Kaikkien muiden kannattaakin sitten miettiä kahdesti.

Sekuntipeliä

Kool2Playn kehittelemä Clock Simulator on varsin uniikki tuotos. Sitä voisi kuvailla vaikkapa eräänlaiseksi rytmipeliksi, jossa rytmi pysyy käytännössä samana koko ajan. Käytännössä joka ikisessä pelimoodissa on tehtävänä painaa nappia sekunnin välein.

Homman nimenä on pistää pelaaja kokemaan aika uudella tapaa. Kaikkihan me tiedämme, että sekunti on nykyisen määritelmän mukaan 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Mutta vaikka emme tietäisikään, osaisimme jotakuinkin arvoida sen keston. Koettavana on 13 hitusen erilaista pelimuotoa, joissa tämä käsitys pistetään testiin. Pelaajan raskaana vastuuna on näet hoitaa sekuntiviisarin, digitaalikellon tai sekunnin välein hyppivän possun virkaa. Kuulostaa varsin erikoiselta, mitä se myös onkin.

Esimerkiksi yllä kuvatussa A game of shadows -moodissa tehtävänä on painaa nappia tasan sekunnin välein, jotta ruudulla näkyvä viisari liikkuisi oikealla tahdilla. Mikäli on liian hidas tai liian nopea, lyhenee viisari koko ajan pienemmäksi tapiksi, ja liian monet virheet pistävät pelin katki.

Suurin osa pelimuodoista koostuu tästä mekaniikasta. Pientä maustetta saa erilaisesta viisarista, taustalle kohoavista hengistä tai pisteiden keräämisestä. Eniten vaihtelua tarjotaan digitaalista kelloa simuloivassa moodissa sekä reaktiotestejä muistuttavissa Dungeons & Aliens- ja It's XYAB time -pelimuodoissa. Kaikissa näissä pitää kuitenkin painaa tiettyä vaihtuvaa namiskaa sekunnin välein.

Moni peli moninpeli

Switch-version yksinoikeusherkkua ovat kaksi moninpelimoodia, joissa - yllätys yllätys - pitää painaa nappia sekunnin välein.

Ensimmäisessä viihdykkeessä jokainen pelaajista liikuttaa kellon viisaria mahdollisimman tarkasti ajallaan. Kuka tahi kumpi tekee työnsä paremmin, voittaa. Toinen moodi pistää hyppyyttämään palikkapossua vinhasti viuhuvan kellonviisarin yli. Parit huvitukset tästä saa, mutta kokonaisuus on kovin yksinkertaista eikä mahdottoman viihdyttävää.

Kontrollit ovat varsin yksinkertaiset. Todella yksinkertaiset. Pelaamiseen tarvitaan vain yhden napin painalluksia. Sekunnin välein. Käytännössä vain kaksi pelimuotoa vaatii muitakin namiskoja.

Myös graafisesti kaikki on varsin minimalistista. Näkökulmasta riippuen tämä voi olla joko upea valinta tai kamala tapa ylittää aita matalimmasta kohtaa. Musiikkirintamallakaan ei ole paljoa kerrottavaa, sillä musisointia ei ole tuhottoman paljoa. Viisarin liikkeistä kuuluva ääni on yleisintä korvaherkkua, mitä on tarjolla.

Ajan perusyksiköiden äärellä

Clock Simulatoria on vaikea arvioida. Se tarjoaa juuri sen, mitä nimi lupaakin. Lopputuloksesta voi joku varmasti pitää todella paljon, sillä onhan kyseessä uniikki konsepti, jonka parissa rentoutua ja kuluttaa aikaa. Pelillisempää nimikettä halajavat voivat jäädä rapsuttelemaan päitään varsinaisen sisällön ollessa kovin vähäistä.

Sellaista ajanvietettä.