Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Halo Wars

Halo Wars ei ole syntynyt onnellisten tähtien alla. Halo-lisenssi herättää pelaajissa tunteita suuntaan tai toiseen: sitä joko vihataan tai rakastetaan. Strategiapelaaminen puolestaan mielletään edelleen PC:n yksinoikeudeksi. Kaiken kukkuraksi peli jäi lopulta Age of Empires -sarjan luoneen studion viimeiseksi projektiksi. Ensemble Studiosin joutsenlaulu on kuitenkin kamalien kuolonkorahdusten sijaan ylväs kiljaisu.

Ympyrä sulkeutuu

Halo Warsia on hehkutettu alusta asti konsoleille suunniteltuna strategiapelinä. Mainospuheet eivät kerro selvästi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Nopean kokeilemisen jälkeen kehittäjien kuningasajatus alkaa kuitenkin hahmottua.

Pelimekaniikka on erittäin suoraviivaista, mutta siitä ei puutu syvyyttä. Tukikohtia rakennetaan vain ennalta määrätyille paikoille. Resurssien kanssa nysvääminen on eliminoitu lähes täysin, sillä lisää pätäkkää virtaa kassaan, kunhan tukikohtaan kyhää tarkoitukseen sopivan rakennuksen. Kun pytinkien määrä on rajoitettu, joutuu pelaaja silti miettimään taktiikkaansa: tiheä resurssivuo vaatii useampia rakennuksia, mutta tällöin joudutaan karsimaan joukkojen monipuolisuudesta tai teknologian kehityksestä.

Tukikohdasta rakennettut yksiköt on jaettu kolmeen luokkaan: jalkaväkeen, maa-ajoneuvoihin sekä ilmavoimiin. Joukot noudattavat kivi-paperi-sakset-periaatetta, jota rikotaan hieman erikoisemmilla sotakoneilla. Tavalliset yksiköt eivät ole hirvittävän omaperäisiä, mutta niille tarjotaan useita päivityksiä, jotka esimerkiksi parantavat suojan kestävyyttä tai lisäävät uuden vaihtoehtoisen hyökkäyksen.

Armeijaansa ei voi laajentaa rajatta. Yksiköt vievät vaihtelevan määrän populaatiopisteitä: esimerkiksi Scorpion-tankki syö kolme pojoa, kun taas jääkäriryhmä vie vain yhden. Pelityylistä riippuen pelaaja voi siis kasata kokonaisen pienoisarmeijan kivenkovia ODST-solttuja tai huippuunsa päiviettyjä Warthogeja. Kaikille yksiköille löytyy käyttöä, sillä Spartaneiden ja Scarabien kaltaiset eliittiyksiköt on tasapainotettu resurssien ja populaation puolesta. Erilaiset mahdollisuudet tuovat peliin sopivasti vaihtelua.

Valintojen maailma

Kaikki suunnittelupäätökset on tehty konsoliohjainta silmällä pitäen. Padilla ei voi luovia taistelukentän halki tai käskyttää valtavia armeijoita samanlaisella tehokkuudella kuin hiirellä ja näppäimistöllä. Tukikohdan rakentamista ja resurssien keräämistä on virtaviivaistettu, jotta pelaaja voi keskittyä olennaiseen eli joukkojen hallitsemiseen taisteluissa.

Halo Wars erottelee joukkojen valitsemiselle ja käskyttämiselle omat näppäimensä. Pelaaja voi maalata haluamansa yksiköt pitämällä A:lta pohjassa. Toisaalta kaikkien ruudulla näkyvien joukkojen valitseminen onnistuu oikealla puskurinäppäimellä, kun taas kaikkia mahdollisia yksiköitä voi käskyttää vasemmalla puskurinäppäimellä. Tukikohtaa hallitessa valitaan haluttu rakennus, jota klikkaamalla ruudulle ilmestyy tatilla käytettävä rengasvalikko.

Nuolinäppäinten neljä pääsuuntaa tarjoavat oikotien tukikohtiin, kartalle hajautettuihin joukkoihin, akuutteihin ilmoituksiin sekä komentajan erikoiskykyihin. Strategiapeleille olennaisen ryhmäjaon Halo Wars hoitelee omintakeisesti. Tarpeeksi lähekkäin ajautuneet joukot luetaan ryhmiksi, joiden välillä voi liikkua painamalla suuntanäppäintä alaspäin. Valituista yksiköistä voi puolestaan poimia tietyn tyypin kaikki edustajat käyttämällä oikeaa liipaisinta. Samaan ryhmään kuuluvat yksiköt osaavat liikkua yhdessä, mutta toisinaan ne jäävät jumiin kummallisiin paikkoihin.

