Eloa retrokeskusteluun?

[Hex]

Ovatko vanhoilla koneilla pelaajat vanhoja ja väsyneitä?

Retrokeskusteluun olisi kiva saada eloa. Porukalla näkyy siguissa pitkiä konelistoja ja suuri osa on aloittanut pelaamisen jollain nykysukupolvea edeltäneellä koneella. Luulisi siis, että keskusteltavaa löytyisi! Muilla suomalaisilla foorumeillakin on retrokeskustelua, mutta ei kai kuitenkaan niin paljon, etteikö RetroFIN-keskustelulle olisi paikkaansa?

Eihän kävijöitä voi käskeä jostain kirjoittamaan tai edes juuri kehottaakaan, mutta olisi hauska, jos löytyisi ideoita miten keskustelua saisi lisää.

[Ghegs]

Retropeleistä keskusteleminen on ongelmallista kun vuosien varrella peleistä on ehditty nyhtää kaikki irti, sekä keskustelun puolella että muutenkin. Ja taitaa retroilu olla aika pienen porukan hupia kuitenkin. Itseltänikin löytyy näistä koneista vain PC Engine Duo-R, joka taitaa suht' harvinainen laite Suomessa olla verrattuna Nintendon matolaatikoihin ja sellaisiin.

[Tonppa]

Nintendon matolaatikoihin

Mistä ihmeestä tuo matolaatikko-nimitys on tullut?

Anyway, keskustellaan vain retroista. Onhan sitä tullut vanhoilla koneilla pelattua ja löytyy talostakin vielä muutama.

[Ghegs]

Mistä ihmeestä tuo matolaatikko-nimitus on tullut?

En tiedä, enkä edes muista milloin sen ensimmäisen kerran kuulin. Jotkut tosin käyttävät laitteesta nimitystä kenkälaatikko. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin päin pois.

[feldon]

Mistä ihmeestä tuo matolaatikko-nimitys on tullut?

Johtuu laitteen ulkomuodosta, joka tosiaan muistuttaa kenkälaatikkoa. Ainakin 1980-luvulla ala-asteen biologian tunnilla laitettiin multaa kenkälaatikoon ja kerättiin sinne matoja ihmeteltäviksi. Halvat huvit siihen aikaan.

[Hex]

Matolaatikko ja kuuslankku.

[ShereKhan]

Itse muistan lukeneeni MikroBitistä NNirvin käyttäneen tuota matolaatikko nimitystä ensimmäisen kerran, en tiedä onko hän tuon nimen keksinyt. Kieltämättä ihan hyvä nimi, tosin nykyinen "mäyräkoira" vetää vertoja tuollekin, sillä siinä on lähes koko kansan omaksuma termi.

Harmi, etten omista enää N64:sta vanhempia koneita (tilan puolesta onneksi). Vanhat koneet ansaitsisivat varmasti enemmän keskustelua, on hyvä nostaa kissa pöydälle . 2D-pelit ovat mun lempipelejä, joten GBA:lla tulee niitä pelailtua eniten.

Hieman vanhemmista peleistä vielä, että N64:n Lylat Wars ja Pokemon Puzzle Challenge ovat mun tämän hetkisellä asteikolla ihan kautta aikain ajatellenkin parhaimmistoa.

[xevious]

Matolaatikko ja kuuslankku.

ja mäsä-äxä

[feldon]

Meikäläisellä on ainakin retroharrastus hiipunut kokonaan. Koko ajan tulee uutta pelattavaa sellaisella tahdilla, ettei vanhoihin peleihin enää yksinkertaisesti riitä aikaa.

[Hex]

Minä pelaan vanhoista koneista eniten Saturnilla ja Neo-Geolla. Perässä tulevat SNES ja PC Engine. Muillakin tulee pelattua joskus. Yleisesti retropelaamisessa menee niin, että mitä uudempi kone, sitä enemmän sillä tulee pelattua. En minäkään niin sissi ole, että vääntäisin fiiliksessä jotain hemmetin rumaa ja yksinkertaista pelivanhusta. Ihan kiva niitäkin on tosin useimmiten kokeilla.

