Uncharted 3: Drake's Deception - keskustelua pelistä

[Mäksä]

Toimii. Itsellä ei aikaisempia kokemuksia ollut ja kolmella pelikerralla tuo läpi meni. Mukava keskittyä täysillä tarinaan Suomi tekstien avustuksella.

[Futis88]

Toimiiko peli hyvin, jos ei ole koskaan aiemmin pelannut sarjan aikaisempia osia (tai edes konsoleita ylipäätään)? Itsellä ei ole ollut moneen vuoteen edes konsolia, mutta tuli vastaan hyvä tarjous PS3+BF3+Uncharted 3 bundlesta (paljon kolmosia), ja mietin jospa tämänkin sitten ottaisi. Ainakin arvostelut ovat olleet varsin huikeita.

Ehdottomasti kannattaa, mielestäni paras peli ikinä!

[Execta]

Toimiiko peli hyvin, jos ei ole koskaan aiemmin pelannut sarjan aikaisempia osia (tai edes konsoleita ylipäätään)? Itsellä ei ole ollut moneen vuoteen edes konsolia, mutta tuli vastaan hyvä tarjous PS3+BF3+Uncharted 3 bundlesta (paljon kolmosia), ja mietin jospa tämänkin sitten ottaisi. Ainakin arvostelut ovat olleet varsin huikeita.

Suosittelen hyvin paljon pelaamaan pelit kronologisessa järjestyksessään. Osta tämmöinen Double Pack 30 eurolla. Ei paha hinta kahdesta loistavasta pelistä, UC2 varsinkin on yksinpeliltäänkin vähintään yhtä hyvä kuin kolmonen - ellei jopa parempi (pitää itsekin pian pelata kakkonen uudestaan läpi ja verestää vähän muistia tuon pelin eeppisyyden kohdalta).

[Mäksä]

Suosittelen hyvin paljon pelaamaan pelit kronologisessa järjestyksessään. Osta tämmöinen Double Pack 30 eurolla. Ei paha hinta kahdesta loistavasta pelistä, UC2 varsinkin on yksinpeliltäänkin vähintään yhtä hyvä kuin kolmonen - ellei jopa parempi (pitää itsekin pian pelata kakkonen uudestaan läpi ja verestää vähän muistia tuon pelin eeppisyyden kohdalta).

Niin no, eipä kyl kertaakaan tullut juonellisesti oloa et tarttis tietää mitään aikaisemmista osista. Eikä kylläkään läpipeluun jälkeen ollut myös yhtään olo, et tekis mieli käyttää rahaa aikaisempien osien ostamiseen...uudemman osan varmaan ostan jos välissä on 1-2vuotta. Et aika makuasioita..kyllä ite pelasin tuon ensin ja jos innostuu niin katsoo sitten jostain tuon double packin.

[SalarymanDaishi]

Suosittelen hyvin paljon pelaamaan pelit kronologisessa järjestyksessään.

Hear, hear. Arvostelut olivat huikeita jo ensimmäisen Unchartedin aikoina. Konsolipaluun jos tekee kolmosella niin lopputulos lienee enempi tasoa, että VHS:n omistaja ostaa DVD-laitteiston ja ensimäiseksi elokuvaksi Jedin paluun ilman kahden edellisen osan näkemistä. Varmasti huikea kokemus sinänsä mutta niin paljon enemmänkin siitä voisi pikkaisen pelisarjaa pakittamalla saada irti.

[Execta]

Niin no, eipä kyl kertaakaan tullut juonellisesti oloa et tarttis tietää mitään aikaisemmista osista. Eikä kylläkään läpipeluun jälkeen ollut myös yhtään olo, et tekis mieli käyttää rahaa aikaisempien osien ostamiseen...uudemman osan varmaan ostan jos välissä on 1-2vuotta. Et aika makuasioita..kyllä ite pelasin tuon ensin ja jos innostuu niin katsoo sitten jostain tuon double packin.

Kyllä menee moni kohtaus UC3:ssa pilalle, jos ei ole aiempia osia pelannut. Spoilerissa kolmosen tapahtumia summittaisessa järjestyksessä (älä lue, jos ei ole UC3 pelattuna läpi) ja miten niitä ei tajua, jos ei ole pelannut aiempia pelejä:

 

- Chloen paljastuminen, että on mukana pelissä (melko alussa) *
- Syyrian jälkeinen bussikeskustelu ja Elenan esittely *
- Elenan ja Nathanin suhde aiemmissa peleissä, kolmosen kihlasormukset, yms.
- Nathan Draken ja Sir Francis Draken sukulaisuussuhde, Draken sormus
- Lopussa ollut laskuvarjokeskustelu Elenan ja Nathanin välillä
- Nathanin ja Sullyn väliset lukuisat keskustelut

*) Ei tule yllätyksenä, jos luki peliuutisia tai katsoi Naughty Dogin trailereita, joissa molemmat hahmot vahvistettiin olevan mukana... ikävä kyllä.