Ohjaimelle alusta asti suunniteltu malli tarjoaa riittävät työkalut sujuvalle pelaamiselle. Kontrollien pääpiirteet on helppo sisäistää, sillä pelaajan ei tarvitse miettiä monimutkaisia näppäinyhdistelmiä. Komentojen hahmottamista helpottaa selkeä audiovisuaalinen toteutus. Kontrolleissa riittää myös opittavaa, sillä oikoteiden tehokas käyttö on avain tehokkaaseen sotimiseen. Halo Wars painottuu toimintaan, joten paras mahdollinen menestys vaatii aktiivista osallistumista taisteluihin. Joukkojen erikoiskykyjen harkitulla käytöllä voi olla konflikteissa ratkaiseva merkitys.

Ohjauksessa jää vaivaamaan lähinnä kameran liikkuminen: Verilöylyjä ei voi tarkastella kosketusetäisyydeltä saati tarpeeksi etäältä. Toisinaan kameran nykivä liike tekee yksittäisten rakennusten tai ajokkien poimimisesta tarpeettoman hankalaa.

Halo-pornoa

Halo-räiskintätrilogian tarina sijoittuu vuosien 2552-2553 vaihteeseen. Ihmisten ja Covenant-liittouman välisen sodan juuret ovat kuitenkin kaukana, aina vuodessa 2525 asti. Tuolloin muukalaiset törmäsivät ihmisiin Harvest-siirtokuntaplaneetalla. Sota syttyi ilmiliekkeihin vaiherikkaiden käänteiden kautta. United Nations Space Commandilla eli UNSC:llä meni viisi vuotta ensimmäisen voiton saavuttamiseen – jos sitäkään voi voitoksi kutsua.

Halo Warsin tarina pyörähtää käyntiin, kun Spirit of Fire -avaruusalus saapuu Harvestille helmikuussa 2531. Paljon kärsinyt planeetta on vaipunut taisteluiden jäljiltä ydintalveen, mutta muukalaiset ovat löytäneet sen pinnalta jotakin mielenkiintoista, joka kiinnostaa myös UNSC-aluksen miehistöä.

Tarina on halomaisen korkealentoinen. Tapahtumat viilettävät paikasta toiseen vauhdilla, jotta ympäristöt saadaan pidettyä vaihtelevina. Juonessa on piirteitä niin trilogiasta kuin sen tueksi kirjoitetuista romaaneistakin. Tarinaa kerrotaan pääasiassa välinäytöksillä, jotka ovat parhaimmillaan suoranaista Halo-pornoa. Korkeat tuotantoarvot kätkevät kuitenkin alleen kliseiset hahmot ja juustoisen dialogin, joita pelin pääroolissa seikkaileva kersantti Forge hyvin ilmentää: mies on vitsikäs, kaljupäinen avaruusjääkäri ja osa-aikainen maailman pelastaja.

Kerronta etenee hieman sekavasti. Vauhdikkaat juonenkäänteet ja uskottavuuden rajamailla liukuva tieteisseikkailu jättänevät sarjaan vähemmän perehtyneet hämmentyneeksi. Toisaalta fanejakaan ei onnistuta miellyttämään täysin, sillä tarinan ydin jää yrityksistä huolimatta irralliseksi muusta fiktiosta.

Spartalaisten aika

Ei kissakypärää tällä kertaa

Halo Warsista saadaan kauppoihin tavallisen myyntipakkauksen ohella Limited Edition -keräilypakkaus.

Erikoisversio kätkee koreamman paketoinnin sisälle sarjakuvakirjan, kuusi johtajakorttia, kumisen Spirit of Fire -hihamerkin sekä Halo 3:n Mythic Map Packin lataamiseen oikeuttavan koodin.

Pakettiin ei ole valitettavasti sisällytetty pelin kehityksestä kertovaa DVD:tä. Pieni, kovakantinen sarjakuvakirjanen valottaa hieman Halo Warsin päähenkilöiden taustoja tarinassa, jonka on kirjoittanut itse Eric Nylund (Fall of Reach, Ghots of Onyx).