Kokonaispeliajastani retroilu haukkaa ihan kohtalaisen osuuden. Enemmänhän uusia tulee pelattua, mutta minulla on aikalailla mitta täynnä nykyaikaisia 3rd person -toimintapelejä (käsittää myös tasoloikat), joiden osuus peleistä on nykyään aika järkyttävä. Nuo 2D-ajan parhaat pelit tarjoavat tuossa tilanteessa mukavan tiukkaa kontrollia, toimintaa ja haastetta.

On harmi, että SNES:iä lukuun ottamatta 2D-parhaimmisto on jäänyt länsimaissa pääosin kokematta. Eikä siihen ole nytkään helppo tutustua, kun satunnaisia Huuto.net -poikkeuksia lukuun ottamatta ostaminen on tehtävä ulkomaisista kaupoista ja yksityismyyjiltä. Mutta se kannattaa! Ja täältäkin foorumilta löytyy useampia, jotka voivat neuvoa ostamisessa sekä itse koneissa ja peleissä.

Go retro....tai jotain.

[makedin]

Itseltä on genesis hajonnut jo aikoja sitten, mutta muistaakseni nyt on myynnissä 3000:nenC64 pelin kokoelma käännettynä toimimaan nykykoneilla. Eikä tainnu olla edes kallis.

[sunnpeople]

Retroilua voi nykyään harrastaa hyvin myös uusillakin konsoleilla, kun etenkin maailmalla ovat suosiossa erilaiset kokoelmapläjäykset. Nytkin on vastikään julkaistu PS2:lle Taiton kokoelmaplättyjä, mutta tästähän olikin jo muualla juttua.

Uskon, että retroilijat ovat ehkä aavistuksen ylityöllistettyjä Pulinalta syö aikaa myös jo hankittujen pelien pelaaminen, joka toki myös on tärkeää, ettei harrastus aivan postimerkkeilyksi hiivu.

Pelikonepeijooninen sivuilla on ehkä aavistuksen vireämpi henki keskusteluissa, mutta emme toki yllä ulkomaan foorumien tasolle. Kyllä harrastus täällä susirajalla vaatii huomattavasti enenmmän viitseliäisyyttä, kun esim. jenkkilässä. Tänne on alunteisinkin siunaantunut konekantaa ja pelejä huomattavasti vähemmän ja yleensä vieläpä pahasti jälkijunassa. Etenkin shumppien harrastajaa harmittaa, kun kaikki parhaat pelit jäävät lähes aina ilman euroopan julkaisua. Tämä ilmiö vaivasi erityisesti Saturnia, mutta kyllä myös Pleikan Einhänder ja monet muut olisivat ansainneet eurojulkaisun.

Kannattaa kuitenkin tukea esim. Neogeon uutta tulemista, joka on poikinut Metal Slug-sarjan ja King of Fighters-sarjan nykykonsoleille. Esim. Metal Slug 3 Xboxilla on hieno käännös. Uuta neo-retro-genreä edustaa toki myös ALien Hominid, joka kyllä erityisesti kannattaa hankkia ensi tilassa

SInällään kyllä uskon, että vanhoistakin peleistä riittäisi paljon juttua, mutta Suomessa harraste-kenttä on hajonnut aika laajalle. Kuka mitäkin keräilee, yleensä omassa "Norsunluutornissaan". Esim. omaa sydäntä lähellä on Sega Sc-3000, mutta en voi odottaa koneen olevan kovin tuttu täällä pohjan perukoilla. Keskustelu on paljon vireämpää maailman foorumeilla, mutta toki allekirjoitan, että ajatukset vaihtuu mukavasti myös Suomeksi. Miksi mennä Mertarantaa edemmäs kalaan?

[Ghegs]

Etenkin shumppien harrastajaa harmittaa, kun kaikki parhaat pelit jäävät lähes aina ilman euroopan julkaisua. Tämä ilmiö vaivasi erityisesti Saturnia, mutta kyllä myös Pleikan Einhänder ja monet muut olisivat ansainneet eurojulkaisun.

No, meidän shmuppien harrastajien ei muutenkaan kannata turvautua eurojulkaisuihin kun niistä puuttuu usein ne tärkeät 60hz ja TATE. Einhänderin PAL-julkaisu oli kuulemma hyvin lähellä toteutumista, legenda kertoo että jonkun eurolehden toimittajalla on yhäkin pelistä PAL-arvosteluversio. Onneksi on sekä USA-että JAP-versiot hyllyssä niin ei tarvitse murehtia.

