Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Kuluva F1-kausi lienee mestaruustaiston osalta tylsimpiä aikoihin, kun Verstappenin voitonmarssin pysäyttämisestä ei kukaan tunnu edes haaveilevan. Onneksi ylhäisessä yksinäisyydessään liihottelevan Red Bull -kärjen takana sentään riittää yllättäviä valonpilkahduksia ja mielenkiintoista vääntöä voimasuhteista. Pelirintamalla edetään tänä vuonna jokseenkin samoin askelin: F1 23:n hienous ei avaudu ensipuraisulla, mutta tutulta vaikuttavan pinnan alta paljastuu tervetulleita uudistuksia.

Vaikka tuorein painos vaikuttaa ensisilmäyksellä peruslaiskalta vuosipäivitykseltä Electronic Artsin pahamaineiseen tyyliin, ovat kehittäjät onneksi tehneet muutakin kuin pesseet kuljettajien ajohaalarit. Ja mikä tärkeintä, oikeastaan kaikessa kehityksessä on menty nimenomaan oikeaan suuntaan.

Tikusta asiaa

Aiempien osien tapaan pelaajat pääsevät jälleen paneutumaan oman kuljettajan ja tallin kehittämisen syövereihin hengästyttävän laajoissa uratiloissa niin My Teamin kuin My Careerin parissa. Kyseisten aikasyöppöjen rinnalle tuodaan kuitenkin hieman kevyempää sisältöä peräti parin eri moodin voimin.

Suurta draamaa ja tunnetta tarjoileva Braking Point -tarinatila debytoi sarjassa jo pari vuotta sitten. Nyt välivuoden jälkeen fiktiivisten hahmojen matka oikean sirkuksen pyörteissä jatkuu. Ensimmäisellä yrityksellään Braking Point ei vakuuttanut, suurimpina synteinään pökkelöt ja kliseiset hahmot, yllätyksetön juoni sekä ylipäätään tunne, ettei radan suorituksissa ollut mitään virkaa tarinan kannalta. Codemasters on toisella kierroksella ottanut opikseen kritiikistä, sillä tällä kertaa kokonaisuus toimii huomattavasti paremmin.

Fiktiivisen tallin – Konnersport Racing Teamin – ympärillä häärii osittain sama hahmokatras kuin viimeksikin, mutta tuttuihin kuljettajiin sekä tiimin taustahenkilöihin on saatu ripaus inhimillisyyttä. Myös uudet lisäykset toimivat. Sama pätee tarinankuljetukseen, sillä mukaan mahtuu muitakin nyansseja kuin tulokaskuskin väsynyttä nahistelua tiimikaverinsa kanssa. Kisojen välissä otetaan toisinaan roolia tallipäällikön pöksyissä, kun sähköpostin äärellä ratkotaan sekä tiimin sisäisiä asioita että lehdistön heittämiä kierrepalloja. Ennalta lukkoon lyöty tarina ei vieläkään elä pelaajan suoritusten mukaan, mutta kisoihin annettavat ylimääräiset tavoitebonukset auttavat motivoimaan radalla ja pitämään immersiota yllä.

Pelaajan oma valtakunta

Toinen erityisesti satunnaisempaan pelailuun soveltuva moodi, F1 World, esittelee eräänlaisen keskushubin täynnä kirjavaa yksin- ja moninpelisisältöä. Tapahtumiin osallistumisen perimmäisenä motivaationa toimii oman tiimin kehittäminen. Tavoitteita saavuttamalla kiesiin kerätään harvinaista lisäpalikkaa ja entistä parempaa henkilökuntaa samalla intensiteetillä kuin samantyyliseen koukuttavuuteen erikoistuneiden verkkoräiskeiden maailmassa. Ja mikäpä sen mukavampaa kuin viedä tuotoksensa radalle muita ihmispelaajia vastaan.

F1 Worldissa aina yhtä vastenmieliset mikromaksut kummittelevat taustalla erityisesti kausipassin tyrkyttämisen muodossa, mutta lompakon nyörit kiinni pitämälläkin sen parissa viihtyy erittäin hyvin. Tarjolle tulee koko ajan uutta pelattavaa, kun tasot nousevat ja päivät vaihtuvat. Erityistapahtumat myötäilevät oikean elämän kisakalenteria, joten esimerkiksi Kanadan GP:n jälkihehkussa oli mukava kurvata samalle radalle mittelemään parhaista kierroajoista muuta maailmaa vastaan. Hubi tarjoaa sopivan kevyttä vastapainoa erityisesti tuhtia uramoodia useamman vuoden tahkonneille veteraaneille. Pelaajia palkitaan aktiivisuuden lisäksi etenkin rehdistä ajamisesta, mikä on aina positiivista.

Komeaa ja laadukasta sisältöä

Ajomallinnus ottaa näennäisen pieniä mutta sitäkin tärkeämpiä harppauksia dynaamisempaan suuntaan. Sekä ratilla että ohjaimella pitoa löytyy renkaiden alta aiempaa reilummin, minkä ansiosta erityisesti nopeissa mutkissa onnistuminen tuntuu entistä nautinnollisemmalta. Autot vaikuttavat olevan ylipäätään paremmin pelaajan kontrollissa. Esimerkiksi orastavien peräluisujen korjaaminen on tällä kertaa mahdollista ohjaustavasta riippumatta. Tämän ansiosta ajoapuja voi kytkeä pois päältä ilman, että homma menee hampaiden kiristelyksi, mikä osaltaan ruokkii hyvää meininkiä.

Teknisesti Codemasters on aina osannut leiviskänsä. Pienet viilaukset erottavat lopputuloksen edukseen viime vuoden painoksesta. Paremman valaistuksen ansiosta etenkin yökisoissa voi helposti havaita positiivista kehitystä, ja ylipäätään kokonaisuus miellyttää silmää.

Suoraan MotoGP 23:n sarvista seuraavan päristelypäivityksen rattiin hyppääminen ei herättänyt isoja odotuksia tuoreinta F1-peliä kohtaan. Lopputulos pääsi kuitenkin yllättämään positiivisesti. Oikeastaan ainoa mieleen juolahtava harmituksen aihe oli, ettei toisinaan huhuttua VR-tukea saatu PlayStation 5:n lasien tarjontaa piristämään.

Ainakin sarjasta taukoa pitäneille tämän vuoden painosta voi suositella täysin sydämin. Joka vuosi kauppaan rientävät fanitkaan tuskin pettyvät tehtyihin viilauksiin. Erittäin laadukasta F1-sisältöä riittää joka tapauksessa suorastaan yltäkylläisesti niin satunnaisille suhaajille kuin lajiin haudanvakavasti suhtautuville.

Kirjaudu kommentoidaksesi