Halo 3:n moninpelikartat ovat kuitenkin Halo-fanien kannalta se juttu, joka saa ylimääräiset sentit vaihtamaan omistajaa. Potentiaalisesti sarjan parhaimmistoon kuuluvat Sandbox, Assembly ja Orbital tulevat nimittäin julkisesti jakoon vasta huhtikuussa.

Kampanja hyödyntää tarinan asettamia puitteita varsin onnistuneesti tehtävissä. Reaaliaikanaksutteluissa tavataan noudattaa tuttua kaavaa: pelaaja linnoittautuu asemiin, kehittää armeijan huippuunsa ja käy lopulta raiskaamassa vihollisen tukikohdan. Halo Warsissa pärjää yleensä tuolla tutulla taktiikalla, mutta tehtävien tavoitteet vaihtelevat mielenkiintoisesti. Mukaan on onnistuttu sisällyttämään varsin ikimuistoisia taistelukenttiä.

Strategiapelien kampanjat sisältävät tyypillisesti useamman pelattavan osapuolen, mutta Halo Warsissa taistelut päästään kokemaan vain UNSC:n näkökulmasta. Tarjotut 15 tehtävää läpäisee oletusvaikeustasolla alle kymmenessä tunnissa. Useimmat kentät jaksaa läpäistä uudelleen saavutusten ja ekstrojen toivossa. Edistyminen palkitaan Halo-aikajanalta avautuvilla tiedonmurusilla, jotka osoittautuvat melkeinpä pääjuonta mielenkiintoisemmiksi.

Tarinan voi sotia läpi myös kaverin kanssa verkon välityksellä. Tällöin molemmat saavat komennattavakseen omia yksiköitä, mutta resurssit ja tukikohdat jaetaan.

Kampanjassa häiritsee eniten sen väkinäinen pakottaminen totuttuun formaattiin. Jokainen trilogian läpäissyt tietää, kuinka sarjalle tyypillinen tarina kulkee. Lisää viihdettä voi onneksi hakea Skirmish-tilasta, jossa päästään vääntämään moninpeliä tekoälyn kanssa. Helpommat viholliset eivät tarjoa minkäänlaista vastusta, sillä ne tapaavat masentua täydellisesti pienestä selkäsaunasta. Legendaarisella tasolla taasen kannattaa varautua kylmään kyytiin.

Vatsalihaksikkaat paholaiset

Verkko-ominaisuuksien täysimittainen testaaminen ei vielä arvostelun puitteissa onnistunut. Tarjolla on 14 moninpelikarttaa, joissa riittää vaihtelua koon, maisemien ja tyylin puolesta. Erilaiset kenttäkohtaiset erikoisuudet tuovat taistelutantereisiin kaivattua persoonallisuutta. Pakettiin kuuluu vain kaksi pelimuotoa: Perinteisessä moodissa aloitetaan nollasta, kun taas tappomatsissa kouraan lätkäistään heti paras mahdollinen teknologia ja massiiviset resurssit. Normaali pelimuoto tarjoaa mielenkiintoisemmat lähtökohdat sotimiselle, kun joukkojaan pääsee kehittämään itse.

Sotiminen onnistuu verkossa enimmillään kuuden komentajan kesken. Jokainen saa valita joukkonsa UNSC:n tai Covenantin riveistä, joita sekoitetaan erikoisjoukoilla ja vahvuuksilla höystetyllä kuudella johtajalla. Kun pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, saadaan aikaiseksi jo eeppisiä koitoksia, eikä toiminnasta todellakaan tule puutetta. Armeijojen erilaisuudet kannustavat yhteistyöhön ja erilaisten lähestymistapojen kokeilemiseen.

Halo Wars ei sisällä räiskinnöistä tuttuja monipuolisia säätömahdollisuuksia saati Forgen tai teatterin kaltaisia innovatiivisia ominaisuuksia. Tekoälyn kanssa käytyjen taisteluiden sekä muutaman Live-konfliktin perusteella moninpelissä on kuitenkin selvästi potentiaalia. Addiktoiva pelimekaniikka riittää kantamaan pitkälle, jos yksiköiden tasapainosta ei paljastu dramaattisia heikkouksia.

