Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Pakohuonepelit, nuo noin kymmenen vuotta sitten Suomenkin valloittaneet viihdemuodot, joissa kaveri- tai työporukat pistetään pieneen huoneeseen ratkomaan pulmia ja mysteereitä. Kello tikittää painostavasti kohti nollaa, joten osallistujilta vaaditaan yhteistyön lisäksi nopeaa päättelykykyä ja hyviä hermoja.

Samaa fiilistä tavoittelee Unlock! 1: Escape Adventures -korttipeli, joka koostuu kolmesta erillisestä pakohuoneskenaariosta.

Mielikuvituksen vankina

Unlock-paketteja on maailmalla myynnissä jo useita, joista Escape Adventures on ensimmäinen suomeksi käännetty painos. Kolmeen eri kokonaisuuteen jaettu korttipeli päästää pelaajan tai pelaajat harjoittelemaan lyhyessä demossa, jonka jälkeen porukka heitetään suoraan syvään päähän. Kaksi ensimmäistä mysteeriä pystyy pelaamaan yksin kolmannen vaatiessa ainakin yhden apulaisen. Pakohuoneet rakentuvat iOS- ja Android-alustoille saatavan ilmaisen sovelluksen ympärille, mikä toimii niin ovikoodien naputteluun, erilaisten vempeleiden käyttöön, vihjeiden lähteenä kuin myös ajastimena. Yksinkertainen mobiiliapuri toimii pääasiassa hyvin, mutta muussa pelattavuudessa onkin sitten toivomisen varaa.

Käännöstyö ajaa hienosti asiansa.

Ensiksi pelaajat päätyvät bunkkeriin, sitten estetään hämmentävän professorin tuhoisia suunnitelmia ja viimeinen skenaario vaatii kahden ryhmän yhtäaikaista pakoa trooppiselta saarelta. Jokainen tilanne starttaa päällimmäisen kortin kääntämisellä noin 60 kortin kokoisesta pakasta. Ensimmäinen kortti paljastaa pohjakartan ympäristöstä, mihin on merkattu numeroita ja kirjaimia. Nämä kortit edustavat esineitä, asioita tai esimerkiksi ovia, jotka seuraavaksi pitää etsiä pakasta ja kääntää kuvapuoli ylöspäin pöydälle. Kortteja kannattaa ja pitää tutkia hyvin tarkasti, sillä niihin on usein piilotettu uusia numeroita, jotka vievät seikkailua kohti ratkaisua.

Esineillä on omat arvonsa ja värinsä.

Jokaisella esineellä on numeroarvo ja väri. Sinisiä ja punaisia kortteja pystyy yhdistelemään, joten lukitun arkun saa esimerkiksi auki plussaamalla avaimen ja arkun luvut yhteen ja etsimällä pakasta vastaava numeroarvo. Tämän jälkeen avain ja arkku pistetään kokonaan syrjään ja juuri pöydälle käännetty kortti edustaa aukinaista arkkua. Pienen opettelun jälkeen suoraviivaista ja selkeää. Osa esineistä sen sijaan on esimerkiksi nelinumeroisia ovikoodeja, joita ratkotaan sovelluksen avulla. Vastaan tulee myös vääriä valintoja tai ratkaisuja, joista rankaistaan aikasakolla – ja siinä piilee kokonaisuuden suurimmat ongelmat.

Turhia rangaistuksia

Ensimmäisen tehtäväkokonaisuuden sekavuus menee vielä alun ihmettelyn piikkiin. Samahan se on oikeiden pakohuonepelienkin suhteen. Mitä useammassa käy, sitä paremmin ymmärtää miten peli toimii ja pystyy hahmottamaan eri lainalaisuuksia. Unlockin tilanteessa moni ratkaisuista tuntuu kuitenkin kovin epäselviltä ja jopa -reiluilta, sillä peli rankaisee vääristä vastauksista minuutin tai parin aikasakoilla, jolloin tunnin seikkailu menee lähes väkisin lisäajalle. Jos aivoitukset eivät satu samalle aallonpituudelle tekijöiden kanssa, osa ratkaisuista vaatii vinkkejä, jotka nekin vähentävät loppuarvosanaa. Keskimmäisen seikkailun viimeinen koodi kirjaimellisesti pakotti katsomaan laatikon ulkopuolelle – eipä olisi käynyt mielessä, vaikka kuinka kauan olisi pohtinut.

Mobiilisovellus toimii tärkeänä osana kokonaisuutta.

Sovelluksen tarjoamat vihjeetkin ovat välillä sekavia ja eivät auta, jos esimerkiksi ei ole huomannut jotain piilotettua numeroa yhden kortin pimeässä kulmassa. Vaikeusasteen tasapainottelu tuottaa Unlockille haasteita, sillä välillä ratkaisut ovat ilmiselviä, toisinaan täyttä hepreaa. Valituksesta huolimatta peruspelaaminen toimii, ja siihen kuuluisaan flow-tilaan päästessä aivopähkinöiden parissa viihtyy mielellään. Harmi, että rankaisumentaliteetti vie pelaamisesta mielekkyyden pois.

Pienellä varauksella

Pakohuonepelien uudelleenpeluuarvo on mitätön. Kerran kun ratkaisut on nähnyt, niistä ei ole enää hupia. Reilun parinkympin hinta on kuitenkin ihan perusteltu, sillä korttien materiaalit ovat laadukkaat, ja ostopaketissa seikkailut pysyvät siistissä järjestyksessä. Pakat voi järjestää uudestaan lähtötilanteeseen kortteihin merkatun juoksevan numeroinnin mukaan, joten kokonaisuuden pystyy luovuttamaan eteenpäin kaverien illanistujaisiin ilman suurempaa säätöä.

Korttipino pienenee hiljalleen, kun seikkailu etenee.

Unlock yrittää kovasti tarjota pakohuonepelikokemusta kotiin, mutta tämmöisenään pelin suurin viihde irtoaa todennäköisesti kaveriporukan kokoontumisesta samaan tilaan ja kokemuksen jälkeisestä yhteisestä ärtymyksestä epäreiluja pulmia kohtaan. Koronan takia sain itse purkaa kiukkua vain vaimolle. Parhaiten mysteerien tutkiminen toimii, kun unohtaa rangaistukset kokonaan ja yrittää selvitä ”ulos” mahdollisimman pienillä apupyynnöillä. Silloinkin haastetta riittää, mutta verenpaine ei nouse samalla tavalla.

Kirjaudu kommentoidaksesi