[sunnpeople]

"No, meidän shmuppien harrastajien ei muutenkaan kannata turvautua eurojulkaisuihin kun niistä puuttuu usein ne tärkeät 60hz ja TATE."

Totta turiset. Mutta räiskinnät ja "avaruuspelit" omaavat kyllä omat pitkät perinteensä myös Suomessa, joten olisi mukavaa, jos niitä tarjottaisiin myös peruspelaajille kaupan hyllyillä. Mobile Light Force 1 ja 2 ovat kuitenkin aika hirvittävä esimerkki, mitä lokalisointi kaikista pahimmillaan on. Onneksi näissä PS2-sukupolven peleissä sentään aina on tuo 60 Hz:n optio.

"Einhänderin PAL-julkaisu oli kuulemma hyvin lähellä toteutumista, legenda kertoo että jonkun eurolehden toimittajalla on yhäkin pelistä PAL-arvosteluversio. Onneksi on sekä USA-että JAP-versiot hyllyssä niin ei tarvitse murehtia."

Pelasin tuon Einhänderin USA-version lähes läpi Game ON-näyttelyssä Helsingissä ja hankin sitten tuon JAP-version, joka tuntuu olevan aavistuksen vaikeampi. Onko sinulla tuosta erosta vaikeustasossa mitään havaintoa? Saattaa olla vain mielikuva, joskus sitä on vireessä, joskus ei. Vaimo pelasi samaan aikaan Parappa kakkosen läpi ekalla pelillä tuolla Game On-näyttelyssä, joten menihän tuolla aikaakin jokunen tovi.

[sunnpeople]

Tuon Squaresoftin suhtautuminen Eurooppaan oli kyllä muutenkin hyvin nihkeää pitkän aikaa. kun pitävät tätä liian epäyhtenäisenä alueena, jossa puhutaan sen ziljoonaa kieltä. Uskon silti, että peliharrastajille jenkkiversio usein kävisi sellaisenaan.

Chrono Chross ja Parasite Eve I ovat sen verran hyviä japski-ropeja, että olisi kyllä suonut nämä edes kaiken eurokansan pelattaviksi

Jos tuo Nintendon lupailtu linjaus uuden konsolin ladattavasta retropelisisällöstä pitää paikkansa tietää se hyvää ainakin Matolaatikon ystäville. Suomessa on tällä hetkellä aikamoinen buumi hankkia Nintendo NES-pelejä. Voi vain miettiä, miten käy pleikkari-sukupolven, kun ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka pitäisi jäljittää cd-pohjaisia pelejä. 2nd hand-pelit ovat jo tällä hetkellä aika naarmuisia, joten se ei kyllä povaa hyvää tulevaisuuden kirpputori-löydöille.

[xevious]

Suomessa on tällä hetkellä aikamoinen buumi hankkia Nintendo NES-pelejä.

Joo retroilu ja etenkin NES-retroilu on räjähtänyt käsistä tässsä ihan viimeisen 3 vuoden aikana. Vielä muutama vuosi taakseppäin NES pelejä oli kaupat pullollaan ja ne olivat halpoja. Nykyään joutuu pulittamaan parhaimmillan laatikottomista NES peleistä jotain 25e tai enemmänkin...

[Ghegs]

Totta turiset. Mutta räiskinnät ja "avaruuspelit" omaavat kyllä omat pitkät perinteensä myös Suomessa, joten olisi mukavaa, jos niitä tarjottaisiin myös peruspelaajille kaupan hyllyillä. Mobile Light Force 1 ja 2 ovat kuitenkin aika hirvittävä esimerkki, mitä lokalisointi kaikista pahimmillaan on. Onneksi näissä PS2-sukupolven peleissä sentään aina on tuo 60 Hz:n optio.

