Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots
Arvostele tämä peli:
Artikkeleja pääset kommentoimaan kirjautumalla sisään KonsoliFIN BBS -tunnuksilla. Mikäli et ole vielä rekisteröitynyt maailman parhaaseen suomenkieliseen konsolifoorumiin, voit korjata virheesi täällä.













|
ULVI ![]() ![]() ![]() ![]()
|
DESIGNED ![]() ![]() ![]() ![]()
|
PAAVI ![]() ![]() ![]() ![]()
|
|
GUARDIAN VIPER ![]() ![]() ![]() ![]()
|

09.08.2008
Metal Gear Solid 4 lyttää pelaajan naamaan niin paljon sisältöä, että välillä pääasia, taktinen vakoilutoiminta on unohtua. Seikkailun täytteenä näyttelevät vuoroin toinen toistaan pidemmät välielokuvat, oudot mainoskatkot, tuttu geenihömppä, monet kymmenet yksityiskohtaiset aseet, pomovastusten taustat ja pakkohan nämä on nähdä, kuulla ja kokea alusta loppuun.
Sarjan päätösosaa on odotettu enemmän kuin no, mitään pelirintamalla, ja viimeisenä MGS-pelinä se täyttää tehtävänsä enemmän kuin hyvin. Välillä on kuitenkin kyseenalaistettava, mikä on pelaamisen kannalta mielekästä ja mikä on juonen kannalta uskottavaa, sillä melkoisiin sfääreihin Kojima-sanin on annettu karata. Mutta tämä on MGS, johon kaikki hulluudet ja epäuskottavuudet kuuluvat lähtemättömästi.
Taktiseen vakoilutoimintaan tarjotaan uusia monipuolisia kikkoja, jotka osin mahdollistavat toiminnallisemman suuntauksen hiiviskelyn sijaan. Eteneminen tuntuu jopa hieman putkimaiselta, mutta laajat kartat monine reitteineen tarjoavat vaihtelua. Virkistävää on myös eri ympäristöjen määrä, sillä Snakella seikkaillaan poikkeuksellisesti ympäri maailmaa usealla mantereella.
MGS-konkareille peli on melkoinen nostalgiatrippi kaikkine viittauksineen menneisiin ja takautumineen. Vanhoja hahmoja kierrätetään ja herätetään kuolleista selvitettäessä erittäin monivivahteiseksi venynyttä juonijatkumoa. Sarjaan tutustumattomille harvoille kyseessä on tavanomaista näyttävämpi hiiviskelytoiminta, mutta yhtä lailla meille kaikille loistava peli.
Verkkomoninpelistä ei kehtaa edes puhua.




Sarjan päätösosaa on odotettu enemmän kuin no, mitään pelirintamalla, ja viimeisenä MGS-pelinä se täyttää tehtävänsä enemmän kuin hyvin. Välillä on kuitenkin kyseenalaistettava, mikä on pelaamisen kannalta mielekästä ja mikä on juonen kannalta uskottavaa, sillä melkoisiin sfääreihin Kojima-sanin on annettu karata. Mutta tämä on MGS, johon kaikki hulluudet ja epäuskottavuudet kuuluvat lähtemättömästi.
Taktiseen vakoilutoimintaan tarjotaan uusia monipuolisia kikkoja, jotka osin mahdollistavat toiminnallisemman suuntauksen hiiviskelyn sijaan. Eteneminen tuntuu jopa hieman putkimaiselta, mutta laajat kartat monine reitteineen tarjoavat vaihtelua. Virkistävää on myös eri ympäristöjen määrä, sillä Snakella seikkaillaan poikkeuksellisesti ympäri maailmaa usealla mantereella.
MGS-konkareille peli on melkoinen nostalgiatrippi kaikkine viittauksineen menneisiin ja takautumineen. Vanhoja hahmoja kierrätetään ja herätetään kuolleista selvitettäessä erittäin monivivahteiseksi venynyttä juonijatkumoa. Sarjaan tutustumattomille harvoille kyseessä on tavanomaista näyttävämpi hiiviskelytoiminta, mutta yhtä lailla meille kaikille loistava peli.
Verkkomoninpelistä ei kehtaa edes puhua.
Arvosana:




05.08.2008
Hypen keskellä tärkeimmät pointit meinavat joskus unohtua. Windows 95:n kohdalla jouduttiin erikseen mainostamaan, että sen käyttämiseen tarvitaan tietokone. Metal Gear Solid 4:n kohdalla voisi mainita, että sen pelaamiseen suositellaan ehdottomasti aiempien osien läpikäymistä. Syynä siihen on trailerissakin esiintynyt fraasi siitä, että kaikkia tarinoita ei voida kertoa sanoin. Metal Gear -pelisarjan tarinassa kun ei ole järjen hiventä selitettynä, sen ymmärtää korkeintaan kokemalla. Tarina myös kerrotaan sarjalle tyypillisesti eeppisten välianimaatioiden kautta, mikä ei välttämättä ole kaikkien mieleen. Tyylin kuitenkin ymmärtää, sillä paljon sisällöstä on sellaista, mitä ei pelaamisen kautta saisi ilmaistua. Kojiman tiimi on aina tykännyt elokuvamaisista kohtauksista, joihin on vaikea jättää vuorovaikutuksen vaatimaa hengitystilaa.
Graafisesti MGS4 on suoranaista ilotulitusta, nostaen rimaa tulevien pelien osalta pitkäksi aikaa. Varsinkin välianimaatiot loksauttavat leukaa auki vielä seikkailun loppupuolellakin. Konami onkin ottanut visuaalisuudesta kaiken irti ja lähtenyt leikkiin eri alojen yrityksien kanssa. Pelien tekemisen kallistuessa täytyy etsiä vaihtoehtoisia keinoja kattaa tuotantokuluja, ja realismin nimissä peleihin alkaa yhä useammin hiipiä myös tuotesijoittelua ja piilomainontaa. Metal Gear Solid 4 tekee sen kuitenkin varsin huomaamattomasti, rikkomatta omaa tyyliään. Erityisen paljon huomiota on saanut Solid Snaken iPod, joka on mallinnettu käyttöliittymää myöten taustamusiikin kuuntelemista varten Snaken omalta soittolistalta. Lisää kuunneltavaa löytyy pitkin peliä ja mahdollisesti myöhemmin myös ladattavana sisältönä. Kyseessä on pieni mutta kojimamainen lisä Snaken persoonallisuuteen. Myös muita tuotteita ja tavaramerkkejä on sijoitettu tarkoituksellisen huolella pitkin seikkailua.
Vain huono työmies syyttää työvälineitään. Melkein kaikki aiemmista osista tutut työ- ja leikkikalut ovatkin löytäneet tiensä jälleen kerran Snaken arsenaaliin. Asevalikoima on huomattavan laaja, koostuen varsin paljon päällekkäisistäkin asetyypeistä ja kaliipereista. Enää ei tarvitse tyytyä myöskään vain vaimentimen lisäämiseen, sillä aseisiin pystyy liittämään mitä mielenkiintoisempia lisäpalikoita. Mikäli omista taskuista ei löydy tilanteeseen sopivaa asetta tai ammustyyppiä, uudella Drebin-systeemillä saa pelastettua päivänsä vaikka kesken tilanteen. Harmittavasti tämä myös vie pois erään Metal Gear Solideissa olleen piirteen, jota ei tullut aiemmin edes ajatelleeksi: varsinkin pomotaisteluissa on lopulta joutunut heittelemään vihua kävyillä ja napanöyhdällä, ja samalla tullut tutustuttua uusiin aseisiin puolipakosta.
Vanhasta tutusta meiningistä poikkeaa myös aseiden käyttö. Parissa edellisessä osassa lähes jokainen laukaus tuli ammuttua ensimmäisen persoonan näkökulmasta, ainakin mikäli halusi tehdä työnsä tarkasti eikä nopeasti. Nyt uusi olkapään yli kurkkiva ampumistila vie vanhalta systeemiltä lähes kaikki työt, ja täytyy nostaa käsi lippaan, mikäli joku läpäisee pelin ensimmäisen persoonan kuvakulmaa käyttämällä. Ainakin mainospuheiden mukaan niin voi tehdä.
Ääninäyttely on hoidettu samalla raudanlujalla erinomaisuudella kuin aiemmissakin osissa. Dialogia on selvästi entistä enemmän, efektit ovat kunnossa ja tekninen laatu on moitteeton. Tällä kertaa kuulokarkki meinaa kuitenkin jäädä muun pelin jalkoihin, sillä täysin virheetöntä ääniosastoa alkaa pian pitää jotenkin itsestäänselvyytenä. Tietynlainen tunnustus toki sekin, että audiopuoli toimii täydellisesti, antaen mahdollisuuden keskittyä muihin osa-alueisiin.
Teknisesti MGS4 on lähes täydellinen, sortuen vain kahteen tyypillisimpään uuden konsolipolven syntiin. Ruudunpäivitys notkahtelee ajoittain välianimaatioissa sen verran, että epäilee nykytrendille tyypillisesti pelitestauksen tapahtuneen diaesityksenä. Lisäksi episodipohjainen asennussysteemi on hiukan rasittava, vaikka Konami onkin hoitanut asennuksen tapahtumisen muuten mallikkaasti. Plussana liiketunnistuksen käyttö on kerrankin saatu tuntumaan luonnolliselta osalta pelin aiemmasta uudistettua ohjausta. Guns of the Patriots on ensimmäinen aidosti uudelta sukupolvelta tuntuva julkaisu eikä vain vanhan kaartin kauneusleikkaus.
Paljon tuttua mutta nelossolid myös poikkeaa veljistään muutamin tavoin. Tunnelma on selvästi muuttunut kylmien sotilastukikohtien hiippailun vaihduttua lämpimien kaupunkisotien melskeeseen, muuttaen samalla pelin luonnetta toimintapainotteisemmaksi. Vanhemmista Solideista poiketen MGS4 ei myöskään tunne oloaan kotoisaksi yksittäisenä pelinä. Sinikiekko on tungettu äärimmilleen tavaraa, eikä kaikkea voi millään huomata ensimmäisellä kierroksella. Mikäli pelisarjan pääpiirteet eivät ole jo valmiiksi hanskassa, yhdistelmä on huono.
Hienon pelisarjan päätösosana Metal Gear Solid 4 on kuitenkin hyvin lähellä parasta mahdollista.




Graafisesti MGS4 on suoranaista ilotulitusta, nostaen rimaa tulevien pelien osalta pitkäksi aikaa. Varsinkin välianimaatiot loksauttavat leukaa auki vielä seikkailun loppupuolellakin. Konami onkin ottanut visuaalisuudesta kaiken irti ja lähtenyt leikkiin eri alojen yrityksien kanssa. Pelien tekemisen kallistuessa täytyy etsiä vaihtoehtoisia keinoja kattaa tuotantokuluja, ja realismin nimissä peleihin alkaa yhä useammin hiipiä myös tuotesijoittelua ja piilomainontaa. Metal Gear Solid 4 tekee sen kuitenkin varsin huomaamattomasti, rikkomatta omaa tyyliään. Erityisen paljon huomiota on saanut Solid Snaken iPod, joka on mallinnettu käyttöliittymää myöten taustamusiikin kuuntelemista varten Snaken omalta soittolistalta. Lisää kuunneltavaa löytyy pitkin peliä ja mahdollisesti myöhemmin myös ladattavana sisältönä. Kyseessä on pieni mutta kojimamainen lisä Snaken persoonallisuuteen. Myös muita tuotteita ja tavaramerkkejä on sijoitettu tarkoituksellisen huolella pitkin seikkailua.
Vain huono työmies syyttää työvälineitään. Melkein kaikki aiemmista osista tutut työ- ja leikkikalut ovatkin löytäneet tiensä jälleen kerran Snaken arsenaaliin. Asevalikoima on huomattavan laaja, koostuen varsin paljon päällekkäisistäkin asetyypeistä ja kaliipereista. Enää ei tarvitse tyytyä myöskään vain vaimentimen lisäämiseen, sillä aseisiin pystyy liittämään mitä mielenkiintoisempia lisäpalikoita. Mikäli omista taskuista ei löydy tilanteeseen sopivaa asetta tai ammustyyppiä, uudella Drebin-systeemillä saa pelastettua päivänsä vaikka kesken tilanteen. Harmittavasti tämä myös vie pois erään Metal Gear Solideissa olleen piirteen, jota ei tullut aiemmin edes ajatelleeksi: varsinkin pomotaisteluissa on lopulta joutunut heittelemään vihua kävyillä ja napanöyhdällä, ja samalla tullut tutustuttua uusiin aseisiin puolipakosta.
Vanhasta tutusta meiningistä poikkeaa myös aseiden käyttö. Parissa edellisessä osassa lähes jokainen laukaus tuli ammuttua ensimmäisen persoonan näkökulmasta, ainakin mikäli halusi tehdä työnsä tarkasti eikä nopeasti. Nyt uusi olkapään yli kurkkiva ampumistila vie vanhalta systeemiltä lähes kaikki työt, ja täytyy nostaa käsi lippaan, mikäli joku läpäisee pelin ensimmäisen persoonan kuvakulmaa käyttämällä. Ainakin mainospuheiden mukaan niin voi tehdä.
Ääninäyttely on hoidettu samalla raudanlujalla erinomaisuudella kuin aiemmissakin osissa. Dialogia on selvästi entistä enemmän, efektit ovat kunnossa ja tekninen laatu on moitteeton. Tällä kertaa kuulokarkki meinaa kuitenkin jäädä muun pelin jalkoihin, sillä täysin virheetöntä ääniosastoa alkaa pian pitää jotenkin itsestäänselvyytenä. Tietynlainen tunnustus toki sekin, että audiopuoli toimii täydellisesti, antaen mahdollisuuden keskittyä muihin osa-alueisiin.
Teknisesti MGS4 on lähes täydellinen, sortuen vain kahteen tyypillisimpään uuden konsolipolven syntiin. Ruudunpäivitys notkahtelee ajoittain välianimaatioissa sen verran, että epäilee nykytrendille tyypillisesti pelitestauksen tapahtuneen diaesityksenä. Lisäksi episodipohjainen asennussysteemi on hiukan rasittava, vaikka Konami onkin hoitanut asennuksen tapahtumisen muuten mallikkaasti. Plussana liiketunnistuksen käyttö on kerrankin saatu tuntumaan luonnolliselta osalta pelin aiemmasta uudistettua ohjausta. Guns of the Patriots on ensimmäinen aidosti uudelta sukupolvelta tuntuva julkaisu eikä vain vanhan kaartin kauneusleikkaus.
Paljon tuttua mutta nelossolid myös poikkeaa veljistään muutamin tavoin. Tunnelma on selvästi muuttunut kylmien sotilastukikohtien hiippailun vaihduttua lämpimien kaupunkisotien melskeeseen, muuttaen samalla pelin luonnetta toimintapainotteisemmaksi. Vanhemmista Solideista poiketen MGS4 ei myöskään tunne oloaan kotoisaksi yksittäisenä pelinä. Sinikiekko on tungettu äärimmilleen tavaraa, eikä kaikkea voi millään huomata ensimmäisellä kierroksella. Mikäli pelisarjan pääpiirteet eivät ole jo valmiiksi hanskassa, yhdistelmä on huono.
Hienon pelisarjan päätösosana Metal Gear Solid 4 on kuitenkin hyvin lähellä parasta mahdollista.
Arvosana:




04.08.2008
Muistan vielä varsin elävästi, kuinka sain ensimmäisen kosketukseni Metal Gear Solidiin serkkujeni PSonella lähes kymmenen vuotta sitten. Omaperäinen sekoitus jännittävää agenttitoimintaa, hulluja pomotaistoja ja vieläkin hullumpia juonikuvioita jäi lähtemättömästi mieleen, ja peliä oli pakko päästä jatkamaan kotona. Samanmoisen yllätyksen koin jälleen sarjan neljännen osan kohdalla, sillä olin ennen julkaisua suhtautunut peliin jopa välinpitämättömästi ja samalla puolitahallisesti välttynyt kaikelta hypeltä. Vuosien Metal Gear Solid -selibaatti kannatti, sillä lopputekstien rullatessa ruudulla ajauduin sekavaan tunnetilaan. Kokemusta voi kuvailla sanoilla oikeutetusti vain yhdellä adjektiivilla eeppinen.
Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots käynnistyy melkoisen hitaasti. Ensimmäisen tunnin aikana ei ohjaimeen tarvitse turhan monesti koskea, mutta sen jälkeen pelaaja pääsee etenemään tuttuun MGS-tyyliin. Peli tosin antaa tällä kertaa enemmän valinnanvapautta etenemistyylin suhteen: pelaaja voi joko hiiviskellä huomaamattomasti tai räiskiä suoraviivaisesti. Linjausta puoltavat muutokset kontrolleissa ja kamerakulmassa, joiden ansiosta räiskiminen on helpompaa ja hauskempaa kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta seiniin nojaaminen menettää merkityksensä, kun kulmien taakse voi kurkistella ilmankin.
MGS4 on parhaimmillaan, kun edes yrittää edetä rauhallisesti aseellisia konflikteja vältellen. Jokaisen vihollisen voi yrittää napsauttaa kuoliaaksi päälaukauksella, mutta on huomattavasti palkitsevampaa yllättää ne ovelasti takaapäin tai kiertää kokonaan. Oman lisänsä pelimekaniikkaan tuovat sarjan klassiset yksityiskohdat kuten esimerkiksi Playboy-lehdet tai hervottomat pomotaistelut, jotka viimeistään panevat pelaajan nokkeluuden koetukselle. Loppua kohti pelaajalle annetut vaihtoehdot valitettavasti vähenevät huomattavasti. Ympäristöt eivät tarjoa enää monipuolisia mahdollisuuksia etenemisreittien osalta, ja Snake-vanhuksen on yhä useammin tartuttava suorilta rynnäkkökivääriinsä.
Hideo Kojiman visioimassa pelisarjassa välinäytökset ovat vähintään yhtä tärkeässä asemassa kuin itse pelaaminen, ja se näkyy Guns of the Patriotsissa. Välivideoita saadaan töllötellä useamman täyspitkän elokuvan edestä itse asiassa suurin osa pelaajista luultavasti seuraa peliä enemmän kuin pelaa sitä. Tämä ei sinänsä haittaa, sillä välinäytökset on toteutettu poikkeuksellisen laadukkaasti. Metal Gear Solid 4:ssä on kaikkea: eeppistä toimintaa, tieteisfantasiaa, vakavaa pohdintaa, saippuaoopperaa, romanttista ja vähemmän romanttista komediaa sekä tietenkin ninjoja. Pelit onnistuvat harvoin naurattamaan, itkettämään, nolostuttamaan ja ihmetyttämään vastaavalla tavalla. Lopputuloksena pelaaja jää häkeltyneenä miettimään, ovatko tekijät olleet aivan tosissaan saati selvin päin tapahtumia suunnitellessaan.
Kojiman neroutta ei tietenkään sovi epäillä, mutta vähemmilläkin juonipaasauksilla olisi pärjätty, ja useita kohtauksia on tyylitellysti pitkitetty liikaa. Vaikka codec-puheluiden määrää ja merkitystä on vähennetty huomattavasti, olisi hikisen pitkiä avautumisia voitu helposti karsia ilman, että peli olisi yhtään vähemmän Metal Gear Solid. Välinäytökset häiritsevät rytmitystä varsinkin alkupuolella, kun pelaamisesta itsestään nauttii täysin siemauksin. Loppupuolella ei enää edes halua pyristellä vastaan vaan antaa juonen viedä mennessään, kun eeppiset toimintakohtaukset katkovat vielä eeppisempien välinäytösten sarjaa.
Vihauskategoriaan uppoavat jatkuvat lataustauot sekä käsittämättömät väliaikaiset asennukset, joista kärsitään jokaisen kappaleen alussa. Muuten teknisestä toteutuksesta ei passaa valittaa, sillä ruudulle pusketaan erittäin vakuuttavaa näkymää toisensa jälkeen. Sieltä täältä löytyy toki suttuisia tekstuureja, yliampuvia valaistustehosteita tai ruudunpäivityksen heittelyä, mutta etenkin välinäytösten visuaalisuus yksityiskohtaisine hahmoineen jaksaa ihastuttaa kerta toisensa jälkeen. Erittäin tyylitellyn kokonaisuuden viimeistelevät harkittu musiikki ja klassisen yliampuva ääninäyttely.
Juonellisesti Metal Gear Solid 4 tarjoaa käänteitä koko rahan edestä. Alku saattaa vaikuttaa hitaalta, mutta loppua kohti Snaken viimeinen seikkailu lähtee todellakin lentoon. Olo on välillä kuin tyrmätyllä nyrkkeilijällä, jota Hideon armottomat iskut pommittavat vielä kanveesissakin. Huikeat toimintakohtaukset ja henkilödraama saattavat varastaa pääroolin, mutta peli ottaa myös kursailematta kantaa sotaan ja yhteiskunnan kehitykseen. Kerronta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sillä välipomoista useimmat jäävät ikävän ohuiksi. Yllättävien käänteiden ja paljastusten määrä on niin ylitsevuotava, että osa niistä tuntuu luonnottoman väkinäisiltä. Valtavan informaatiomäärän takia kaikkien lankojen yhdisteleminen vaatii kovimmilta konkareiltakin useamman pelikerran, eikä nyypille anneta armoa.
Metal Gear Solid 4 ei jätä faneja kylmäksi. Kojima tiimeineen tietää tasan tarkkaan, mistä naruista kannattaa nykäistä nostalgiafiiliksen aikaansaamiseksi. Pitkin peliä jaellaan nimittäin älyttömästi viittauksia sarjan aikaisempiin osiin. Metal Gear Solid -untuvikkojen on varmasti vaikea käsittää, kuinka suuria tunteita neljäs osa voi pelaajissa herättää. Ensikertalaiselle kokemus saattaa olla nautinnollinen tai ihan kiva, mutta faneille se on fantastinen, lähes uskonnollista täyttymystä lähentelevä sielullinen orgasmi. Metal Gear Solid 4 ei mullista videopelejä millään tasolla, eikä se ole pelinä missään nimessä täydellinen. Guns of the Patriots antaa sen sijaan mahdollisuuden jättää ikimuistoiset jäähyväiset vanhalle ystävälle. Laittakaamme siis kantapäät yhteen ja heittäkäämme käsi lippaan sankareista suurimman kunniaksi toivottavasti viimeisen kerran.




Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriots käynnistyy melkoisen hitaasti. Ensimmäisen tunnin aikana ei ohjaimeen tarvitse turhan monesti koskea, mutta sen jälkeen pelaaja pääsee etenemään tuttuun MGS-tyyliin. Peli tosin antaa tällä kertaa enemmän valinnanvapautta etenemistyylin suhteen: pelaaja voi joko hiiviskellä huomaamattomasti tai räiskiä suoraviivaisesti. Linjausta puoltavat muutokset kontrolleissa ja kamerakulmassa, joiden ansiosta räiskiminen on helpompaa ja hauskempaa kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta seiniin nojaaminen menettää merkityksensä, kun kulmien taakse voi kurkistella ilmankin.
MGS4 on parhaimmillaan, kun edes yrittää edetä rauhallisesti aseellisia konflikteja vältellen. Jokaisen vihollisen voi yrittää napsauttaa kuoliaaksi päälaukauksella, mutta on huomattavasti palkitsevampaa yllättää ne ovelasti takaapäin tai kiertää kokonaan. Oman lisänsä pelimekaniikkaan tuovat sarjan klassiset yksityiskohdat kuten esimerkiksi Playboy-lehdet tai hervottomat pomotaistelut, jotka viimeistään panevat pelaajan nokkeluuden koetukselle. Loppua kohti pelaajalle annetut vaihtoehdot valitettavasti vähenevät huomattavasti. Ympäristöt eivät tarjoa enää monipuolisia mahdollisuuksia etenemisreittien osalta, ja Snake-vanhuksen on yhä useammin tartuttava suorilta rynnäkkökivääriinsä.
Hideo Kojiman visioimassa pelisarjassa välinäytökset ovat vähintään yhtä tärkeässä asemassa kuin itse pelaaminen, ja se näkyy Guns of the Patriotsissa. Välivideoita saadaan töllötellä useamman täyspitkän elokuvan edestä itse asiassa suurin osa pelaajista luultavasti seuraa peliä enemmän kuin pelaa sitä. Tämä ei sinänsä haittaa, sillä välinäytökset on toteutettu poikkeuksellisen laadukkaasti. Metal Gear Solid 4:ssä on kaikkea: eeppistä toimintaa, tieteisfantasiaa, vakavaa pohdintaa, saippuaoopperaa, romanttista ja vähemmän romanttista komediaa sekä tietenkin ninjoja. Pelit onnistuvat harvoin naurattamaan, itkettämään, nolostuttamaan ja ihmetyttämään vastaavalla tavalla. Lopputuloksena pelaaja jää häkeltyneenä miettimään, ovatko tekijät olleet aivan tosissaan saati selvin päin tapahtumia suunnitellessaan.
Kojiman neroutta ei tietenkään sovi epäillä, mutta vähemmilläkin juonipaasauksilla olisi pärjätty, ja useita kohtauksia on tyylitellysti pitkitetty liikaa. Vaikka codec-puheluiden määrää ja merkitystä on vähennetty huomattavasti, olisi hikisen pitkiä avautumisia voitu helposti karsia ilman, että peli olisi yhtään vähemmän Metal Gear Solid. Välinäytökset häiritsevät rytmitystä varsinkin alkupuolella, kun pelaamisesta itsestään nauttii täysin siemauksin. Loppupuolella ei enää edes halua pyristellä vastaan vaan antaa juonen viedä mennessään, kun eeppiset toimintakohtaukset katkovat vielä eeppisempien välinäytösten sarjaa.
Vihauskategoriaan uppoavat jatkuvat lataustauot sekä käsittämättömät väliaikaiset asennukset, joista kärsitään jokaisen kappaleen alussa. Muuten teknisestä toteutuksesta ei passaa valittaa, sillä ruudulle pusketaan erittäin vakuuttavaa näkymää toisensa jälkeen. Sieltä täältä löytyy toki suttuisia tekstuureja, yliampuvia valaistustehosteita tai ruudunpäivityksen heittelyä, mutta etenkin välinäytösten visuaalisuus yksityiskohtaisine hahmoineen jaksaa ihastuttaa kerta toisensa jälkeen. Erittäin tyylitellyn kokonaisuuden viimeistelevät harkittu musiikki ja klassisen yliampuva ääninäyttely.
Juonellisesti Metal Gear Solid 4 tarjoaa käänteitä koko rahan edestä. Alku saattaa vaikuttaa hitaalta, mutta loppua kohti Snaken viimeinen seikkailu lähtee todellakin lentoon. Olo on välillä kuin tyrmätyllä nyrkkeilijällä, jota Hideon armottomat iskut pommittavat vielä kanveesissakin. Huikeat toimintakohtaukset ja henkilödraama saattavat varastaa pääroolin, mutta peli ottaa myös kursailematta kantaa sotaan ja yhteiskunnan kehitykseen. Kerronta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sillä välipomoista useimmat jäävät ikävän ohuiksi. Yllättävien käänteiden ja paljastusten määrä on niin ylitsevuotava, että osa niistä tuntuu luonnottoman väkinäisiltä. Valtavan informaatiomäärän takia kaikkien lankojen yhdisteleminen vaatii kovimmilta konkareiltakin useamman pelikerran, eikä nyypille anneta armoa.
Metal Gear Solid 4 ei jätä faneja kylmäksi. Kojima tiimeineen tietää tasan tarkkaan, mistä naruista kannattaa nykäistä nostalgiafiiliksen aikaansaamiseksi. Pitkin peliä jaellaan nimittäin älyttömästi viittauksia sarjan aikaisempiin osiin. Metal Gear Solid -untuvikkojen on varmasti vaikea käsittää, kuinka suuria tunteita neljäs osa voi pelaajissa herättää. Ensikertalaiselle kokemus saattaa olla nautinnollinen tai ihan kiva, mutta faneille se on fantastinen, lähes uskonnollista täyttymystä lähentelevä sielullinen orgasmi. Metal Gear Solid 4 ei mullista videopelejä millään tasolla, eikä se ole pelinä missään nimessä täydellinen. Guns of the Patriots antaa sen sijaan mahdollisuuden jättää ikimuistoiset jäähyväiset vanhalle ystävälle. Laittakaamme siis kantapäät yhteen ja heittäkäämme käsi lippaan sankareista suurimman kunniaksi toivottavasti viimeisen kerran.
Arvosana:





07.01.2011
Olisi varmastikkin 5* arvonen peli, jos välivideot eivät veisi suurinta osaa peliajasta. 10min peliä --> 40min välivideota ja sama uudestaan... On olemassa vähemmän rasittaviakin tapoja viedä tarinaa eteenpäin. Itse olen pelannu MGS 1 & 2, mutta tämä oli pettymys. Joten jos pidätet enemmän pelaamisesta kuin välivideoiden katselemisesta, suosittelen miettimään kahdesti ennen tämän hankintaa.




Arvosana:




12.11.2009
Pelien parhaimmistoa, mutta eihän sitä muuta osannut odottaakkaan. Solid Snaken tarina saatiin hyvin päätökseen, tosin voiko tätä laskea plussaksi? :(




Arvosana:




11.02.2009
Pleikkarin paras peli, ehdottomasti!




Arvosana:




03.02.2009
Yli puoli vuotta on kulunut Metal Gear Solid 4: Guns of the Patriotsin julkaisupäivästä, joten lienee paikallaan sanoa, että hankitun pelin alkuhuuma on jo laantunut.
Ehkä peli on loppujen lopuksi ollut tarinaltaan tylsä ja mitäänsanomaton, audiovisuaalisesti lattea, pelillisesti kaavamainen ja yksinkertainen. Kenties valmiista tuotteesta huokuu viimeistelemättömyys, pelialalle tyypillisesti kiireinen tuotantoprosessi ja menestyksekkäällä pelisarjalla rahastamisen maku. Voihan olla, että olen kohdannut lukuisia parempia alan julkaisuja. Edellä mainitut kuvaukset ovat varsin yleisiä ilmauksia pelikritiikin saralla. Yleinen on kuitenkin sana, joka kuvaa Guns of the Patriotsia hyvin huonosti.
Metal Gear Solid 4 on yhdellä sanalla sanoen erityinen. Sitä voi verrata projektiin, jossa italialaisen autosuunnittelun kaikki hulluudet absorboinut insinööri sijoitetaan pyöreään huoneeseen lyijykynin ja paperiarkkein varustettuna. Auton erikoiset takavalot ovat kasvaneet entisestään ja sen katteiden jokainen muoto on jätetty pyöristämättä. Etupuskuri on tiellä liikkuville elämille kenties autokunnan vaarallisin ja italialaislähiön lapset parahtavat itkuun moottorin äänen kuullessaan.
Erityisyys on esillä parhaiten, tai vaihtoehtoisesti pahiten, pelin rytmityksessä. Elokuvamaisuus, melodramaattisuus ja pitkät dialogit nostavat päätään, joka tekee pelistä varsin henkilökohtaisen kokemuksen. Faktakehyksen sisällä sijaitseva fiktiivinen tarina käsittelee ajankohtaisia aiheita sekä globaalista että ihmisläheisestä näkökulmasta.
Vastapainoksi pelattavat kohtaukset tarjoavat häkellyttävää monipuolisuutta laidasta laitaan, tutun kutkuttavasta hiipimisestä sotatantereisiin ja eeppisiin taisteluihin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että pelin Beauty and the Beast -yksikkö on selvästi aiempien pelien vastuksia abstraktimpi pahisjoukkio. Ase- ja esinevalikoimassaan peli on taasen hulluudessaan täysin omaa luokkaansa. Peli myös palkitsee pelaajan, joka opettelee ottamaan erittäin monipuolisista kontrolleista ja eri välineiden ominaisuuksista kaiken irti. Modernimpi kamerasuunnittelu on ratkaisevassa osassa pelikokemuksen parantamisessa; lohkaistaanpa siitä pelin dialogissa vitsinpoikastakin. Ympäristöt vaihtelevat rajusti tarinan edetessä, säilyttäen tuoreuden tunteen. Viittauksia sarjan aiempiin osiin on jatkuvasti, ja niiden vuoksi pelikokemus menettää merkittävän osan arvostaan, jos viittaukset eivät ole ennestään tuttuja.
Metal Gear Solid 4 on toisella sanalla sanoen valmis. Huhujen mukaan ensimmäisen tammikuussa 2008 valmistuneen tuotantoautoryppään vahaukseen kului keskikokoiselta pintahuoltoyritykseltä puoli vuotta. Suunnittelija ei tosin ole työn jälkeen vieläkään tyytyväinen, mutta toteaa käytössä olevan vahaseoksen tehneen tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla.
Allekirjoittanut on onnellinen ollessaan teräväpiirtotelevision omistaja. Guns of the Patriotsin palkittu graafinen jälki on pelialan terävintä eliittiä, ja audiopuoli ei monine kerroksineen ja vaihtelevine ääniraitoineen jää jälkeen. Ällistyttävämpää on kuitenkin peliin piilotettujen pelillisten yksityiskohtien määrä, joka oli valtava jo Snake Eaterissa. Viimeistelyn taso kuvaa hyvin koko teosta - Hideon viimeisin on toteutettu määrätietoisesti ja taitavasti. Kaikkein syvimmällä on kuitenkin taso, joka loppujen lopuksi määrittää Metal Gear Solid 4:n arvon, ja se on jokaiselle pelaajalle erilainen.
Elämänsä parhaasta pelikokemuksesta kiittäen,
-K




Ehkä peli on loppujen lopuksi ollut tarinaltaan tylsä ja mitäänsanomaton, audiovisuaalisesti lattea, pelillisesti kaavamainen ja yksinkertainen. Kenties valmiista tuotteesta huokuu viimeistelemättömyys, pelialalle tyypillisesti kiireinen tuotantoprosessi ja menestyksekkäällä pelisarjalla rahastamisen maku. Voihan olla, että olen kohdannut lukuisia parempia alan julkaisuja. Edellä mainitut kuvaukset ovat varsin yleisiä ilmauksia pelikritiikin saralla. Yleinen on kuitenkin sana, joka kuvaa Guns of the Patriotsia hyvin huonosti.
Metal Gear Solid 4 on yhdellä sanalla sanoen erityinen. Sitä voi verrata projektiin, jossa italialaisen autosuunnittelun kaikki hulluudet absorboinut insinööri sijoitetaan pyöreään huoneeseen lyijykynin ja paperiarkkein varustettuna. Auton erikoiset takavalot ovat kasvaneet entisestään ja sen katteiden jokainen muoto on jätetty pyöristämättä. Etupuskuri on tiellä liikkuville elämille kenties autokunnan vaarallisin ja italialaislähiön lapset parahtavat itkuun moottorin äänen kuullessaan.
Erityisyys on esillä parhaiten, tai vaihtoehtoisesti pahiten, pelin rytmityksessä. Elokuvamaisuus, melodramaattisuus ja pitkät dialogit nostavat päätään, joka tekee pelistä varsin henkilökohtaisen kokemuksen. Faktakehyksen sisällä sijaitseva fiktiivinen tarina käsittelee ajankohtaisia aiheita sekä globaalista että ihmisläheisestä näkökulmasta.
Vastapainoksi pelattavat kohtaukset tarjoavat häkellyttävää monipuolisuutta laidasta laitaan, tutun kutkuttavasta hiipimisestä sotatantereisiin ja eeppisiin taisteluihin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että pelin Beauty and the Beast -yksikkö on selvästi aiempien pelien vastuksia abstraktimpi pahisjoukkio. Ase- ja esinevalikoimassaan peli on taasen hulluudessaan täysin omaa luokkaansa. Peli myös palkitsee pelaajan, joka opettelee ottamaan erittäin monipuolisista kontrolleista ja eri välineiden ominaisuuksista kaiken irti. Modernimpi kamerasuunnittelu on ratkaisevassa osassa pelikokemuksen parantamisessa; lohkaistaanpa siitä pelin dialogissa vitsinpoikastakin. Ympäristöt vaihtelevat rajusti tarinan edetessä, säilyttäen tuoreuden tunteen. Viittauksia sarjan aiempiin osiin on jatkuvasti, ja niiden vuoksi pelikokemus menettää merkittävän osan arvostaan, jos viittaukset eivät ole ennestään tuttuja.
Metal Gear Solid 4 on toisella sanalla sanoen valmis. Huhujen mukaan ensimmäisen tammikuussa 2008 valmistuneen tuotantoautoryppään vahaukseen kului keskikokoiselta pintahuoltoyritykseltä puoli vuotta. Suunnittelija ei tosin ole työn jälkeen vieläkään tyytyväinen, mutta toteaa käytössä olevan vahaseoksen tehneen tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla.
Allekirjoittanut on onnellinen ollessaan teräväpiirtotelevision omistaja. Guns of the Patriotsin palkittu graafinen jälki on pelialan terävintä eliittiä, ja audiopuoli ei monine kerroksineen ja vaihtelevine ääniraitoineen jää jälkeen. Ällistyttävämpää on kuitenkin peliin piilotettujen pelillisten yksityiskohtien määrä, joka oli valtava jo Snake Eaterissa. Viimeistelyn taso kuvaa hyvin koko teosta - Hideon viimeisin on toteutettu määrätietoisesti ja taitavasti. Kaikkein syvimmällä on kuitenkin taso, joka loppujen lopuksi määrittää Metal Gear Solid 4:n arvon, ja se on jokaiselle pelaajalle erilainen.
Elämänsä parhaasta pelikokemuksesta kiittäen,
-K
Arvosana:




26.01.2009
Metal Gear Solid 4 Guns Of The Patriots
Hyvää:
-Grafiikka peli näyttää erittäin hienolta 1080i tilassa
-Juoni: peli sisältää monia juonessa on monia yllätyksia ja selvityksiä viime peleistä ja flashbackeja
-Aseiden muokkaus,
-Välivideot.
-Lähitaistelut: ne ovat erittäin hienoja ja hyvin toteuttettuja joitain iskuja/liikkeitä täytyy harjoitella.
-Nettipeli nettipeli sisältää suurimman osan aseista ja nettipelissä on hyviä pelimuotoja esim sneaking: tehtävänä on tappaa snake ja vastakkaisen joukkoeen pelaajia.
Huonoa:
-Lyhyt,välivideoiden kanssa peli on erittäin pitkä mutta itse pelaamista on varmaan 1/3 pelistä sen pitäisi olla 2/3.




Hyvää:
-Grafiikka peli näyttää erittäin hienolta 1080i tilassa
-Juoni: peli sisältää monia juonessa on monia yllätyksia ja selvityksiä viime peleistä ja flashbackeja
-Aseiden muokkaus,
-Välivideot.
-Lähitaistelut: ne ovat erittäin hienoja ja hyvin toteuttettuja joitain iskuja/liikkeitä täytyy harjoitella.
-Nettipeli nettipeli sisältää suurimman osan aseista ja nettipelissä on hyviä pelimuotoja esim sneaking: tehtävänä on tappaa snake ja vastakkaisen joukkoeen pelaajia.
Huonoa:
-Lyhyt,välivideoiden kanssa peli on erittäin pitkä mutta itse pelaamista on varmaan 1/3 pelistä sen pitäisi olla 2/3.
Arvosana:




16.11.2008
Siis aivan todella hienon näköinen peli, ohjattavuus toimii ja kaikki lisä vempeleet tuovat oman mausteen pelille. Pakko ostos, ja varmasti todella hyvä syy osta PS3




Arvosana:




14.11.2008
Tämä arvostelu on aiempia Metal Geareja pelaamattoman suusta:
Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia peliä kohtaan. Mitä joskus muinoin katsoin jonkin pelitapahtuman (E3?) yhteydessä gameplay-videota pelistä itse Hideo Kojiman opastamana, peli vaikutti todella hyvälle, mutta sittemmin odotukset 'jäätyivät'. En odottanut peliltä mitään, en ollut pelannut aiempia Metal Gear Solideja, mutta silti päätin mennä Giganttiin, ostaa pelin karskilla 59 euron hintalapulla ja kokea millainen peli oli kyseessä, miksi tätä niin hehkutettiin.
'Oh my God', olisin voinut sanoa, mutten sanonut. Ajattelin vain mielessäni, että "Jumaliste, täähän on aivan mahtava peli!". Ja niin se olikin. Mitä nyt olen pelannut Act 2:n alkusoittoihin asti, olen kokenut pelillisiä kokemuksia, joita en edes GTA IV:n kohdalla niinkään kokenut. Monta "Wwwhau..."-fiilistä koettu, ympäristöä, yksityiskohtia ynnä muuta tutkittu ja repeilty välivideoiden hauskalle huumorille. Grafiikka ylitti odotukset, aivan kuten GTA IV:n kohdalla. Joskus kritisoitiin kuinka seinien, autojen tai muiden asioiden tekstuurit ovat todella suttuisia tai jokin muu on vialla. Ei, en ole nähnyt mitään suttuisia tekstuureja. Varjostukset, kontrasti, hahmojen mallinnus ja kaikki grafiikkaan liittyvä on tehty tyylikkäästi. Sahalaitoja en ole huomannut yhtäkään, ja se, jos jokin, on hieno suoritus.
Vihollisilla ja esineillä on myös toimivat fysiikat ja teknilliseltä osalta MGS4 onkin suoriutunut suurin piirtein joka osa-alueella mallikkaasti. Ainoa valituksen aihe voisi olla tekoäly, mutta senhän voi ymmärtää, jos käyttää vähän mielikuvitustaan; MGS4:n sotilaathan ovat tietokonetekoäly Systemin ohjaamia. System, kaikki siihen liittyvä ja koko tarina itsessään on hyvin kiehtova ja mielenkiintoinen. Välinäytöksiä on kovin runsas määrä, mutte niiden pituuksia on selvästi liioiteltu. Jopa tällainen aiemmille Metal Gear Solideille vieras pelaaja katsoo hyvin mielellään näitä näytöksiä, joita voi halutessaan vaikka pysäyttää tai skipata kokonaan, jolloin tosin menettää suuren osan juonta. Näytöksiä on normaalipeliin verrattuna paljon, mutta ne kestävät sopivan kauan, eivät lainkaan yhden elokuvan verran...
En ole pelannut peliä vielä paljoakaan, mutta voin todeta kyseessä olevan huippupeli, PS3:n ehdottomasti paras peli. Uudet parannukset ja ominaisuudet, OctoCamo, ympäristöön sulautuva maastopuku, FPS-kuvakulma ja paranneltu kamera, aseiden runsas määrä ja niiden muokkaaminen, nettipeli, Metal Gear Online, jota en tosin ole vielä kerennyt kokeilemaan ja kaikki pienimmätkin ominaisuudet ovat hyviä. Pelillä on varmasti myös paljon uudelleenpeluuarvoa yrittäessä mennä peliä vaikkapa läpi vaikeimmalla vaikeusasteella tietyn aikarajan ja rajoitusten puitteessa ja tietenkin aika kuluu myös kivasti nettipelissä, joka on myös varmasti viihdyttävä.
HYVÄÄ:
+ Graafisesti komea ja pyörii sulavasti
+ Äänimaailma, kaunis musiikki
+ Hyvin toimivat kontrollit
+ Paljon pelattavaa, tehtävää ja keräiltävää
+ Vaihtelevat kentät
+ OctoCamo yms. hienoudet
+ Mielenkiintoinen tarina
+ Varsin pitkäkestoinen peli
+ Metal Gear Online on ihan mukavaa viihdettä
+ Beauty & Beast -ryhmän seksikkäät hahmot (uh, Raging Beauty)
HUONOA:
- MGO:ssa vain yksi hahmo per konsoli
- Nettipelin account-sähellykset
- Paikoittain huono tekoäly
- Fysiikat voisivat olla paremmat (joskin välillä ne toimii hyvin)
LYHYESTI:
Upea peli, josta ei kuitenkaan saa kaikkea irti, jos ei ole pelannut aiempia Metal Geareja. Välinäytökset ovat ainakin itselleni aivan liian päätähuimaavan pitkiä.




Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia peliä kohtaan. Mitä joskus muinoin katsoin jonkin pelitapahtuman (E3?) yhteydessä gameplay-videota pelistä itse Hideo Kojiman opastamana, peli vaikutti todella hyvälle, mutta sittemmin odotukset 'jäätyivät'. En odottanut peliltä mitään, en ollut pelannut aiempia Metal Gear Solideja, mutta silti päätin mennä Giganttiin, ostaa pelin karskilla 59 euron hintalapulla ja kokea millainen peli oli kyseessä, miksi tätä niin hehkutettiin.
'Oh my God', olisin voinut sanoa, mutten sanonut. Ajattelin vain mielessäni, että "Jumaliste, täähän on aivan mahtava peli!". Ja niin se olikin. Mitä nyt olen pelannut Act 2:n alkusoittoihin asti, olen kokenut pelillisiä kokemuksia, joita en edes GTA IV:n kohdalla niinkään kokenut. Monta "Wwwhau..."-fiilistä koettu, ympäristöä, yksityiskohtia ynnä muuta tutkittu ja repeilty välivideoiden hauskalle huumorille. Grafiikka ylitti odotukset, aivan kuten GTA IV:n kohdalla. Joskus kritisoitiin kuinka seinien, autojen tai muiden asioiden tekstuurit ovat todella suttuisia tai jokin muu on vialla. Ei, en ole nähnyt mitään suttuisia tekstuureja. Varjostukset, kontrasti, hahmojen mallinnus ja kaikki grafiikkaan liittyvä on tehty tyylikkäästi. Sahalaitoja en ole huomannut yhtäkään, ja se, jos jokin, on hieno suoritus.
Vihollisilla ja esineillä on myös toimivat fysiikat ja teknilliseltä osalta MGS4 onkin suoriutunut suurin piirtein joka osa-alueella mallikkaasti. Ainoa valituksen aihe voisi olla tekoäly, mutta senhän voi ymmärtää, jos käyttää vähän mielikuvitustaan; MGS4:n sotilaathan ovat tietokonetekoäly Systemin ohjaamia. System, kaikki siihen liittyvä ja koko tarina itsessään on hyvin kiehtova ja mielenkiintoinen. Välinäytöksiä on kovin runsas määrä, mutte niiden pituuksia on selvästi liioiteltu. Jopa tällainen aiemmille Metal Gear Solideille vieras pelaaja katsoo hyvin mielellään näitä näytöksiä, joita voi halutessaan vaikka pysäyttää tai skipata kokonaan, jolloin tosin menettää suuren osan juonta. Näytöksiä on normaalipeliin verrattuna paljon, mutta ne kestävät sopivan kauan, eivät lainkaan yhden elokuvan verran...
En ole pelannut peliä vielä paljoakaan, mutta voin todeta kyseessä olevan huippupeli, PS3:n ehdottomasti paras peli. Uudet parannukset ja ominaisuudet, OctoCamo, ympäristöön sulautuva maastopuku, FPS-kuvakulma ja paranneltu kamera, aseiden runsas määrä ja niiden muokkaaminen, nettipeli, Metal Gear Online, jota en tosin ole vielä kerennyt kokeilemaan ja kaikki pienimmätkin ominaisuudet ovat hyviä. Pelillä on varmasti myös paljon uudelleenpeluuarvoa yrittäessä mennä peliä vaikkapa läpi vaikeimmalla vaikeusasteella tietyn aikarajan ja rajoitusten puitteessa ja tietenkin aika kuluu myös kivasti nettipelissä, joka on myös varmasti viihdyttävä.
HYVÄÄ:
+ Graafisesti komea ja pyörii sulavasti
+ Äänimaailma, kaunis musiikki
+ Hyvin toimivat kontrollit
+ Paljon pelattavaa, tehtävää ja keräiltävää
+ Vaihtelevat kentät
+ OctoCamo yms. hienoudet
+ Mielenkiintoinen tarina
+ Varsin pitkäkestoinen peli
+ Metal Gear Online on ihan mukavaa viihdettä
+ Beauty & Beast -ryhmän seksikkäät hahmot (uh, Raging Beauty)
HUONOA:
- MGO:ssa vain yksi hahmo per konsoli
- Nettipelin account-sähellykset
- Paikoittain huono tekoäly
- Fysiikat voisivat olla paremmat (joskin välillä ne toimii hyvin)
LYHYESTI:
Upea peli, josta ei kuitenkaan saa kaikkea irti, jos ei ole pelannut aiempia Metal Geareja. Välinäytökset ovat ainakin itselleni aivan liian päätähuimaavan pitkiä.
Arvosana:




10.11.2008
Itteä tää ei nappanut lainkaan, johtuu varmaankin siitä että en aikasempia osia pelannut.




Arvosana:




04.11.2008
paras mgs sitten kolmosen ;) ... eikä nettipelikään huono ole, oikeastaan ehkä parasta taktista räiskintää netissä tällä hetkellä.




Arvosana:




04.11.2008
Näin muutaman kuukauden mietinnän jälkeen ollaan tultu pisteeseen, jossa yksinpeli on kerran liian kiireellä ahmittu läpi ja nettipeliä on pelattu parisen kymmentä tuntia. Täytyypä todeta että yksinpeli pääsee loistamaan vasta parin tunnin pelaamisen jälkeen, joten uudelleenpelaaminen ei ainakaan tälläisenä peliharrastajan kannalta kiireisenä syksynä innosta.
Kyllähän peli näyttää hienolta ja kuulostaa, mutta kun en kuitenkaan mikään suunnaton Hideo Kojima fani ole joten en voi tälle antaa "kuin" 4 tähteä viidestä. Pelin alkuosa on hieman turhaa johdattelua ja opastusta kun taas loppuosa kaatuu kikkailuun. Lopputaistelu alkaa suorastaan muistuttaa erästä toista tunnettua japanilaista pelisarjaa.
Tämä peli on SE peli jos omistat PS3:sen, ei se kaikista mukavin pelata tai jonka ääreen voi vain istahtaa ja pelata tovin vaan se peli joka näyttää mihin PS3 pystyy. Teknisesti edelleen paras PS3 peli, mutta pelillisesti harmittavan heikko.




Kyllähän peli näyttää hienolta ja kuulostaa, mutta kun en kuitenkaan mikään suunnaton Hideo Kojima fani ole joten en voi tälle antaa "kuin" 4 tähteä viidestä. Pelin alkuosa on hieman turhaa johdattelua ja opastusta kun taas loppuosa kaatuu kikkailuun. Lopputaistelu alkaa suorastaan muistuttaa erästä toista tunnettua japanilaista pelisarjaa.
Tämä peli on SE peli jos omistat PS3:sen, ei se kaikista mukavin pelata tai jonka ääreen voi vain istahtaa ja pelata tovin vaan se peli joka näyttää mihin PS3 pystyy. Teknisesti edelleen paras PS3 peli, mutta pelillisesti harmittavan heikko.
Arvosana:




03.11.2008
Vuoden paras peli, ja viime vuosien ehdottomasti parhaita pelejä. MGS4 on mahtava kaikin puolin.




Arvosana:




03.11.2008
Suurena MGS-fanina en voinut muutakuin nauttia pelistä, monta nautittavaa viittausta ja kohtaa jotka muistaa pitkään. Snake on äijä!




Arvosana:




03.11.2008
Ensimmäinen peli, jonka olen pelannut kaksi kertaa putkeen läpi melkein yhdellä istumalla. Ei tarvinne muita perusteluja.




Arvosana:




03.11.2008
Minä en tästä pelistä lähde jaarittelemaan mikä on hyvää ja mikä ei. Tuskin löytäisin mitään huono edes, paras peli ikinä. Se siitä :)




Arvosana:




03.11.2008
Upea. Mahtava. Herkullinen. Otteessaan pitävä. Snakemainen.




Arvosana:




19.08.2008
Metal Gear solid4 vie neliosaisen sarjan hienosti päätökseen. Tarinassa ei olla liiemmin oikaistu vaan useimmat aiempien osien luomat kysymykset saavat tarvittavat vastaukset. Tarinan kerrontaa tehostetaan vielä runsailla puhekohtauksilla ja välianimaatioilla joita ei kuitenkaan pakoteta katsomaan mikäli haluaa suoraan toimintaan.
Metal gear solid 4 edustaa myös pelejä joita soisi toimintapelien joukossa olevan enemmän, eli pelejä jotka voi läpäistä brutaalisti räiskien tai tappamatta ketään, etenemis reittejä on useita vaikka peli kulkeekin vankkaa linjaa pitkin, eikä avoimesta mailmasta ole tietoakaan.
Kontrollit tuntuvat varmasti monelle alussa hieman liiankin monipuolisilta, mutta mitä enemmän peliä pelaa, juurtuvat ne peukaloihin todella jämäkästi. Kranaatteja voi heittää alakautta tai yläkautta, CQC otteita voi tehdä usealla tavalla useilla eri aseilla tai ilman. Aseita löytyy kymmeniä, ja vaikkei kaikille tarkoistusta välttämättä löydy, niin pelaajat saavat silti valita mieleisensä laajasta valikoimasta.
Metal gear solid 4 on niin visuaalisesti kuin äänepuolellakin huippuluokkaa, ja vaikka pyöreitä kulmia ja karheutta saisi toki olla enemmän niin peittyvät nämä yksityiskohtien sekä loistavan tasosuunnittelun alle. Peli tukee myös uudelleen pelaamista useilla eri "arvomerkeillä" sekä avatttavilla varusteilla joten pelattavaa riittää.
MGO - on mukava lisä vaikka se ei pääse lähellekkään yksinpelin laatua. Konamilla on ollut vaikeuksia saada palvelimiaan kuntoon ja pelaajat pakotetaan rekisteröimään istelleen Konami id:n jotta pääsevät pelaamaan. Tähän vielä naurettavat huonot community foorumit ja moninpeliin kaivattavat parannukset niin nettipeli jää varsin risaiseksi ainakin siksia aikaa kunnes ja jos Konami saa virheensä korjattua.




Metal gear solid 4 edustaa myös pelejä joita soisi toimintapelien joukossa olevan enemmän, eli pelejä jotka voi läpäistä brutaalisti räiskien tai tappamatta ketään, etenemis reittejä on useita vaikka peli kulkeekin vankkaa linjaa pitkin, eikä avoimesta mailmasta ole tietoakaan.
Kontrollit tuntuvat varmasti monelle alussa hieman liiankin monipuolisilta, mutta mitä enemmän peliä pelaa, juurtuvat ne peukaloihin todella jämäkästi. Kranaatteja voi heittää alakautta tai yläkautta, CQC otteita voi tehdä usealla tavalla useilla eri aseilla tai ilman. Aseita löytyy kymmeniä, ja vaikkei kaikille tarkoistusta välttämättä löydy, niin pelaajat saavat silti valita mieleisensä laajasta valikoimasta.
Metal gear solid 4 on niin visuaalisesti kuin äänepuolellakin huippuluokkaa, ja vaikka pyöreitä kulmia ja karheutta saisi toki olla enemmän niin peittyvät nämä yksityiskohtien sekä loistavan tasosuunnittelun alle. Peli tukee myös uudelleen pelaamista useilla eri "arvomerkeillä" sekä avatttavilla varusteilla joten pelattavaa riittää.
MGO - on mukava lisä vaikka se ei pääse lähellekkään yksinpelin laatua. Konamilla on ollut vaikeuksia saada palvelimiaan kuntoon ja pelaajat pakotetaan rekisteröimään istelleen Konami id:n jotta pääsevät pelaamaan. Tähän vielä naurettavat huonot community foorumit ja moninpeliin kaivattavat parannukset niin nettipeli jää varsin risaiseksi ainakin siksia aikaa kunnes ja jos Konami saa virheensä korjattua.
Arvosana:




19.08.2008
MGS4 on niitä harvoja pelejä, joissa on online-mahdollisuus, mutta yksinpeli kiinnostaa enemmän kuin verkossa pelleily. Monet kuitenkin näyttävät pitävän verkkomaailmaa suhteellisen mielenkiintoisena, sieltä löytää parhaina iltoina jopa 2000-3000 pelaajaa. Itselleni verkkomaailma on kuin hidastetun filmin katselua, vauhdin tunne katoaa kokonaan ja kokemus jää usein kovin laihaksi. Yksinpelistä en osaa vielä sanoa paljoakaan, kun Act ykkönenkin on vielä kesken. Innolla odotan, mitä uutta Kojima productions on saanut aikaan aikaisempien osien jatkoksi. Huumori ainakin tuntuu säilyneen. Fanina annan viisi tähteä.




Arvosana:




Miten sinä käytät vapaa-aikasi? - Copyright © KonsoliFIN
KonsoliFIN suosittelee käyttämään seuraavia selaimia: Firefox, Opera.
Mikäli käytät Internet Exploreria, suosittelemme päivittämään sen vähintään versioon seitsemän.
KonsoliFIN suosittelee käyttämään seuraavia selaimia: Firefox, Opera.
Mikäli käytät Internet Exploreria, suosittelemme päivittämään sen vähintään versioon seitsemän.

PlayStation
Xbox
Nintendo
Media
Perheet