Kompleksinen yksittäisratkaisu

Ensemble on kieltämättä onnistunut sisällyttämään halomaisen fiiliksen Halo Warsiin. Tarina saattaa olla pettymys, mutta valikot ja muu audiovisuaalinen toteutus jäljittelevät onnistuneesti Bungien vastaavaa. Taistelutantereella nakuttavat tutut tykit, sotilaiden huudot ja taustalla hönkivä munkkikuoro auttavat rakentamaan nopeasti omaksuttavaa tunnelmaa. Kuvallisesti peli jatkaa tutulla karkkilinjalla, jossa pelattavuus asetetaan realismin edelle. Näyttävien animaatioiden ja räjähdysten tähdittämät taistelut komeissa ympäristöissä ovat viihdyttävää katseltavaa.

PC:llä strategiapeleihin enemmän perehtyneet tuskin tulevat tästä Haloa hurskaammaksi, mutta tunnettu universumi tarjoaa sohvakomentajille hyvän tekosyyn tutustua ja ihastua uuteen lajityyppiin. Halo Warsin valttikortteja eivät ole innovatiivisuus tai maailmaa mullistava sisältö, vaan kuinka elegantisti klassinen konsepti on sovitettu konsolille. Peli toteuttaa sarjalle ominaisen yhtälön: helppo päästä sisään, vaikea päästää irti.

Galleria: 

Kommentit

Paavi on näköjään Halo-mehuissaan saanut piiskattua itsensä varsinaiseen raivoon, kun kerta arvostelua ryhdistetään raiskaamisella ja pornolla. Rankkaa settiä. ;)

Hieman pettymys, että tarina oli hieman pettymys. Muutoinhan arvostelun toiset pointit, esimerkiksi kontrollien hehkutuksen, on jokainen voinut itse testata jo demossa. Kokonaisuutena peli vaikuttaa kuitenkin erittäin positiiviselta yllätykseltä, sillä myös katastrofia on odotettu.

Kiitos kelpo arvostelusta. Ei tarvitse katua CE:n ennakkovarausta. Civilization Revolution on ollut monta tuntia koneessa ja olisi aika saada jotain uutta pelattavaa ;)

Ei tuo tarina peliä pilaa, mutta välissä tekisi kieltämättä mieli pistää silmät kiinni, tukkia korvat ja hyräillä munkkiteemaa kovaan ääneen, kun tuo dialogi ja ääninäyttely ovat niin juuuuustoisia, että oikein iljettää.

"Heresy! Remove this filth!" ja "Nothing ventured, nothing gained" sekä "Open sesame" toimivat esimerkkeinä tästä. Vastapainoksi tosiaan välinäytökset ovat todella upeita visuaalisesti. Etenkin se yksi kohtaus on sitä kuuluisaa Halo-pornoa: eliitit vastaan spartanit.

Kampanjan lopussa fiiliis oli hieman surullinen, mutta ei niinkään pelin tapahtumien takia. Tyylikäs animaatio ja Ensemblen kiitos pelaajille yhdistettynä osuvaan musiikkiin vain osuivat maaliinsa. Stephen Rippy ei ole Martti O'Donneli, mutta kyllä mies jotain osaa.

Tarinan aikana esitetään kysymyksiä, joihin kyllä vastataan viimeistään lopussa - ainakin osittain. Hyvähän tuo kampanja on ja tarinan mukana jaksaa kulkea loppuun saakka, kun sitä on hyödynnetty varsin onnistuneesti tehtävissä. Erityisesti eräät kaksi kenttää sieltä pelin puolivälin jälkeen jäivät varsin hyvin mieleen.

Mahtaakohan olla järkeä ostaa tota editionii kun ei siellä varmaan tommosen kampanian takia ole pelaajia pelaamassa noita mappeja netissä.

Halo warssia on katsottu toisinaan epäilevästi, mutta on todettu, että siitä on myös johonkin. Demosta jäi sen verran hyvä kuva, että arvostelut menisivät samaan suuntaan.

Grafiikka on jo nähty, mutta kun kyseessä on halo-sarjan ainoa stradegiapeli ja kun se on konsolille, on sitä vaikeaa verrata PC-versioihin ja sen täysin erillaiseen ohjaukseen. Ohjaus oli toteutettu kyllä aivan kiitettävästi, enkä itse ole joutunut hätää kärsimään sen kanssa, mutta jokainen oppii miten oppii ja tykkää mistä tykkää.

