattiin sodalla? Tuo ääninäyttely paikoin oli kyllä noloa, mutta itse päähenkilön tuskaisesta vihasta en löytänyt moitetta.

Hups, kiitos, Sotaa tosiaan tarkoitin. Ja juu, huumoria (vaikka mustaa sellaista) jos tuuppaavat edes vähän enemmän mukaan niin voisi toimia paljonkin paremmin. Sota jäi vähän sellaiseksi geneeriseksi, perusvihaiseksi supersankariksi josta näin jälkikäteen on itse asiassa aika hankala muistaa mitään muuta kuin että koko pelin ajan miekkosta tuntui v**uttavan jatkuvasti vähän kaikki

[latela]

Ääninäyttelystä, aika dramaattisissa paikoissa rimanalituksia. Tulee mieleen nämä bossit lähinnä. Jotenkin pelistä huokui sellanen löysän kepeä, humoristinen, joskin myös myötähäpeän fiilis. Pelattavuuteen monella tapaa vaaditaan paljon parannusta, sekä ääninäyttelyyn, graffoihin (tai no se tyyli, joka tuskin muuttuu)...

Ensimmäinenkin jäi kesken, kun pelattavuudessa omalla kohdalla oli useampi epäkohta joka alkoi ketuttaa urakalla loppua kohden. Liikkuminen on niin ankeaa, "iso pelimaailma", jossa eteneminen on karmeaa. Tietysti parantui sekin, kun heppan sai alle mutta tuohonkin odottaisi heti alusta alkaen jotain parempaa toteutusta kuin pelkkä hidas vyöryminen tuntitolkulla kohti seuraavaa päämäärää.

[Hinin]

Jälkikäteen mietittynä edellinen peli kyllä kärsi tuosta juoksuttamisesta, mutta mielestäni se sopi hyvin tuohon maailmaan ja pelissä nuo suvantovaiheet tasapainotti peliä. Ehkä pitkitystä oli paikoin liikaa, mutta rauhallisemmat hetket on aina tarpeen tämän tyylilajin pelissä. Läpi tahkosin tosiaan ihan mielelläni edellisosan ja harmituksen aiheena ei ollut vaikeus, vaan lähinnä muutamat ratkaisut esim. hyppyjen ajoittaminen oli hankalaa. Pomotaisteluitakaan ei tarvinnut tuolla keskitasolla edes hirveästi raapia, mutta välillä tuntui että rivimöksät aiheutti enemmän harmaita hiuksia. Jotenkin tuntui puuttuvan se "terä" paikoin Sodan lyönneistä ja jotain rivimölliäkin piti kurittaa luvattoman kauan. Yllättäen puzzletkaan ei olleet kaltaiselleni aivokuolleelle ihan mahdottomia, vaan pienellä ajattelulla ja tuurilla(kin) sai ratkaistua ongelmakohdat.

Jos vain saavat edellämainittuja asioita viilattua, niin varmasti tulee olemaan kokemisen arvoinen tuotos.

[Sunar]

Edellinen osa oli hieman ristiriitainen kokemus. Pelattavuus ei ollut ihan parhaasta päästä, taistelusta puuttui asennetta, sivuhahmoissa oli enemmän persoonaa kuin päähenkilössä ja aikaa kului turhaan ravaamiseen. Toisaalta luolastojen tutkiminen oli hauskaa ja puzzlet olivat toimivia, eikä sisällön määrässäkään ollut valittamista. Läpi tuo tuli pelattua, vaikka pari pidempää taukoa pelistä tulikin pidettyä. Eipä näistä Zeldalta lainailevista toimintaseikkailuista mitenkään ylitarjontaa ole, joten jatko-osa on ihan tervetullut.

Toiseen osaan toivon parempaa pelattavuutta, kiinnostavampaa juonta ja enemmän (kieroutunutta ja väkivaltaista) huumoria.

[MarauderShields]

Komppaan edellisiä. Ykkösosassa oli potentiaalia, mutta ryppyotsainen tarina ("The seventh seal wasn't broken!!" -- who gives a damn?!?!?), nykystandardeilla uskomaton ääninäyttely (erityisesti muistan sen hämähäkkipomon joka jauhoi koko monen minuutin taistelun ajan), taistelun kankeus ja tekninen vaatimattomuus söivät mukavan luolastomeiningin tunnelmaa. Kaikesta tästä huolimatta pelasin pelin kokonaista kaksi kertaa läpi, mikä kertoo siitä, ettei peli mitenkään hirmuisen epäkelpo ollut. Kakkososaan tarvitaan paljon enemmän persoonaa ja tunnetta sekä karkeiden kulmien hiomista. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla, vaikka tuskin hankin day-one.

[OK]

Julkaisupvm vahvistunut: 21.8.2012
- Electronic Theatre

[OdeForCruelty]

Ensimmäinen osa kärsi selkeästä ylipituudesta ja turhasta haahuilusta minunkin mielestäni, tuntui että se peli vaan jatkuu ja jatkuu. Osa puzzleista oli lisäksi aika hemmetin ärsyttäviä, ja niitä oli aivan liikaa. Vaikka esim. sillä portaalipyssyllä leikkiminen olikin alkuun ihan hauskaa, niin se idea lähti kehittäjiltä hieman lapasesta määrän suhteen.

Täydet gamerscoret väänsin siitä kuitenkin, kun aika helppoja acheja oli saatavilla, vaikka joitakin niistä saikin grindata aika samperisti. Vaikein vaikeustasokin oli tällaiselle hack 'n slash veteraanille aika naurettavan iisi, mutta itse taistelu oli sentään hauskaa.

Toivottavasti tosiaan kaikin puolin tasapainotetumpi kokonaisuus on luvassa tästä jatko-osasta. Odotan kyllä mielenkiinnolla.

Olihan tuossa eka osassa huumoriakin, tai ainakin muutamissa kohdissa.

Brittiaksentilla solkkaava, Wicked K-niminen luuranko oli ehkä pelin parasta antia tässä mielessä, harmi että kyseessä oli vain piilotettu easter egg -minibossi. Tuli vastaan tietyissä paikoissa kun nuohosi niitä toiseen kertaan.

Darksiders: Wicked K - Top Hat Zombie

"Oh, bloody hell!"