The Beatles ei toivottavasti yhtyeenä esittelyjä kaipaa. Tutut sävelet ja sanoitukset paljastavat esittäjän välittömästi. Yhtyeen ympärille luotu visuaalinen maailma on piirtynyt monien mieleen ikuisiksi ajoiksi. Vähintäänkin jokainen on kuullut tarinoita yhtyeen massahysteriaa aiheuttaneista maailmankiertueista. Menestyksen ajoista on kuitenkin aikaa neljäkymmentä vuotta, eikä musiikkipelin rakentaminen yhtyeen ympärille ole missään nimessä itsestään selvä menestysajatus. Samalla kun legendan koko tuotanto julkaistiin uudelleenmasteroituna, oli oikea aika tuoda kotiyhtyeiden soitettavaksi The Beatles: Rock Band.
Rock Band on ideana jo niin hiottu, ettei sen perusreseptissä ole paljoa parannettavaa. Valmiiksi rakennetulla konseptilla olisi tietysti helppo rahastaa eri bändien faneilta eurot pois, joten epäilys The Beatles -pelin omaperäisyydestä vaivasi mieltä ennen julkaisua. Täyttääkö peli fanien toiveet, vai olisiko sen kappaleet pitänyt julkaista ainoastaan kauppapaikan kautta?
Fiilispohjalla
Heti alkuhetkistä alkaen pelaajalle käy vahvasti ilmi, että Harmonix on ottanut työnsä vakavasti muovaamalla Liverpoolin rock-legendojen arvoisen paketin. The Beatlesin henki loistaa läpi visuaalisen ilmeen kuten värimaailman sekä erinomaisen äänimaailman puolesta. Tätä varmistamassa ja suunnittelua konsultoimassa on ollut yhtyeen edesmenneen soolokitaristi George Harrisonin poika Dhani Harrison. Myös yhtyeen elossa olevat jäsenet Sir Paul McCartney ja Ringo Starr sekä John Lennonin leski Yoko Ono ovat olleet mukana tuomassa panoksensa pelin onnistumiseen.
Yhtyeen oma levy-yhtiö Apple Corps on avasi Rock Bandia varten arkistonsa. Bonussisältönä onkin kattava valikoima kertomuksia sekä kuvia The Beatlesin matkalta menestykseen. Kappalevalikoima kattaa yhtyeen jokaisen levyn sisältäen lähes kaikki tärkeimmät hitit. Levyt täydennetään kauppapaikan kautta ladattavana sisältönä. Muutamia hittejä on tietysti jätetty nostamaan lisäsisällön myyntiä, joten aivan täydellistä The Beatles -pakettia ei saa suoraan levyltä.
Pelin sielua eli tarinatilaa kuljetetaan aikajärjestyksessä bändin elinkaaren ja julkaistujen pitkäsoittojen vauhdilla. Täysin ongelmaton valittu ratkaisu ei kuitenkaan ole, sillä vaikeustaso on hyvin epätasainen. Vaikeimmat kappaleet osuvat uralla heti alkuun ja aivan loppuun. 60-luvun edetessä ja yhtyeen jäsenten huumekokeilujen päästessä vauhtiin riffit ja kompit yksinkertaistuivat. Viittauksia päihteisiin tarina ei sisällä, joten The Beatlesin elämäntarinaa voi seurata huoletta jälkikasvun kera. Viimeisillä albumeilla vaikeustaso jälleen kohoaa, mutta missään vaiheessa kappaleet eivät haasta musiikkipelien veteraaneja äärimmilleen.
Hienona yksityiskohtana esiintymispaikat on poimittu yhtyeen kiertuehistoriasta. Liverpoolin pikkubaareista matkataan Yhdysvaltoihin televisiokulisseihin ja stadioneille. Esiintymispaikkojen saralla parasta tarjoaa kuitenkin studiovuosien aikaiset mielikuvituskiertueet. Kyseisen aikakauden kappaleiden taustat kun ovat ainakin allekirjoittaneelle aidointa The Beatles -kokemusta värikkäine fantasioineen. Harmonix on tehnyt upeaa työtä loihtiessaan visuaalisen maailman useille kymmenille kappaleille ajalta ennen musiikkivideoita.
Yhteisäänin
The Beatlesin tunnusmerkkeihin kuului vahvat lauluosuudet, joihin osallistui yhtyeen jokainen jäsen. Tämä on tuotu mukaan peliin lauluharmonioiden muodossa. Päävokalistin lyriikoiden lisäksi valtaosassa kappaleita pääsee esittämään siis myös kahden taustalaulajan voimin. Taustoille on luotu omat sanoitukset ja hyvästä yhteissuorituksesta palkitaan lisäpistein. Teknisesti laulupuoli toimii hyvin. Tavallisen Rock Band -mikrofonin ohella esimerkiksi Lipsin langattomat mikrofonit toimivat moitteetta. Taustalaulajille ei tosin jää juuri tekemistä, joten parasta olisikin laittaa laulamaan jotain soitinta soittava pelaaja. Ainakin mikkiteline tulee tarpeeseen, sillä harmillisesti konsolin tavallinen kuulokemikrofoni ei käy.
Vaikka The Beatles: Rock Band on mainio julkaisu ja bändin jokaisen fanin pakkohankinta, ei se missään nimessä ole täydellinen paketti. Epätasaisuus kappaleiden vaikeudessa on ehkä häiritsevin osa kokonaisuutta, mutta myös pelin lyhyys sisällön osalta jää harmittamaan. 45 kappaleen tarjonta nopeasti käyty läpi. Kauppapaikalle tosin panostetaan vahvasti, joten pelistä kasvanee lopulta The Beatles -fanien aarreaitta. Rock Bandin perusideasta poiketen tämä julkaisu on täysin itsenäinen, eli se ei ole yhteensopiva sarjan muiden osien kanssa kappaleiden osalta.
Negatiivisista puolista huolimatta The Beatlesin nimikkojulkaisu on kokemisen arvoinen paketti, ainutlaatuinen bändipeli ja asettaa riman tuleville yhden yhtyeen julkaisuille. Jopa sen mukana tulevat soittimet on tehty mahdollisimman aidoiksi, mikä tyydyttänee pelin kokonaisena pakettina hankkineita. Tuntuukin siltä, että Harmonix on hionut jokaisen kulman tyydyttämään omia korkeita laatuvaatimuksiaan.
Musiikkipuolta voisi kutsua kapeakatseiseksi, mutta on selvää ettei yhtyeen nimeä kantavaa julkaisua ole suunnattu kaikille. The Beatlesin yhteistaival kesti vain vuosikymmenen, mutta sinä aikana se tuotti valtavan määrän materiaalia. Tämän laajuudesta kertoo jotain sekin, ettei peliin ole tarvinnut pistää muiden yhtyeiden biisejä täytteeksi. Ehtaa Beatlemaniaa alusta loppuun.