Ei sitä vieläkään kaikissa ole. Esim. Psikyon Strikers 1945 I & II -kokoelmassa ei ollut 60hz eikä asetusten/pisteiden tallennusta, TATE sentään löytyi mutta sekin oli vähän sössitty. Ongelmanahan on myös se, että niistä harvoita shmupeista, joista saadaan PAL-julkaisu vielä harvempi päätyy Suomessa kauppojen hyllyille. Gradius V:tä en ainakaan nähnyt kuin yhdessä ainoassa kaupassa, yllämainittua Strikers 1945 I & II:a, Gunbird Special Editionia, Psyvariaria ja XII Stagia en ollenkaan. Ja nuo ovat sentään kaikki halpapelejä, kauppiaat ottavat usein surkeatkin halpapelit valikoimiinsa joten miksi ei niitä laadukkaampia?

Pelasin tuon Einhänderin USA-version lähes läpi Game ON-näyttelyssä Helsingissä ja hankin sitten tuon JAP-version, joka tuntuu olevan aavistuksen vaikeampi. Onko sinulla tuosta erosta vaikeustasossa mitään havaintoa?

GameFaqsista löytyy erinomainen teksti versioiden eroista. Pienet erot pelattavuudessa saattaa selittää miksi japsi-versio tuntuu hitusen vaikeammalta.

Voi vain miettiä, miten käy pleikkari-sukupolven, kun ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka pitäisi jäljittää cd-pohjaisia pelejä. 2nd hand-pelit ovat jo tällä hetkellä aika naarmuisia, joten se ei kyllä povaa hyvää tulevaisuuden kirpputori-löydöille.

Erittäin hyvä huomio jota en aikaisemmin ole miettinytkään. Kokoelmani karttuu suurimmalta osin eBayn kautta josta toistaiseksi olen saanut vain hyvää tavaraa, mutta eipä niiden pelien julkaisuista ole vielä kulunutkaan niin montaa vuotta. Voi olla että kymmenen-viidentoista vuoden päästä nämä pelit elävät pelkästään emuloinnin ansiosta.

(Jos nyt ihan teknisyyksiin mennään, niin pleikkarihan ei ollut se ensimmäinen kone jolle myytiin cd-pohjaisia pelejä )

[sunnpeople]

Ihan mukavastihan tänne eloa saatiin

Ei sitä vieläkään kaikissa ole. Esim. Psikyon Strikers 1945 I & II -kokoelmassa ei ollut 60hz eikä asetusten/pisteiden tallennusta, TATE sentään löytyi mutta sekin oli vähän sössitty. Ongelmanahan on myös se, että niistä harvoita shmupeista, joista saadaan PAL-julkaisu vielä harvempi päätyy Suomessa kauppojen hyllyille. Gradius V:tä en ainakaan nähnyt kuin yhdessä ainoassa kaupassa, yllämainittua Strikers 1945 I & II:a, Gunbird Special Editionia, Psyvariaria ja XII Stagia en ollenkaan. Ja nuo ovat sentään kaikki halpapelejä, kauppiaat ottavat usein surkeatkin halpapelit valikoimiinsa joten miksi ei niitä laadukkaampia?)

Tuota Strikers 1945 II-peliä olen itsekin pelaillut. Tuo on tosiaan ärsyttävä piirre, tuo tallennuksen puute. Samaa ongelmaa on kyllä siinäkin, että japski-pelikka pelit (ainakin osa) tuntuu vaativan oman alustuksen muistikortille, eli ei tunnista euro-muistikorttia. Mulla on vielä 1 kpl kelmuissakin tuota peliä. Ainakin Anttila myi tätä ihan yleisesti. Nyt on kyllä jo vähän hankala löytää, muualta kuin verkkokaupoista.

Itselläkin iski pieni paniikki, kun Gradius V:ta ei tullutkaan lähikauppaan! Lopulta mbnetin hintavertailun perusteella ostin omani Verkkokaupasta.com ihan kohtuuhinalla.

Psyvariaria ainakin Rannikon Mikro myy vieläkin hintaan 13,50 e/kpl. Näitä räiskintöjä tuntuu enemmän olevan myynnissä verkkokaupoissa, usein pc-liikkeiden sivubisnes on nämä konsolipelit. Mbnetin hintavertailu on ihan hyvä paikka aloittaa jäljitys näin Suomen tasolla.

Paras löytö oli kyllä lomamatkalla Treasuren Silpheed Iisalmen halpahallista (Viimeinen kpl.) Ilmeisesti noi isommat tukkurit ostaa noita sitten Suomeen vasta poistolistoilta, kun saavat satsin järkyttävän halvalla.

"GameFaqsista löytyy erinomainen teksti versioiden eroista. Pienet erot pelattavuudessa saattaa selittää miksi japsi-versio tuntuu hitusen vaikeammalta."

Koitan välttää tuolla käymistä, kun päätyy lukemaan ratkaisuohjeita peleihin, joita ei ole vielä edes aloittanut Täytyy käydä mulkaisemassa joskus.

"Erittäin hyvä huomio jota en aikaisemmin ole miettinytkään. Kokoelmani karttuu suurimmalta osin eBayn kautta josta toistaiseksi olen saanut vain hyvää tavaraa, mutta eipä niiden pelien julkaisuista ole vielä kulunutkaan niin montaa vuotta. Voi olla että kymmenen-viidentoista vuoden päästä nämä pelit elävät pelkästään emuloinnin ansiosta"

On kyllä suuri ero siinä, mitä huudossa tarjotaan myyntiin verrattuna ebayn tasoon. Oikein järkytyin, kuin Silent Hill2 huudosta ostettuna oli täysin virheetön!. Nerolla otettu image-copy usein toimii, kun alkuperäinen peli on tosi naarmuinen. Olen näin saanut pelattua läpi parit toimimattomat pelit. No, ainakin on laillinen oikeus siihen kopioon, kun on aidon pelin lisenssi ostettu

"(Jos nyt ihan teknisyyksiin mennään, niin pleikkarihan ei ollut se ensimmäinen kone jolle myytiin cd-pohjaisia pelejä )"

Arvasin, että tämä tulee esiin. En kyllä väittänytkään, että olisi, vaikka se onkin yleinen mielikuva Pleikkari-sukupolvi on vaan vielä isompi joukko, kun esim. Nes-sukupolvi, joten se kuvaa hyvin ilmiötä. En usko, että ainakaan Suomessa esim. PC-Enginen tai NeoGeo CD:n omistajat odottavatkaan löytävänsä mitään kirppikseltä, puhumattakaan nyt Atarin Jaggesta tai vaikkapa Colecovisionin Mach III ja Dragons Lair-cd-peleistä . Ihan ensimmäiset suoranaiset cd-pelit muuten latailtiin tavalliselta cd-äänilevyltä commodore-aikakaudella! (Konsolihistoria on täynnä hulluja keksintöjä, jotka saa tuulta siipiensä alle.)

[Pacdam]

Ihan ensimmäiset suoranaiset cd-pelit muuten latailtiin tavalliselta cd-äänilevyltä commodore-aikakaudella! (Konsolihistoria on täynnä hulluja keksintöjä, jotka saa tuulta siipiensä alle.)

Minä muistan aikanaan C64:lle ilmestyneen CD-kokoelman, jota pyöritettiin tavallisella CD-soittimella. Mukana oli joku kaapeli, joka meni (muistaakseni) kasettiasemaporttiin. Ihme vekotin oli ... itse en edes omistanut CD-soitinta tuohon aikaan, paikallisessa liikkessä sitä ihmeteltiin. Tämä on tapahtunut jossain 1987-1989 nurkilla, uskoisin.

Itselläni ensimmäinen CD-laite oli 3DO, sekin taisi tulla vasta 90-luvun puolella. Ai että ne pelit oli silloin mahtavia; Way of the Warrior, Need for Speed, jne. Nykyisellään noita ei kamalasti viitsi pelata, vaikka laite on kapissa ja pelejä hyllyssä n. 30 kipaletta.

Retro-pelaaminen on aika vähäistä, mutta ostoksia teen jatkuvasti (Neo Geo Pocket Colorille, Saturnille, Megadrivelle ja tietysti ei-vielä-retro-DC:lle). Tavaraa on joka paikassa aivan älyttömästi - siivosin kesällä ja nyt huoneen nurkassa on 15 pahvilaatikollista pelejä odottamassa säilytyspaikkaa. Laatikoista 4 on 19" monitorilaatikoita - saisiko tuosta jonkinlaisen käsityksen ylijäämätavaran määrästä?

[pelle]

itsellä on muistikuva että tuo cd asema kuusnepassa olisi toiminut niin että moduuliporttiin tuli erillinen adapteri ja siihen liitettiin cd soitin.