Alkoi kyllä vähän mietityttämään sun arvostelussa "porno" ja "raiskaus" sanat, mutta eipä mitään ihmeellistä niistä lopulta tullut.

Peliä odotan innolla ja varmaan kärkkymässä heti kaupassa kun tulee.

"Mahtaakohan olla järkeä ostaa tota editionii kun ei siellä varmaan tommosen kampanian takia ole pelaajia pelaamassa noita mappeja netissä."

Nyt en aivan seuraa. Mitä tarkoitat? Kyllä uskon, että Mythic-pelilistalla pelaajia riittää ihan alusta asti.

Ulkonäöllisesti tuo näyttää vähän köyhältä pelivideon perusteella. Kyllähän tuo kai on pakko ostaa mutta ei tuosta taida hitiksi olla. Optimistisena seikkana kuitenkin on voi sanoa että idea on hyvä, kunhan ei vain olisi liian kunnianhimoinen.

Kyllä tästä hitti tulee joka tapauksessa, arvosanoista huolimatta. Pelkkä Halo pelin nimessä takaa sen.

Paavin kannattaisi ilmeisestikin tarkistaa sivistyssanakirjasta "joutsenlaulun" merkitys.

Eipä olis ollu PC:llä mikään isokaan julkaisu, mutta näin hyvä RTS XO:lle on pakkohankinta silmällä pitäen live moninpelejä. Onko kukaan muuten huomannut demossa, että Regret:iltä puuttuu kokonaan naamakalusto, kun zoomaa lähemmäksi.

"Paavin kannattaisi ilmeisestikin tarkistaa sivistyssanakirjasta "joutsenlaulun" merkitys."

Mitäs täällä härvätään? Jos tuohon Ensemble + Halo Wars -akseliin ei sun mielestä sovi käsite joutsenlaulu, niin jonkun kyllä täytyy tarkistaa yleissivistystä.

"Ensemble Studiosin joutsenlaulu on kuitenkin kamalien kuolonkorahdusten sijaan ylväs kiljaisu."

ilmeisesti toinen mode tarvitsee sisälukutaidon opetusta. Joutsenlaulu ei missään nimessä tarkoita kamalia kuolonkorahduksia tai ylvästä kiljaisua, vaan on jo itsessään käsite.

Totta, joutsenlaulu on peräisin ajatuksesta, jonka mukaan joutsen laulaa viimeisen kerran kauneimmin / ainutlaatuisesti, joten joutsenlaulua ei voi sanoa kauheaksi, sillä silloinhan se ei olisi joutsenlaulu. Kysymyksen pitäisi olla ennemminkin "Onko Halo Wars Ensemble Studiosin joutsenlaulu". Tämä virheellinen sanonta on tainnut tarttua muusta mediasta, sillä yleensä käsite mielletään nimenomaan esimerkiksi studion viimeiseksi peliksi, oli se millainen tahansa.

Mielestäni Halo Warsia voidaan pitää Ensemble Studiosin joutsenlauluna, ainakin se on studion historiassa ainutlaatuinen.

Mutta mud, onko tämä ainut asia, jonka saat arvostelusta irti? Pitää kai lopettaa kirjoittaminen, jos näin huono tosiaan olen.

Ensimmäistäkään videota, kuvaa tai arvostelua ole nähnyt pelistä, mutta veikkasin sen saaneen neljä tähteä kun avasin arvostelun linkkiä etusivulta...

Nohm tämä kertooneen ilmeisesti sitten sen, että tunnettu tekijätiimi on tehnyt perusvarman suorituksen ja tällä lisenssillä ei voi mennä XO:lla vikaan.

No ei vaan, hyvä arvostelu ja harkintaan menisi jos XO komistaisi olohuonettani. Siinä palautetta Paaville. Jatka ihmeessä kirjoittamista, jos aika vain riittää.

Hyvä arvostelu sopii hyvälle pelille. Parasta antia ehdottomasti nettipeli osaavan kaverin kanssa. Campaing kieltämättä lievä pettymys mutta kyllähän tuon läpi rämpi. Nettipeli muuten hyvin toteuttu, mutta pari lähes voittamatonta comboa löytyy.. Tuo pelimekaniikka on yksinkertaisuudessaan loistava.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi