Fallout 3

16.11.2008 Ei voi kiistää, etteikö tiimin ja tyylin vaihtuminen näkyisi Falloutissa. Aiempien osien roolipelimäinen ote ja ";)" parodiointi ovat laimentuneet kolmedeen myötä, mutta paljon uuttakin hyvää on tullut mukaan keittoon. Taistelujärjestelmä on hämmästyttävän tasapainossa, vaikka päiden räjähtelyyn kyllästyykin parissa illassa. Tunnelma on pääosin tallella, se on tärkeintä. Pääjuoni ei oikein iske, ja tehtävien kuvaukset paljastavat välillä liikaa ennakkoon. Mahtavaa settiä silti.

Arvosana:

13.11.2008 Monella tavalla vuoden harmain peli pakottaa pelaajan tekemään vaikeita valintoja.

Lue arvostelu »

Arvosana:

15.02.2009 So is this The Kingdom Come?
------------
Vannoutuneista Fallout:n ja Fallout 2:n faneista en tiedä, enkä välitäkään, mutta omalla kohdallani Falloutin viimeisin osa räjäytti tajunnan ja jätti radioaktiiviset koirat temmeltämään... Karun kaunis, nykytrendikäs post-apokalyptinen maisema heti lapsuuden rajoitetusta turvabunkkerista ulos astuttaessa huimaa päätä, eikä ensikosketus autiomaan ihmisiinkään mikään vaisu tapaus ollut, kun salaperäinen herra Burke sai minut suostuteltua hämäräperäisiin hommiin joiden lopputuloksena maailmankartalla oli yksi pieni kaupunki vähemmän ja taivasta koristi korkea sienipilvi... Pelialue ei kuitenkaan koostu pelkästä autiomaasta ja hökkelikylistä, vaan silmiään voi välillä lepuutella massiivisissa Washington DC:n raunioissa... parasta silmänkarkkia tarjosi kenties Capitol Building, heti Obaman virkaanastujaisten jälkeen. Mahdollisuutta raunioiden rauhalliseen ihasteluun ei tosin anneta, sillä järkälemäiset, ruumiinkokoonsa nähden luonnottoman nopeasti löntystelevät, Super Mutantit hönkivät niskaan hyvin pian vahtikoiriensa eli limaisten Centaurien kera... Mielenkiintoista olikin, kun eksyin noille sokkeloisille kaduille kokemustasoni vielä pussatessa pölyä. Siinä sitä sitten yritettiin suunnistaa kohti Rivet Cityä seitsemän Super Mutanttia perässä.

Elämää maailmanlopun jälkeen?
---------------
Fallout 3:n maailma on täynnä elämää, mutta elämänmuotoja on harmillisen vähän. Kaikki eläimet, muutamaa lemmikkikoiraa lukunottamatta, ovat mutantoituneita tavalla tai toisella ja näistä ehkä mielenkiintoisimmiksi ovat osoittautuneet Brahminit, jonkinlaiset lehmän kaltaiset mutantit yhdellä ylimääräisellä päällä... Pahimmaksi, ja siten kaikkein pelottavimmaksi vastukseksi on osoittautunut Death Claw, jonka kynsistä en selviäisi millään ilveellä ilman luotettavaa ystävämutanttia Fawkesia joka seuraa perässä kömpelösti, mutta uskollisesti. Myös Yao Guai- niminen olento voi muodostua hurjan nopeutensa ansiosta monelle ongemaksi, itse valitsin eläinystävällisen tien, eikä Yao Guaista ole enää harmia hahmolleni.

