Fallout: New Vegasin ensimmäinen ladattava lisäsisältö Dead Money vie Sierra Madren legendaarisen aarteen jäljille. Pelihahmon Pip-Boy vastaanottaa tervetuliaissignaalin uuden kasinon avajaisiin, mikä osoittautuu perille päästyään huijaukseksi. Hylätyn Brotherhood of Steel -bunkerin alakerrassa tainnutettava pelaaja menettää kaikki mukana kulkevat varusteensa sekä kaverinsa ja herää punasävytteisen Sierra Madren aukiolta. Parrakkaan mieshenkilön hologrammi kertoo karun totuuden pelaajalle: hänen ja kolmen muun vangitun täytyy murtautua huipputurvalliseen kasinoon. Epäonnistuminen, karkaaminen tai tottelemattomuus johtaa kuolemaan kullekin asennetun räjähtävän kaulapannan vuoksi.

Heti asennettuaan Dead Money ilmoittaa pelaajan tasokaton nousseen viidellä. Varsinaisen sisällön kimppuun pääsee matkustamalla kartalle ilmaantuvaan bunkkeriin, jonka sisälle astuessa peli varoittaa toimenpiteen olevan peruuttamaton. Suositustaso on kahdenkymmenen paremmalla puolella, mikä kannattaa ottaa hahmosta riippuen tosissaan. Omalla parinkympin tietämillä olleella puhujanörtilläni pelatessani jouduin tiputtamaan vaikeustason minimiin äkillisesti nousseen piikin vuoksi. Kyse on lähinnä oman hahmon suuntauksesta. Hardcore-tila vaikeuttaa uutta sisältöä entisestään, sillä kaupunkia ympäröivä punainen usva syövyttää hitaasti elinvoimaa. Pelattavaa Dead Moneysta löytyy pelkkiä tehtäviä suorittamalla useampi tunti. Ylimääräistä sälää etsimällä saa uppoamaan muutaman lisää.

Usvan verhoama Sierra Madre vie pelityylin kevyen hiiviskelykauhun puolelle. Lisävarovaisuuteen lukeutuvat ansoin viritellyt kadut sekä uudet vihollistyypit. Kaupungin myrkyistä nousseet aaveihmiset ja eritoten näiden äänehdintä tulevat tarinan edetessä tutuiksi. Lähitaisteluun erikoistuneiden otusten erikoisuuksiin kuuluu myös kuolleista herääminen, ellei näitä viipaloi kappaleiksi. Myöhemmässä vaiheessa juonta Dead Money esittelee tuhoutumattomat hologrammit. Varovainen odottelu ja reittien suunnittelu korostuu entisestään radiosignaalien aiheuttamalla häiriöllä pelaajan kaulapantaan räjähtävin seurauksin. Ajoittain käy selväksi, että pelimoottori ei taivu kunnolla tällaiseen pelityyliin.

Kulutetut lisäminuutit vietetään pääsääntöisesti tylsästi suunnitellun Sierra Madren parissa. Punasävytteinen kaupunki ei luo liioin säväyksiä tekstuureilla, vaikka onkin selkeästi emopelistä erillinen kokemus. Onneksi käsikirjoitusosasto onnistuu paremmin, sillä varsinkin neljä uutta tuttavuutta jatkavat ilkikurisen hauskaa linjaa emopelinsä kanssa. Valitettavasti heitä hyödynnetään kovin vähän. Hahmojen taustat avaavat Sierra Madren salaisuutta hiljalleen, mutta myös vihjaavat mahdollisten tulevien lisäsisältöjen suuntaan. Parhaimmillaan tulevaisuus tuo tullessaan suhteellisen yhtenäisen kokonaisuuden Fallout: New Vegasin maailmaan. Taustaturinoinnin ohella Dead Money tarjoaa pelaajalle luonnollisesti myös tukun uusia kykyjä, joista osa on salaisia, sekä luonnollisesti uutta tulivoimaa tuliaisiksi Mojaven aavikoille.

Dead Money jää pelillisesti vajaaksi onnistumisesta, mutta on emopelinsä lailla erinomaisesti kirjoitettu lisä tuttuun maailmaan. Korotetun tasokaton ja uusien ominaisuuksien ohella uuden pyrähdyksen parhaimmaksi anniksi jää kuitenkin lupaukset tulevasta suunnasta.