[Mäksä]

Eipä tuossakaan kyllä käytännössä ollut mitään mitä ei voinut päätellä tietämättä aikaisemmasta mitään. Kaikki kyllä parilla lauseella selvitetään, siten et sen tajuaa. Kuten jossain aikaisemmin myös mainitsin niin ei mua kyllä edes kiinnosta et onko jokaiselle hahmolle jokin syy olla leffassa. 95% leffoista ei selitetä mitenkään järkevästi hahmojen syytä olla mukana. Tässä ne pystyi helposti ja kliseisesti kyllä tajuamaan ilman aikaisempia osia. Ei tulis mieleenkään parin tommonen kohtauksen vuoksi uhrata useita tunteja pelaamiseen..kyllä niissä ihan muut asiat sit kiinnostaisi. Jos tuo äijän juokseminen ei ois ollut kuin kamoissa vetämistä ja kontrollit noin syvältä ni oisin itsekkin ostanut varmasti aikaisemmat pelit käytettynä muutamalla eurolla. Nyt ei edes hyvä tarina saa kyllä mua palaamaan pelin ääreen turhautumaan sen pahoihin ongelmiin. Jää paljon parempana pelinä muistiin kun vain pistää kiertoon ja unohtaa pelin kunnes tulee seuraava osa. Mafia 2 oli vähän samanlainen, kahdessa illassa läpi ja äkkiä myyntiin ettei huomannut pelin surkeutta monessa asiassa liian hyvin.

[Cobretti]

Aloitin turhan varovaisesti toiseksi helpommalla tasolla. Ei ole kovin haastava ollut kun savetuskin onnistuu joka paikassa. Vaikeustasoa ei liene mahdollista muuttaa kesken kaiken? Olen nyt vasta chapter 4:ssä, joten ehkä muuttuu näinkin kinkkisemmäksi.

Melkein suosittelisin aloittamaan alusta normaalilla. Neljä chapteriä ei ole kovin pitkä matka lopulta ja kaikki listimiset ym lasketaan trophy-kertymään (jos niitä haikailee) muutenkin.

Nykypeleissä harvemmin kannattaa valita easyä, koska pelit muutenkin helpottuneet aika paljon. Poikkeuksia tietysti on.

Ps. Pelin voi savettaa milloin tahansa, mutta en ole ihan varma savettaako se silti johonkin lähimpään "checkpointtiin".

Toimiiko peli hyvin, jos ei ole koskaan aiemmin pelannut sarjan aikaisempia osia (tai edes konsoleita ylipäätään)?

Toimiihan peli tietysti, mutta ehdottomasti saat paremman ja syvemmän kokemuksen kun aiemmat osat ovat alla. Näinhän se lopulta menee vähän jokaisessa pelisarjassa - mitä nyt tietysti jossain (esim. Halo, Killzone, ym) peli saattaa jäädä oikein cliffhangeriin joka jatkuu seuraavassa pelissä. Unchartedissa hahmot ovat niin hyviä, että niistä sitten "välittää" enemmän mitä edemmäs pelisarja etenee. Voit ajatella näin: Monet meistä pelasi PS3:n hankkimisen (siis silloin 2007) jälkeen ensimmäisenä juuri ekan Unchartedin (tai ekassa aallossa ainakin). Voit kokea samat vibat nyt.

Ekan ja tokan saa siis halvalla "paketissa":

[SalarymanDaishi]

Ei tulis mieleenkään parin tommonen kohtauksen vuoksi uhrata useita tunteja pelaamiseen..kyllä niissä ihan muut asiat sit kiinnostaisi. Jos tuo äijän juokseminen ei ois ollut kuin kamoissa vetämistä ja kontrollit noin syvältä ni oisin itsekkin ostanut varmasti aikaisemmat pelit käytettynä muutamalla eurolla. Nyt ei edes hyvä tarina saa kyllä mua palaamaan pelin ääreen turhautumaan sen pahoihin ongelmiin. Jää paljon parempana pelinä muistiin kun vain pistää kiertoon ja unohtaa pelin kunnes tulee seuraava osa. Mafia 2 oli vähän samanlainen, kahdessa illassa läpi ja äkkiä myyntiin ettei huomannut pelin surkeutta monessa asiassa liian hyvin.

Totta kyllä tuokin. Jos pelit ottaa ihan vaan peleinä, ei jatko-osilla tee oikeastaan yhtään mitään. Sitä samaa vanhaahan ne vain aina himpun verran kuorrutettuna ovat. Jos ei iske ensimmäisellä kerralla niin tuskinpa iskee kolmannellakaan (ja tietysti sama myös päinvastoin )

[Cobretti]

Jos ei iske ensimmäisellä kerralla niin tuskinpa iskee kolmannellakaan (ja tietysti sama myös päinvastoin )

About ehkä näin, mutta kuten aiemmin sanoin niin kyllä nämä minusta "omia teoksiaan" kaikki ovat - vaikka perustaltaan tietty samanlaisia. Mutta Mäksän kommentteja kun lukee niin ehkä vain parempi että sarja jää yhteen osaan...

On sinänsä ihan hyvä asia, että pelisarjasta kaikilla on tavallaan omat suosikkinsa - kertoo laadusta. Mulle eka Uncharted oli vähän kuin eka LOTR-leffa: Pelinä se ei ehkä vielä ole aivan niin "valmis" kuin kakkonen (ja ehkä kolmonenkin - en vielä osaa sanoa) tai niin elokuvallinen/eeppinen/whatever, mutta lopulta mulle se rakkain peli sarjassa. Se kun oli kuitenkin se ensimmäinen kokemus sarjasta ja omalla tavalla neitseellinen kokemus.

[SalarymanDaishi]

On sinänsä ihan hyvä asia, että pelisarjasta kaikilla on tavallaan omat suosikkinsa - kertoo laadusta. Mulle eka Uncharted oli vähän kuin eka LOTR-leffa: Pelinä se ei ehkä vielä ole aivan niin "valmis" kuin kakkonen (ja ehkä kolmonenkin - en vielä osaa sanoa) tai niin elokuvallinen/eeppinen/whatever, mutta lopulta mulle se rakkain peli sarjassa. Se kun oli kuitenkin se ensimmäinen kokemus sarjasta ja omalla tavalla neitseellinen kokemus.

Näin juuri ja harva sarjahan sitä ylipäätään edes trilogiaksi asti (ja siitä eteenpäin) päätyy, jos ei se riittävän laaja fanijoukko ole ensimetreiltä alkaen läsnä. Itsellekin se ensimmäinen Uncharted on lähinnä sydäntä ja kaikista kolmesta edelleen se huikein kokemus juuri tuosta samasta syystä. Toki jatko-osat ovat petranneet teknisesti aika huikeilla loikilla mutta ennen koko nykyistä Uncharted-huumaa oli aina kuitenkin se ensimmäinen osa, joka rohkeasti yritti ihan puskista ihan omillaan ja loi perustan jatkolle.

Ja kun kaikki kolme kuitenkin on nykyiselle sukupolvelle julkaistu, ei edes retrokorttia voi tässä tapauksessa pelata. Ykkönen on ykkönen ihan jo omana itsenäänkin ja täytyy lähinnä olla kiitollinen, että jatko-osat ovat olleet samaa vankkaa laatua vaikka eivät alkuperäistä yllätysmomenttia enää omaakaan.

Edit: Oikeastaan ihan sitä samaa selittämätöntä vibaa kuin ensimmäisen Gearsinkin kanssa; jotenkin nuo pelimaailman isot tapaukset vain aistii jo ensimmäisistä osistaan alkaen.

[Execta]

...Kuten jossain aikaisemmin myös mainitsin niin ei mua kyllä edes kiinnosta et onko jokaiselle hahmolle jokin syy olla leffassa. 95% leffoista ei selitetä mitenkään järkevästi hahmojen syytä olla mukana. Tässä ne pystyi helposti ja kliseisesti kyllä tajuamaan ilman aikaisempia osia...

Käytetään taas esimerkkinä Star Warsia: aloitat elokuvasarjan katsomisen originaalin trilogian toisesta osasta. Esimerkiksi Han Soloa ei selitetä enää mitenkään, kaikki tuntee hänet. Miten hahmoon voi samaistua yhtään, jos ei edes tiedä hepun nimeä? :D

...Jos tuo äijän juokseminen ei ois ollut kuin kamoissa vetämistä ja kontrollit noin syvältä ni oisin itsekkin ostanut varmasti aikaisemmat pelit käytettynä muutamalla eurolla. Nyt ei edes hyvä tarina saa kyllä mua palaamaan pelin ääreen turhautumaan sen pahoihin ongelmiin. Jää paljon parempana pelinä muistiin kun vain pistää kiertoon ja unohtaa pelin kunnes tulee seuraava osa. Mafia 2 oli vähän samanlainen, kahdessa illassa läpi ja äkkiä myyntiin ettei huomannut pelin surkeutta monessa asiassa liian hyvin. :)

Yleensä se on tähtääminen tai munattomat aseet, joista Uncharted-peleissä valitetaan, mutta että tuo täydellisen sulava ja animaatioilta mestarillinen liikkuminen. Missä pelissä hahmo liikkuu mielestäsi hyvin? Assassin's Creedin olet jo maininnut, mutta onko olemassa muita esimerkkejä? AC:ssakin kiipeily sun muu tapahtuu vain pitämällä R1 ja X pohjassa, mitään ei tarvitse itse tehdä, jos ei halua. Liekö syy edelleen siinä osaamattomuudessa, kun hahmo kerta "juoksee kuin olis kamoissa"?

[Haaso]

Eipä tuossakaan kyllä käytännössä ollut mitään mitä ei voinut päätellä tietämättä aikaisemmasta mitään. Kaikki kyllä parilla lauseella selvitetään, siten et sen tajuaa. Kuten jossain aikaisemmin myös mainitsin niin ei mua kyllä edes kiinnosta et onko jokaiselle hahmolle jokin syy olla leffassa...

Ei kyse mielestäni ole siitä, pystyykö asiat päättelemään vai ei. Vähän kuin joku kertoisi sinulle esimerkiksi jännityssarjassa ensimmäisen 11 jakson tapahtumat ja katsoisit sitten 12 jakson huipentuman. Ei varmasti jakson tapahtumat koskettaisi samanlailla, koska henkilöihin ei olisi kehkeytynyt "sidettä" aikaisempien jaksojen avulla. Aivan samanlailla unchartedeissa eri hahmoihin kiintyy ja tietyt kohtaukset tuntuvat jännittäviltä juuri sen takia, ettei vaan halua että, tietylle hahmolle tapahtuu jotain tai puolestaan haluaisi, että tiettyjen hahmojen välille tapahtuisi jotain.

Ehdottomasti Exectan kanssa samaa mieltä, jos vain on mahdollista, niin pelatkaa ihmeessä järjestyksessä nämä pelit. Kyseessä on silti tämän konsolisukupolven hienoimmat pelit!

[Execta]

Ei kyse mielestäni ole siitä, pystyykö asiat päättelemään vai ei. Vähän kuin joku kertoisi sinulle esimerkiksi jännityssarjassa ensimmäisen 11 jakson tapahtumat ja katsoisit sitten 12 jakson huipentuman. Ei varmasti jakson tapahtumat koskettaisi samanlailla, koska henkilöihin ei olisi kehkeytynyt "sidettä" aikaisempien jaksojen avulla. Aivan samanlailla unchartedeissa eri hahmoihin kiintyy ja tietyt kohtaukset tuntuvat jännittäviltä juuri sen takia, ettei vaan halua että, tietylle hahmolle tapahtuu jotain tai puolestaan haluaisi, että tiettyjen hahmojen välille tapahtuisi jotain.

...

En olis osannut paremmin sanoa. Tämän "siteen" lisäksi nämä mainitsemani asiat, joita ei mahdollisesti tajua täydellisesti ilman aiempien osien tuntemusta. Ja kun se Uncharted 2 on kuitenkin suurimman osan mielestä edelleenkin se sarjan kovin peli, niin miksei kokeilla myös sitä? Ja kun taas Uncharted 1 sisältää sarjan parhaan tarinan, niin miksei kokeilla myös sitä? Jeps.. :D

[Mäksä]

Käytetään taas esimerkkinä Star Warsia: aloitat elokuvasarjan katsomisen originaalin trilogian toisesta osasta. Esimerkiksi Han Soloa ei selitetä enää mitenkään, kaikki tuntee hänet. Miten hahmoon voi samaistua yhtään, jos ei edes tiedä hepun nimeä?


Yleensä se on tähtääminen tai munattomat aseet, joista Uncharted-peleissä valitetaan, mutta että tuo täydellisen sulava ja animaatioilta mestarillinen liikkuminen. Missä pelissä hahmo liikkuu mielestäsi hyvin? Assassin's Creedin olet jo maininnut, mutta onko olemassa muita esimerkkejä? AC:ssakin kiipeily sun muu tapahtuu vain pitämällä R1 ja X pohjassa, mitään ei tarvitse itse tehdä, jos ei halua. Liekö syy edelleen siinä osaamattomuudessa, kun hahmo kerta "juoksee kuin olis kamoissa"?

Otetaan toiseksi batman vaikkapa, siinä oli myös ohjaus hyvää. Kyllä tässä tuo "kamoissa" juokseminen johtuu aika pitkälti kamerakulmista joiden vuoksi vain menee hermo kun kamera kääntyy varoittamatta. Välillä taas kamera pysyy oikein, mutta vaikka miten tatti on suunnattu etuoikealle, niin äijä saattaa hypätä jopa etuvasemmalle. Tuossa ihan lopun hyppelyissä koitin useampaan kertaan rauhassa ja välillä ohjaus ei vain totelllut ja kuoleman jälkeen totteli. Sit kuolin tahallaan pariin kertaan ja koitin niin saattoi välillä toimia ja välillä ei. Ohjaimia epäilisikin kumpaakin rikkinäiseksi, mutta kun muissa peleissä ei ongelmia ole.

Ja välillä niis juoksukohtauksissa äijän kääntyminen on aivan kaikkea muuta kuin sulavaa. Kävely/juoksuanimaatio toki sitä on...kääntyminen ei. Kankeaa ja känniläisen touhua välillä. 7h17min meni läpäisyyn ni kyllä siinä ajassa pitäis tottua ohjaukseen jos se kunnossa olis. Tää peli on vain sellanen et fanboyt ei edes huomaa niitä virheitä mitä siinä on. Ja hyvähän se niille onkin. Itsellä vain vei peli-iloa. Ois voinu olla hyvä peli, nyt tippui keskinkertaiseksi.


Ja mitä tulee hahmoihin kiintymiseen, niin kuten olen sanonut niin en minä ainakaan kiinny hahmoihin..ne on leffoja/pelejä, ei mun tarvii niihin kiintyä ja voin siltin nauttia leffoista. Monia leffasarjoja tullut nähtyä siten et ensin nähnyt vaikka kolmosen ja sitten kattonu kaks ekaa jos ollut hyvä. Palkannut sitäkautta myös niitä aukkoja. Enkä koe saavani noin sen vähempää irti kuin niistä jotka olen katsonut järjestyksessä läpi. On myös leffoja joiden ekaa osaa en ole nähnyt koskaan, eikä kiinnosta edes katsoa, mutta 2 osan olen katsonut, jonka jälkeen tulleen kolmosen myös.

Ihmiset on erilaisia ja katsoo tuollaisia asioita täysin eritavalla. Itse pystyn kokemaan jatkuvan "sarjan" leffoja/pelejä yksittäisenä osanaankin. Johtuen ihan siitä, että ne on suunniteltu siten..enemmän katsojia/pelaajia saa siten. Tv-sarjat on ihan asia erikseen. Niissä on "yks leffa" jaoteltu esim siihen 12 jaksoon, ja leffatrilogia vaikkapa kolmeen kauteen. Siinäkin voi katsoa käytännössä yksittäisen kauden näkemättä muita..koska ne toimii yksittäisestikkin suunnittelunsa vuoksi. Se sitten innostaa katsomaan muutkin kaudet tai sitten ei.


Mutta menee aika OT:ksi. Uc3 oli pitkästä aikaa peli jonka jaksoin pelata läpi (2-3h pidempään ku ois kestänyt ni kesken ois jääny), eli ei se surkea todellakaan ollut, tietyt jutut ei vain iskenyt, ja jäi maku että koko peli on aivan liian yliarvostettu. Kasin peli kuitenkin selkeästi, paremmalla ohjauksella jopa 8,5. Mutta itsellä peli myynnissä ja läpi pelattuna, niin jätän fanipoikien muurahaiskeon sörkkimisen (ei herneitä tästä)

[TravoFIN]

Tänään tuli vedettyä peli normaalilla tasolla läpi ja olihan tuo huikea matka alun kapakkatappelusta lopputeksteihin! (Mw3:n takia vähän viivästy tuo läpipelaaminen..) Ehdottomasti pleikkarin kovin pelisarja! Normaalilla tasolla tuli siis vedettyä ja reppuun tarttui matkan varrelta reilu 80 aarretta sadasta. Aloitin heti perään uudestaan murskaavalla tasolla ja samalla keräisi nuo loput aarteet YouTuben avulla (ja puuttuvia trophyja). Tuli sen verran tarkasti koluttua kaikki nurkat, ettei jaksa enää toista "hidastempoista" pelikertaa. Lähinnä ne aarteet jotka ovat jossain korkeuksissa (pitää ampua alas) ovat jääneet välistä.

Täysi kymppi kyllä täytyy antaa Naughty Dogin pojille pelin grafiikoista! Monessa chapterissa oli paikkoja, missä piti vain pysähtyä ihailemaan maisemia! Ja se aavikko... Kuola valuu vieläki.. Suurimmaksi osaksi aika samoja mietteitä pelistä itselläni, mitä monet muutkin ovat tänne kirjoitelleet. Tähtäys oli minunkin mielestä hieman "hankalampi" tässä. Pääosumia ei saanut niin tarkasti, mutta eipä tuo pelikokemusta haitannut. Jos jotain miinusta pitää heittää, niin se täälläkin mainittu laivakohtaus jotenkin "rikkoi" sen tapahtumaketjun. Visuaalisesti toki hienoja elementtejä löytyi siitäkin, mutta jotenkin ei vaan sopinut kuvioon...

Itse kyllä suosittelen uusille pelaajille koko pelisarjan pelaamista. Otetaan nyt edellä mainittu Taru Sormusten Herrasta -trilogia tähänkin esimerkkiin. Hyvin pitkälti samanlaiset fiilikset elokuvista ja tästä pelisarjasta. Joka osa paransi edellisestä. Ensimmäinen osa semmoinen, missä hahmot esitellään ja muutenkin pelaaja/katsoja perehdytetään tulevia tapahtumia varten. Toki riippuu pelaajasta, miten kovasti heittäytyy peliin mukaan. Toiset tykkää pelata vain nopeasti läpi ja ohittelemalla puolet välivideoista, kun taas toiset nauttivat jokaisesta tapahtumasta ja elävät pelihahmojen mukana... Nyt tuli kyllä aika no-life -tekstiä, mutta jokainen varmaan ymmärsi pointin.

[anaconda]

Kannattaakos tuota moninpelikoodia tuhlata vai laittaa peli kiertoon? Koska UC2:en moninpeliä jaksoin pelata ehkä 3 tuntia..

[Make93]

Kannattaakos tuota moninpelikoodia tuhlata vai laittaa peli kiertoon? Koska UC2:en moninpeliä jaksoin pelata ehkä 3 tuntia..

Jaa a, aika samanlaista kun uncharted 2, ite pelannu just ehk 3h sitä multiplayerii eikä oikee enää innosta, mut kattoo jos joku kerta viel jaksais koittaa. Singleplayer oli mahtava, jatkoa ootellessa.

[anaconda]

Jaa a, aika samanlaista kun uncharted 2, ite pelannu just ehk 3h sitä multiplayerii eikä oikee enää innosta, mut kattoo jos joku kerta viel jaksais koittaa. Singleplayer oli mahtava, jatkoa ootellessa.

OK. Saas nähdä tuleeko siihen koskettua. Yksinpeli on kyllä aivan loistava.

[The FinGuy]

Eli nyt tuli minunkin osaltani pelattua peli läpi. Lähdin pelaamaan aluksi normaalilla, mutta sitten kun ne perhanan

 

''demonit''

tuli kehiin, niin vaihdoin helppoon. Turhautuminen iski... vrt. Ykkösen zombit ja kakkosen siniset ukot.

Plussat:
+ Graffat jälleen upeaa tasoa
+ Tarina hyvä. Parempi, kuin UC2, mutta UC1 on edelleen kärjessä. (<-- minun mielipiteeni)
+ Ääninäyttely
+ Aarteiden paikkaa helpotettu mukavasti. Tais nyt jo ~50 tarttua mukaan
+ Uusi taistelumekanismi. Isoja poikia oli mukava mäiskiä!

Miinukset:
-

 

DEMONIT!!!

Niihin meni niin paljon hermo.
- Peli meni ehkä jo vähän liikaa elokuvan puolelle. Tyyliin: paina ''kolmio'' niin alkaa tapahtua ihmeitä
- Kontrollit ja tähtääminen ovat tainneet olla kaikissa UC-peleissä ongelma

Loppulause: Peli oli mukavaa, hyvännäköistä viihdettä alusta loppuun ja tarjoaa paljon sisältöä sarjan faneille, sekä uusille pelaajille.
Arvosana: 8