Oblivion, eiku...
------------
Vaikka revikoissa, sekä previkoissa yritettiin kovasti inttää, että Fallout 3:lla ei ole juuri mitään yhteistä Bethesdan suositun roolipelin, The Elder Scrolls IV: Oblivionin kanssa, minä panen vastaan ja sanon: "Onpas! Ettekö te pässit näe, että Fallout 3 ja Oblivion ovat lähestulkoon samat pelit, vain eri kuorilla?" Useat pienet yksityiskohdat, kuten odotus-/nukkumisajan valinta, 3rd person kuvakulman luonnoton liikkuminen (lue: maan päällä leijaileminen)... Pelkästään pelin alku oli samantyylinen kuin Oblivionissa: Aluksi pitää selviytyä jonkinlaisesta bunkkerista (Fallout 3) tai tyrmästä (Oblivion), joista molemmat sijaitsevat maan alla. Loppuiko mielikuvitus Bethesda, vai mikä mättää?

Samoilemisen suunnaton ihanuus
--------------
Pelissä on useita viehättäviä piirteitä, jotka saavat minut pelaamaan sitä kymmeniä tunteja tarinan jo loputtua ja jostain käsittämättömästä syystä yksi pelin ihanuudesta on uusien rakennusten, paikkojen, kaupunkien ja tavaroiden etsiminen sekä yleinen samoileminen pitkin poikin autiomaata... Itse olen saanut kulumaan pelkkään hortoilemiseen lähes kymmenen tuntia. Koukuttavaksi samoilun tekee tietysti halu löytää harvinaisia signature aseita tai mahdollisesti iloisia nukkeja, Bobbleheadeja.

Räiskintää vai roolipeliä?
------------
Olen useassa paikassa nähnyt keskusteltavan Fallout 3:en genrestä: Kutsunko tätä nyt sitten räiskinnäksi, vai roolipeliksi? Molempia piirteitähän pelistä löytyy, mutta räiskintäpeliksi Fallout 3 olisi mielestäni liian strateginen. Jos F3 luokiteltaisiin räiskinnäksi/normaaliksi FPS peliksi, ensimmäinen asia josta pelille tulisi iso miinus olisi aseiden munattomat äänet ja tuntuma... Miinusta äänipuolella on annettava muutenkin, sillä hahmon hypähtäessä auton romun päälle, kuuluu kyllä uskottava rämähdys, mutta harmi kyllä noin 5 sekuntia myöhässä, eikä ääntä kuulu toista kertaa jos hypähtää auton päällä. Nämä ovat tosin pieniä ongelmia, jotka eivät vaikuta pelattavuuteen juuri lainkaan.

Yhteenveto
----------------
Itselleni ehdottomasti vuoden peli, joka ansaitsee paikkansa Pleikkarissani vielä useita viikkoja, ellei peräti kuukausia...
+ Maailma
+ Koukuttavuus
+ Uudelleenpelattavuus
+ Pelin monimuotoisuus, Useaan käänteeseen pelistä löytyy yllättäviäkin uusia ominaisuuksia...

- Tarina
- Animoinnin luonnottomuus
- Äänimaailma

Kokonaispisteiksi antaisin 1-100 asteikolla 96

Arvosana:

11.02.2009 Hyvä roolipeli... Parempaa saa hakea kissojen ja koirien kanssa.

Arvosana:

26.01.2009 Fallout 3 Arvosteluni:

Aloitan yllätys yllätys plussista

+Vats
+Tehtävissä monia vaihtoehtoja
+Traitit
+Sivutehtävät...

-Joita on liian vähän
-Huono käänöstyö (hyytymiset)
-Trophyjen myöhäinen tulo
-Lisäsisällön puute

=Huippu peli mutta huono käänöstyö ärsyttää + Vähäiset sivutehtävät

Arvosana:

28.12.2008 En ole koskaan pelannut ensimmäistä että toista fallout peliä,mutta tämä kolmas avasi silmäni totaalisesti ja samalla fallout:en maailman minulle kuin tuosta vain rykäisemällä kolmannen osansa markkinoille.En ole koskaan oikein perustanut oblivionin maailmasta miekkoineen ja kilpineen,mutta fallout sieppasi minut mukaansa niin maailman lopun tunnelmallaan,että pelattavuuden mahtavuudella,mukaan luettuna omien valintojen seuraukset.

