Super Mario 3D Land

Peli: Super Mario 3D Land
Kehittäjä: Nintendo
Julkaisija: Nintendo
Alustat: 3DS
Julkaisupäivä: 18.11.2011
Genre: Tasoloikka
Pelimoodit: Yksinpeli
Muuta: StreetPass-tuki

Putkimiehistä superein on kohta taas täällä. 3DS:n oma Mario on tietysti kolmiulotteinen, mutta vielä mielenkiintoisempaa on peliin ympätyt uusvanhat ominaisuudet. Jo ensimmäinen Game Developer's Conferencessa vilahtanut logo sai spekulaatiot liikkeelle, sillä silhuetissa pilkotti tutun näköinen häntä. Ja niinhän siinä kävi, että Super Mario Bros 3:sta (a.k.a. paras tasoloikka ikinä) tuttu pesukarhuhäntä on mukana Super Mario 3D Landissa.

SMB3-lainoja riittää enemmänkin ja New Super Mario Brosista on napattu kerättävät jättikolikot. Tähden sijaan kenttä päättyy lipputangon nuppiin. Uusina pukuina on tiedossa ainakin Bumerangi-Mario.

Pääsin tätä muutaman kentän verran kokeilemaan ja vaikutti tosi hyvältä. 3D ei jää pelkäksi kikaksi, vaan siitä on selkeää apua loikkimisessa. Onpa mukaan heitetty vielä perspektiivillä kikkailuakin.

3D Landin kolmiulotteisuutta kehutaan lopullista versiota testanneiden parissa oikein urakalla:

Super Mario 3D Land: To 3D Or Not 3D? - Modojo: Handheld and Mobile Reviews, Previews, Cheats, News, Games, and More

Japanissa ensimmäisen neljän päivän myynnit Super Mariolle olivat 343k. Siinä sivussa viikon aikana kaupoista liikahti 145 tuhatta 3DS:ää, kun edellisellä viikolla kaupaksi kävi 65k kappaletta.

http://www.eurogamer.net/articles/20...huge-3ds-surge

Enää hiukan reilu viikko odotusta jäljellä.

Jää vähän auttamatta Zeldan jalkoihin ainakin itsellä, harmi.

Kait tän vois hyllyyn jo tilata, hinta kun tuskin laskee koskaan.

Loistavaa matkapelaamista varmasti, Mario Kartin 7:n ohella. Vaikka pidän SMG 2:a maailman parhaana tasohyppelypelinä (eikä ykkönenkään kauaksi jää), silti hieman huolettaa. Nimittäin en juuri pidä 3D-pelaamisesta, ja pidänkin 3DS:llä aina 3D-efektin pois päältä. No nyt tässä harmittaa se, että kuulemma ilman em. efektiä pelatessa saattaa menettää osan ohjauksen tarkkuudesta, ainakin joissain kohdin. Ja perkele sanon minä! Mario-pelien hyvyys kun osittain perustuu nimenomaan sarjalle ominaiseen millintarkkaan ohjaukseen.

Jos näitä "pakko-3D"-pelejä tulee enemmänkin, siirtyy meikäläinen kokonaan PS Vita-mieheksi, jahka se nyt ensin julkaistaan. 3D kun ei kiinnosta, alkaa boikotti välittömästi jo Nipa tässä rupeaa pelleilemään. (Saman olen tehnyt leffoissa käymisen suhteen - kävin ennen 3D:n tuloa leffoissa keskimäärin ehkä 3 kertaa kuussa (yli viidentoista vuoden ajan), jälkeen olen käynyt vissiin 3 kertaa toteamassa 3D:n surkeuden ja that's it. Ja joo, meneehän niitä 2D-leffojakin vielä, mutta huonoihin aikoihin, lyhyen aikaa jne. Boikotin paikka, siis.)

Ensimmäiset kolme maailmaa takana ja hyvin maistuu. Jotain Marion vetovoimasta kertonee, että Zelda ja Batman olisivat myös odottamassa pelivuoroaan, mutta niin vaan on ilta mennyt putkimiehen haalareissa.

Kentät ovat kannettavaan pelaamiseen sopivasti miellyttävän lyhyitä, joten muutamassakin minuutissa ehtii edetä hiukan. Arvosteluissa parjattua liiallista helppouttakaan en allekirjoita. Lisäelämiä toki saa solkemaan, mutta eivät alkupäänkään kentät ihan puolivillaisella pelaamisella mene läpi.

3D näyttää tosi hyvältä, mutta toistaiseksi on tullut vastaan ainoastaan yksi pikkupuzzle, jossa se on välttämätön. Efekti on kaiken kaikkiaan varsin maltillinen, mutta luo kenttiin hyvin syvyyttä. Ja kaipa se loikkimistakin auttaa. Onnistuneesta kolmiulotteisuuden käytöstä kielii sekin, että pystyn pitämään 3D-sliderin koko ajan täysillä, eivätkä silmät rasitu lainkaan, mitä ei voi väittää kaikista 3DS-peleistä.

Nostalgiaa 3D Landissa piisaa. Ykkösmaailman loppu on suoraan ekasta SMB:stä, autorullauskenttien musiikki on tuttuakin tutumpaa ja vihollisetkin vanhoja ketkuja. Niitä pesukarhuhäntiä on muuten joka paikassa, jopa Bullet Billeillä.

Tuntuu, että tässä on viimeinkin ensimmäinen originaali 3DS-peli, jonka voisi sellaisenaan siirtää isoon ruutuun. Ulkoasu ja kontrollit pelaavat, eikä Marion hyppyyttäminen käsikonsolilla tunnu kompromissilta. StreetPass-tukikin on, mutta siitä ei vielä ole mitään havaintoja. Ainakin sen luvataan toimivan vaikkei peli olisi lepotilassa olevassa konsolissa päällä, joten toivoa kontakteista on.

Peli asensi myös 3DS:ään uuden järjestelmäpäivityksen. Mitään muutoksia en tosin havainnut.

Jatketaan yksinpuhelua vielä viestin verran.

Nyt olisi kaikki maailmat läpäisty ja kaikki tähtikolikot kerätty. Lipputankojen huippuja on vielä valloittamatta, mutta sitä en enää taida jaksaa. Peliaikaa on vajaassa viikossa kertynyt 3DS:n laskurin mukaan 13 tuntia, mikä on ihan sopiva kesto yhdelle pelille.

Ilmiselvästi 3DS:n paras peli ja omalla listalla kamppailee ihan tasaväkisesti vuoden pelin tittelistä isompien konsolien parhaitten kanssa. Alkupuolen helppous korjattiin loppumaailmojen nautinnollisella haastavuudella. Tässä on sitä hyvää vaikeutta, jossa kuolemasta saa syyttää vain itseään. Viimoisissa kentissä tosin oli hetkittäin aikamoisia ongelmia pitää konsolia tarpeeksi paikallaan 3D-efektin toiminnan kannalta. Autorullaavissa flip-swap -maailmoissa koko kroppa lähtee väkisin vetkuilemaan.

Jonkun Nintendo-pomon vertaus siitä, kuinka Galaxyt ovat buffet-pöytiä ja 3D Land hampurilainen, oli analogiaksi aika osuva. Erinäisten kikkakenttien sijaan Super Mario 3D Land on alusta loppuun silkkaa tasohyppelyä, mutta äärimmäisen laadukasta sellaista. Osittain kierrätettyjä kenttiä ja alun liiallista helppoutta lukuunottamatta ei jäänyt kauheasti moitteen sijaa. Tanookipuku on ehkä vähän ylihyvä ja helpottaa joissain hyppykohdissa liikaa, mutta hankalimmissa kentissä sitä ei ole tarjolla, joten jää pelaajan itsensä vastuulle, haluaako huijata hakemalla hännän jostain toisesta kentästä ennen haastavia tasoja.

On tosin myönnettävä, että innostuin ehkä turhankin paljon lukuisista pikkujutuista. Kun kentän läpäistessä aikalaskurin lopussa on numero 6, ei siitä seuraa ihan ilotulitusta, mutta jotain vastaavaa kuitenkin. Samaten harvoin olen riemastunut yhtä paljon yksittäisestä ääniefektistä kuin 5-3 kentän tulipuzzlen ratkaistuani. Tai kuinka hämmentävää onkaan yhdessä kentässä hypätä lipputankoon sen oikealta puolelta. Maailmojen väliset postikortitkin muuttuvat hauskemmiksi kun ravistaa konsolia.

Piti mennä metsästämään Sonic Generationsia 3DS:lle, mutta kun ei löytynyt niin Marioon oli tyytyminen. Alkuun hiukan harmitti, mutta parin kentän jälkeen 3D land kyllä muistutti siitä, miksi Nintendo on edelleenkin tasoloikan kuningas.

Pakko muuten sanoa, että itse pidän tätä parhaana 3D-Mariona ikinä. Galaxyt olivat jotenkin liian avoimia ja tuntuivat joskus hiukan päämäärättömiltä. 3D-landissa meno on hieman lineaarisempaa, tosin tutkiskeluunkin on annettu tilaa. Kaikkien kenttien läpäisyyn ja tähtimitalien keräämiseen meni aikaa noin 12 tuntia, mikä on Galaxyn tai jopa Super Mario 64:n täydelliseen läpäisyyn verrattuna melko vaatimaton aika. Tosin kultaisten lippujen ja täyden elämävaraston keräämiseen menee taatusti vielä jokunen tunti. :D

3D-efektiä pidän parempana kuin OoT3D:ssä, koska sitä pystyy säätelemään hiukan enemmän, enkä näe asioita kahtena ihan niin usein. Itsellä on kyllä taipumus saada päänsärky kaikesta mahdollisesta, mutta 3DS:llä on tullut pelailtua täydellä 3D:llä kolmekin tuntia putkeen, eikä silmien väsymisestä tai päänsärystä ole tietoakaan. Efektiä on myös käytetty tehokkaasti ja parissa kohtaa suu vääntyi väkisinkin virneeseen.

Lisäksi pari sanaa musiikeista. Pelin ehdottomasti tylsin raita soi ikävä kyllä pelin teemabiisinä, ja on siksi esillä turhankin usein. Muut musiikit, vaikka eivät eeppisyydessä ylläkään Galaxyn tasolle, ovat kuitenkin mukavan virkistäviä. Tähän asti Mario-musiikit ovat tuntuneet jotenkin geneerisiltä, ja musiikin pystyy jo melkeinpä arvaamaan ennenkuin edes pelaa koko kenttää. 3D-landin musiikit ovat mukavan erilaisia, mutta silti kuulostavat sopivan Mariolta. Pari musiikkia tosin muistuttivat enemmän Animal Crossingia, mutta eipä tuo olisi ainoa viittaus muihin Nintendon pelisarjoihin. :D

Ainoa ongelma on pelin kesto ja hinta, ja kun Nintendosta on kyse, ei hinta taatusti tule juuri putoamaan. Muuten kyllä erittäin laadukas peli, ja sopiva väriläikkä tähän syksyn ankeuteen. Tosin pelaajillehan tämä marraskuu on ollut kaikkea muuta kuin ankea. :rolleyes:

Nyt on vedetty ensimmäisen maailman linnaan saakka, ja ensivaikutelma on vähän vaisu. Lyhyitä, mielikuvituksettomia kenttiä. Etenkin tuota viimeistä adjektiivia ei yleensä Marioissa tarvitse käyttää.

Ja mikä on IMO pahiten ryssitty, on nappivalinnat. Nyt Nintendo oikeasti: mario juoksee ja ampuu B:stä ja hyppää A:sta. Se on ikiaikainen laki ja sitä ei kukaan kuolevainen voi muuttaa. Kuten ei esim. Tekkenissäkään yht'äkkiä vaihdeta lyönnin ja potkun nappien paikkaa. Tässäpä hyppynappi on A ja B, ampumisnappi Y tai X. Joillekkin tämä on varmasti pikkujuttu, minulle ei. Kun olen pelannut näitä tasohyppelyitä n. 25 vuotta ja etenkin Nipan laitteissa tottunut pitämään peukaloa tietyllä tavalla padilla nappien päällä ja painamaan tietyllä peukalon osalla, ei se onnistukaan tässä. MIKSI?

No lisää pelaamista tämä vaatii ja toivottavasti meno tästä paranee. Muuten jää kesken ensimmäisenä mario-tasohyppelynä ikinä.

Minun kokemukseni tähän asti ovat päinvastaiset. Minusta kentät taas ovat hyvinkin mielikuvituksellisia. Varsinkin jos vertaa New Super Mario Bros peleihin, jotka nekin sinänsä hyviä pelejä ovat.

Tämä peli ei muuten ole 3d Mario. Tämä on 2d Mario 3d:nä. Ja se on todella piristävää ja tuntuu tuoreelta. Peli on helppoa ja vaivatonta pelattavaa kuten 2d Mariot. Siitä plussaa. Todella hauskaa ja viihteellistä. Tähän asti ei pelistä ole löytynyt mitään vikaa. En toki väheksy 3d Marioita, varsinkaan Galaxyja, mutta tämä peli todella tuntuu tuoreelta sillä tämä peli on minusta oikea jatko-osa vanhoille 2d Marioille. New Super Mario Brossit taas enemmänkin nostalgia trippejä.

Joo keskenhän tämä jäi, toiseen maailmaan tarkemmin ottaen. Ennenkuulumatonta, voisin sanoa, kun kyseessä on sentään Mario-peli. Ja syy on ihan aiemmin mainitsemasti nappiongelmasta johtuen. Sorry Nipa, ei kiinnosta pelata ei, jos pelissä jonka tärkein ominaisuus on kirurgintarkka ohjattavuus, on se ohjattavuus tyritty.

Terveisiä Nintendolle: nykyaikana aika usein voidaan nappeja kustomoida mieleisekseen, jotta pelinautinto ei nyt ainakaan siihen kaadu. Kustomointi olisi erittäin tärkeää etenkin silloin, jos nappien paikkaa on aiemmasta muutettu.

Lainaus:

---

Viestin lähetti alunperin AjN

Joo keskenhän tämä jäi, toiseen maailmaan tarkemmin ottaen. Ennenkuulumatonta, voisin sanoa, kun kyseessä on sentään Mario-peli. Ja syy on ihan aiemmin mainitsemasti nappiongelmasta johtuen. Sorry Nipa, ei kiinnosta pelata ei, jos pelissä jonka tärkein ominaisuus on kirurgintarkka ohjattavuus, on se ohjattavuus tyritty.

Terveisiä Nintendolle: nykyaikana aika usein voidaan nappeja kustomoida mieleisekseen, jotta pelinautinto ei nyt ainakaan siihen kaadu. Kustomointi olisi erittäin tärkeää etenkin silloin, jos nappien paikkaa on aiemmasta muutettu.

---

Myönnän, että itsellänikin oli pientä totuttelua noiden nappien takia. Mutta ei se tarkoita sitä, että pitää olla niin ahdasmielinen että ei pystty pelamaan loppuun koska "on liian hapokasta." Eli ota se pää sieltä pyllystä pois ja pelaa peli läpi.;)

Siis mitäköhän sinä horiset? Pää pyllystä? Ahdasmielinen? Just.

Tänä päivänä kilpailu on äärettömän kovaa tässä(kin) bisneksessä. Todella hyvää pelattavaa löytyy mielin määrin, enemmän kuin mitä kukaan ehtii pelata. Itselläni peliajasta tappelevat Wii, PS3, X360, NDS, PS Vita, PSP, 3DS ja PC. Tässä tilanteessa kärsin positiivisesta ongelmasta, eli voin valita pelien suhteen rusinat pullasta.

Siispä, jos mielestäni kontrollit on sössitty, vieläpä pelissä jossa kontrollit ovat kaiken A ja O, heivaan pelin ns. v*ttuun ja pelaan jotain muuta peliä joka miellyttää enemmän, niitähän riittää. Ei tämä ole sen kummallisempi asia.

En vain koskaan olisi uskonut että näin käy Mario-pelin kanssa, ja sehän tässä hiertää. Tämä yhdistettynä jo valmiiksi valtaisaan pettymykseeni koko 3DS-konsoliin takaa sen, että kiikutan rahani jatkossa Pleikkari-leirille.

Lainaus:

---

Viestin lähetti alunperin AjN

En vain koskaan olisi uskonut että näin käy Mario-pelin kanssa, ja sehän tässä hiertää. Tämä yhdistettynä jo valmiiksi valtaisaan pettymykseeni koko 3DS-konsoliin takaa sen, että kiikutan rahani jatkossa Pleikkari-leirille.

---

Ei kannata luottaa Marioon. 3D Land on muutenkin väsyneessä 3D-Marioiden sarjassa väsyneisyyden ja yhdentekevyyden huippu, tai pitäisi siis sanoa pohja.

Parempaa 3DS-pelattavaa tarjoavat esim. Mighty Switch Force, RE: Revelations ja toivottavasti tuleva Rhythm Thief: Emperor's Treasure, mutta siitä ei pääse mihinkään että 3DS:llä on tällä hetkellä todella surkea pelivalikoima. Laite puskettiin markkinoille ennen kun selvästikään oli kunnon suunnitelmia pelijulkaisuista, ja mikään has-been Mario 3D Land ei paikkaa sellaista aukkoa.

Mahtava peli! =) Toivottovasti 3DS pelitarjonta kasvaisi ja hyvin äkkiä.

Myönnettäkööt, että koko peli oli myös itselleni aika ristiriitainen sillä peli on naurettavan helppo ja lyhyt. Nintendolta on ideat loppumassa, sillä pelin Bowser matseja kierrätetään ja Boom Boom ja pun pun bossit olisivat sopineet paremmin maailmojen välibosseiksi eikä kyseisten maailmojen pääbosseiksi helppoutensa takia.

Nuo edellä mainitut asiat eivät peliä yksinään kaada, mutta jokaiselle maailmalle on oma spesiaali maailma joissa vain kierrätetään ja kierrätetään jo tutuiksi tulleita kenttiä ja niiden kikkoja niin alkaa miettimään, että pitäisikö itkeä vai nauraa. Ensin nintendo raiskaa metroid sarjan naurettavala MOM,illa, jonka jälkeen raiskauksen uhreiksi joutuivat niin zelda, donkey kong country kuin mario pelien brändi.:(

AJN, siis miten ne kontrollit voivat niin kamalat olla, jos a ja b nappien sijasta käytetään y ja b nappeja? Samallalaillahan mario hyppii ja juoksee niinkuin ennekin, tosin eri napeista.

Lainaus:

---

Viestin lähetti alunperin nirvuuttaja

AJN, siis miten ne kontrollit voivat niin kamalat olla, jos a ja b nappien sijasta käytetään y ja b nappeja? Samallalaillahan mario hyppii ja juoksee niinkuin ennekin, tosin eri napeista.

---

Niinpä, eri napeista. Tätähän olen koko ajan sanonut aiemmissa viesteissäni. Se kymmenen pisteen kysymys kuuluukin: miksi nappien asettelu on vaihdettu, ja/tai miksi niitä ei voi vaihtaa mieleisekseen kun kerran ikiaikaiseen nappiasetteluun on kajottu. Joillekin iso asia, joillekin pieni. Itse äänestän vastaisuudessa lompakollani.

Toivottavasti tästä asiasta ei tarvitse enää paksumpaa rautalankaa vääntää.

Itsellä peli kaatui siihen mihin kaikki muutkin Mariot. Pelin läpäisyn jälkeen tekemistä ei vaan enää ole. Koko pelissä on tuoreelta tuntuvia kenttiä vain muutama ja nekin alkavat pikkuhiljaa tympiä. Harvoin jaksan enää kaivaa peliä esille. 33 tuntia on tätä tullut pelattua ja ehdottomasti laadukas peli on kyseessä, mutta tekeminen loppuu kesken. Olihan peli toki hauska niin kauan kun sitä jaksoi pelata enkä kadu ostosta, mutta jotakin uutta Nintendon pitäisi kyllä keksiä että peliä jaksaisi pelata sen läpäisyn jälkeenkin. En tiedä mikä SMB3:ssa oli niin loistavaa, että se sai pelaamaan aina uudestaan ja uudestaan, mutta sitä pidän edelleenkin parhaana Mariona.

Lainaus:

---

Viestin lähetti alunperin Platformer

Itsellä peli kaatui siihen mihin kaikki muutkin Mariot. Pelin läpäisyn jälkeen tekemistä ei vaan enää ole. Koko pelissä on tuoreelta tuntuvia kenttiä vain muutama ja nekin alkavat pikkuhiljaa tympiä. Harvoin jaksan enää kaivaa peliä esille. 33 tuntia on tätä tullut pelattua ja ehdottomasti laadukas peli on kyseessä, mutta tekeminen loppuu kesken. Olihan peli toki hauska niin kauan kun sitä jaksoi pelata enkä kadu ostosta, mutta jotakin uutta Nintendon pitäisi kyllä keksiä että peliä jaksaisi pelata sen läpäisyn jälkeenkin. En tiedä mikä SMB3:ssa oli niin loistavaa, että se sai pelaamaan aina uudestaan ja uudestaan, mutta sitä pidän edelleenkin parhaana Mariona.

---

Eikö 33 tuntia ole aika paljon, tarpeeksi? Tasohyppelylle odotan itse 10+ tuntia pelattavaa.

Lainaus:

---

Viestin lähetti alunperin mojo2

Eikö 33 tuntia ole aika paljon, tarpeeksi? Tasohyppelylle odotan itse 10+ tuntia pelattavaa.

---

Ei välttämättä. Super Mario 64 ja molemmat Galaxyt veivät muistaakseni lähemmäs 50 tuntia ennen kuin sain kaikki tähdet kerättyä. 33 tuntia on ainakin omalla mittapuulla aika vähän peliltä, joka maksaa yli 50 euroa. Tietty itse pelailen pelejä yleensä vähintään sen 60 tuntia ennen kuin loppuu mielenkiinto, usein menee yli satakin tuntia.

Noitten tähtikolikoiden kerääminen on näköjään sittenkin pakollista tai muuten ei aukene myöhempien maailmojen pomolinnat. Ei muuta kun vanhoja kenttiä pelaamaan uudelleen.