Peliähän teki bathesda,joka on kuuluisa nykyään oblivion sarjastaan.Fallout 3:ssa tämä ei kuitenkaan näy kuin kuvakulmassa että tavassa pelata peliä,joten fallout sarjan uusin on turvassa.Fanit,älkää ihan vielä myykö konsolianne pois!

Peli alkaa vault 101:stä ja olet vielä lapsi,jota ei vielä olekaan.Siitä pääsemmekin aloittamaan maailman valloituksen.

DADDY..WHERE??

Pelaaja todellakin kirjaimellisesti syntyy maailmaan ja alussa valitaan hahmollensa ne tavalliset muokkaus vaihtoehdot sun muut tilpehöörit.Aina vähän kerrallaan edetään vuosien saattelemana eteenpäin elämässä ja opitaan uutta.Hahmon isä on kadonnut jonnekin ulko maailman syövereihin ja tästä tarina alkaakin.

Se oli hyvä kun täytin kymmenen pelissä,niin tuo kurja pentu butch,yritti anastaa minun syntymäpäivä lahjani,mutta minäpäs pistinkin vastaan ja tuloksena oli nyrkkitappelu.Erikoisen tästä tilanteesta tekee sen,että pelissä todellakin pystyy vaikuttamaan hieman tapahtumien kulkuun.Ajattelin että kun olen vielä lapsi ja en saa/pysty vielä puolustautumaan aikuisen tapaan,niin menen yhden aikuisen(vartijan)luo ja pyydän häntä antamaan satikutia butchille.Näinpä myös hieman kävi,tosin vartija vain varoitti,ei piiskannut.Myöhemmin sama tilanne toistui ja nyt olikin toinen ääni kellossa kun olin jo isompi.Ennen vault 101:stä poistumista jouduin auttamaan butchin äitiä(vaikka ei olisi ollut pakko)ja sain siitä palkinnoksi butchin takin,nice!Pelissä on myös alussa kun on jotain 16v,niin semmoinen koe,missä kysytään elämälle tärkeitä kysymyksiä,että välillä aika hauskoja ja hullujakin.Niistä irtosikin monet naurut,kun kokeessa kysyttiin esim,ampuisitko jonkun tärkeän hahmon vain kun oma mummosi pyytää sitä.Vastasin,että ampuisin minigunilla että varmasti osuisin,hehheh.Muitakin älyttömiä vaihtoehtoja oli tarjolla,mutta tuo oli kyllä paras niistä!muissa kysymyksissä vähän samaan tapaan udellaan mitä tekisit siinä ja siinä tilanteessa.Sitten olikin jo aika lähteä pika pikaa karkuun vault 101:sen vartijoita,tuonne avaraan maailmaan.

Nyt on pelattu alku puoli läpi ja astuttu maankamaralle ensi kertaa.Tunnelma on katossa ja seikkailun halu intoa täynnä.Paha maailma odottaa...

ARSENAALI KOHOAA

Aseiden ja muun tavaran vaihto on tehty hyvin järjetelmälliseksi että helpoksi,jopa minä pääsin mukaan heti!PIP-boy on eräänläinen mukana mentävä tietokone,joka näyttää pelaajan tasot,aseet,tavarat sekä muut elämän tarkeät osaset.

Aseilla ampuminen on kyllä nannaa ja varsinkin tämmöiselle räiskimisestä pitävälle hemmolle kuin minä.Pelissä voi tai jos haluaa,taistella ihan reaaliaikasestikin,mutta kaiken takana on hyvin tehty ajan pysäyttävä tähtäys systeemi,millä saa joskus aika tujua aikaa aikaan(varsinkin päähän tähdätessä).Vihua voi tähdätä päähän,käteen,jalkoihin että keskivartaloon.Aseenkin saa ammuttua jopa pois vihollisen käödestä,jos vain tuuria ja osuma tarkkuutta löytyy.Taistelu toimii siten,että kun ammut tai lyöt,niin sinulta vähenee pisteitä alaruudusta,jotak kyllä sitten palautuvat aikanaan,seuraavaa iskua varten.

Hahmot keskustelevat keskenään aivan aidon oloisesti,kuten oikeassa maailmassa.Hahmo animaatio on hieman jäykkää,mutta äänet pelastavat siltä osin.Paljoa ei tunteita niiden kasvoilta näe,mutta puheesta kyllä kuulee hädän tai ilon.

Maailma on vapaa ja avara,aivan kuten oblivionissa.Sinne sun tänne saa poukkoilla miten tahtoo ja kerätä leveliä parempien varusteiden että aseiden toivossa.Pelissä saakin juuri ryöstettyä/hankittua rahaa että vaatteita maahan lyödyiltä vihuilta.Tehtäviä saa monilta eri ihmisiltä ja joukoilta ja omat tekemiset vaikuttavat hahmoihin ja miten ne suhtautuvat pelaajaan,kun seuraavan kerran nähdään.

Radiota voi myös kunnella omasta PIP-boy tietsikasta,samalla kun teilaa jotain mörri möykkyä.Eri radio kanavia tulee joskus vastaan eri alueilla,taajuus tosin pitää etsiä itse ennen kuin kuulee mitään.Joskus ehkä toisin.

Fallout 3 onkin ehdottomasti vuoden peli ainesta.Todella iso ja kiinnostava apokalyptinen maailma tarjoaa pelattavaa moniksi tunneiksi,eikä päästä irti vielä sen jälkeenkään.Omat valinnat ovat myös tervetullut ominaisuus ja sitä mukaa määräytyvä pelitahti.Kuten jo ylempänä totesin,niin en ollut tutustunut aiemmin fallout-sarjaan,mutta nyt en irti päästäisikään enää.On se vaan niin makeeta juoskennella maailman lopussa ja vihellellä radiosta tulevan vanhan klassikko musiikin tahtiin,samalla kun takoo ruutia mörköihin ja jakaa oikeutta sitä tahtoville!

Fallout 3 ei ehkä ole täydellinen,mutta hyvin lähellä sitä!

Arvosana:

15.12.2008 (Itselläni ei sitten ole juuri minkäänlaisia kokemuksia aikaisemmista, aidoista Fallouteista, joten otan tämän pelin vain ydintuhon jälkeisenä roolipeli/räiskintänä)
Fallout 3 on mainio peli, mutta pelattava loppuu verrattain nopeasti, eikä peli imaise mukaansa aivan kuin olisin toivonut. Vaikka pelattavaa on tuplasti normipeliin verrattuna, ja uudelleenpeluuarvoa on aika paljon, odotin silti hieman enemmän, kun Oblivionin parissa tuli vietettyä satoja tunteja. Sivutehtäviä ei kieltämättä ole liikaa. Plussaa siitä, että tällä kertaa ääninäyttelijöitä on enemmän kuin viisi, vaikkakin samoja ääniä kuulee koko ajan. Graafisesti peli on melko vaatimaton, tekstuurit ovat suttuisia ja varsinkin PS3 versiossa grafiikkabugeja tuppaa jatkuvasti vastaan. Myöskään minkäänlaista antialiasointia pleikkarin versiossa ei ole. Post-apokalyptinen maisema on kuitenkin mallinnettu hienosti, ja retrotyyliin tehdyt julisteet, kirjaset ym. pelin esineet ovat riemastuttavia. Vaikka Fallout 3 on pienoinen pettymys, on se silti vuoden roolipeli/räiskintä tapauksia.

Arvosana:

24.11.2008 Ehdottomasti vuoden 2008 peli. Eipä siinä sen enempää tarvikkaan sanoa ;)

Arvosana:

16.11.2008 Hyvät Bethesdalaiset,

Ostin pelinne Fallout 3 ja pelasin sen pääjuoneltaan läpi. Ymmärrän kyllä miten vaikeaa on tehdä uutta jatkoa arvostetulle ja palkitulle pelisarjalle ja annan pisteitä jo pelkästä yrittämisestä. Se vaatii kanttia. Mutta maksettuani melkein 70 euroa pelistänne en voi kuitenkaan olla kommentoimatta seuraavia asioita.

1) Immersio on ystävänne. Pelaajat pitävät immersiosta. Se saa meidät unohtamaan totuuden meistä istumassa sohvalla ja kuvittelemaan olevamme sankareita tai pahiksia maailmanlopun jälkeisessä amerikassa. Immersio ei ole näkymättömiä seiniä. Se ei ole tekstejä jotka sanovat ettemme saa mennä tiettyyn suuntaan. Immersio ei ole hahmo joka liukuu pelikentän päällä. Teillä on valtaisa budjetti käytössänne ja nykystandardeilla suuri kehittäjäryhmä, miksi siis jokaisessa pelissänne ovat nämä samat ongelmat?

2) Palkatkaa oikeita kirjoittajia. En voi painottaa tätä tarpeeksi. Pahisten ei aina tarvitse olla viiksiään sukivia konnia jotka nauraa hohottavat joka hetki katalia suunnitelmiaan. Tämä johtaa suoraan takaisin immersioon. Epätoivoisessa maailmassa en voi kuvitellakaan että lainvartija tulisi toivottamaan muukalaista tervetulleeksi kaupunkiinsa ja toteamaan uskovansa pelaajan olevan ihan oikeasti hyvä tyyppi. Mikä johtaakin seuraavaan aiheeseen.

3) Maailma ei ole mustavalkoinen. Edelliset Fallout pelit tekivät hyvin selväksi että on olemassa harmaita alueita näiden välillä ja valtaosa ihmisistä osuu juuri siihen kohtaan. Huorat joiden sydämet ovat kultaa, ilkeät megalomaaniset miljonäärit jotka asuvat torneissa ja vanhat maagit, anteeksi, sotaherrat, jotka jakelevat ikuista viisauttaan ovat jo niin kuluneita ja korneja käsitteitä että ne voisi vähitellen päästää lepoon.

4) Jos aiotte tehdä ydinsodan jälkeistä seikkailupeliä, niin älkää tehkö siitä fantasiapeliä. Älkääkä varsinkaan tehkö siitä peliä jossa valtaosa materiaalista on vain kierrätetty edellisestä pelistänne. Se haiskahtaa laiskuudelta ja on maksavaa asiakasta kohtaan loukkaavaa. Jos pelaajaa vastaan tule kolme täsmälleen samannäköistä hahmoa kuin Oblivion pelissänne, joilla on vielä täsmälleen samat ääninäyttelijät kuin siinä, lähtee pelistä heti uskottavuus ja kiinnostavuus.

5) Palkatkaa oikeita näyttelijöitä. Tai ainakin laadukkaita. Älkää antako rooleja ystävillenne vain siksi että he ovat ystäviänne. Katsokaa vähän laatua. Toki teillä on Liam Neeson pelissänne, se on hyvä. Mutta hänellä on vain kourallinen repliikkejä sanottavanaan. Maksatteko hänelle per sana? Maailma on pullollaan erinomaisia ja moniulotteisia näyttelijöitä kuten vaikka Metal Gear-sarja tai Half Life pelit todistavat, miksi teidän firmanne on pahamaineinen edelleen surkeiden ö-tasoisten näyttelijöiden käytöstä?

6) Määrä ei korvaa laatua. Ylpeilette aina valtaisalla alueella jonka olette rakentaneet peliä varten. Mutta jos pelimaailmanne näyttää ja tuntuu siltä, että olisitte vaan ottaneet yhden palasen jonka rakensitte ja kopioineet sen kymmeniä kertoja uudelleen niin saavutuksenne on yhtä tyhjän kanssa. Rakentamanne maailma on kliininen ja tylsä kaikkea mitä pelimaailman ei pitäisi olla. Miksi myös pakotatte pelaajanne tunneleihin juoksemaan ja räiskimään jatkuvasti? Miksi teillä on kaupunkeja pelissä jossa autot, ikkunat ja esineet ovat täsmälleen samoissa paikoissa kuin toisessa kaupungissa? Miksi ette tee pienempää aluetta mutta sitten myös panosta siihen enemmän?

7) Roolipelit eivät ole räiskintäpelejä. Antakaa pelaajalle mahdollisuus tehdä muutakin kuin vaan ampua. Ensimmäisen tunnin jälkeen pelissä olin tappanut yli 100 vastaantulijaa, joista jokainen oli käynyt kimppuuni. Inventaariossani oli kymmeniä erilaisia aseita. Yksi näistä oli mini-ydinkärkiä ampuva laukaisin. Immersio oli mennyt aikapäiviä sitten, yhtä hyvin olisin voinut pelata Gears of Waria. Tämä johtaa myös takaisin mustaan ja valkoiseen. Miksi jokaisen henkilön maailmankartalla pitää käydä pelaajan kimppuun? Tämä käy tylsäksi ensimmäisen vartin jälkeen. Luulisi että autiomaa olisi, noh, autio. Miksi se on nyt täynnä pelottavan hyvin varustautunutta väkeä jokaisen kiven takana?

En minä Falloutia vihaa. Se on aivan liian mitäänsanomaton voidakseni vihata sitä. Se on mielikuvitukseton Oblivion-klooni, jossa miekat on korvattu aseilla ja joka toinen hetki mietin että missä vaiheessa magia tulee mukaan peliin. Lopulta mielenkiintoni ei jaksanut kantaa tätä väitettyä satojen tuntien peliaikaa ja lopetin pelaamisen heti kun pääjuoni oli suoritettu. Tähän meni noin viisi tuntia. Suurin osa siitä ajasta oli ampumista ilman roolipelaamista. Aika heikosti roolipeliltä.

Arvosana:

14.11.2008 On tullut kaksi viikkoa pelattu tätä joka päivä tunteja. Loistavan pelin merkki.

Arvosana:

13.11.2008 Vanhana FallOut veteraanina yllätyin kuinka hyvä pelistä loppujen lopuksi tuli. Kyseessä ei ole vain Oblivion aseilla, vaan jotain enemmän. Alkuperäisien fallouttien tunnelma ja huumori on säilynyt ja valinnan vapauden huomaa oikeasti sekä teoilla on merkitystä.

Pelin miinukset tulevat lähinnä niistä asioista, mitkä pelistä puuttuvat. Pelissä ei ole enää traitteja ja perkin saa joka leveli, joka on minusta ehkä hieman liikaa. Perkeistä on mennyt se hohto ja odotus. Miksi ei enää voi tähdätä silmiin?.

Ehkä eniten harmittaa critical failuren menetys. Oli äärimmäisen hauskaa kun FallOut 2:ssa vihillisen ase saattoi räjähtää hänen käsissään tai se saattoi jumittua kesken taistelun.

Kaiken kaikkiaan loistavasti tehty peli, jota jaksaa vanhakin FallOut konkari pelata. (olisin halunnut antaa 4 ja puol tähteä, mutta annan nyt viisi... enemmän se sinne kallistuu kuin 4:n)

Arvosana:

13.11.2008 Hyvää viihdettä, mutta ei yllä kuitenkaan yleis fiiliksessä mielestäni vanhojen tasolle. Tavallaan Oblivion uusissa kuorissa, vaikkakin VATS taistelusysteemi on loistava lisäys. Mielestäni vaikeustaso myös hieman helppo perustasolla ja levelejä tulee todella nopeasti ja helposti lisää. Mutta kaikenkaikkiaan hyvä peli, puutteistaan huolimatta, ei kuitenkaa täydellinen 4/5.

Arvosana: