Pitkän odotuksen jälkeen vihreänuttuisen sankarin uusin seikkailu on kaiken kansan saatavilla. Vaikka Zelda-sarja on jo pitkään nauttinut kriitikoiden ja yleisön suosiosta, ei vanhaa kaavaa juurikaan ole näpelöity aiemmissa osissa. Muutoksen tuulet kuitenkin puhaltavat Nintendo-maassa ja Linkin uusi tuleminen näyttää mitä tapahtuu, kun soppaa hämmennetään oikein kunnolla. Suippokorvan miekka ei ole tainnut koskaan olla terävämpi.

Taivasten valtakunta

Taivaallisessa Skyloftin leijuvassa valtakunnassa päivät lipuvat ohi leppoisasti. Kummallisia unia näkevä sankarimme Link on valmistautumassa seremoniaan, jonka läpäisy toisi hänelle ritarin arvon. Moinen suoritus helpottaisi varmasti myös kauniin Zelda-ystävättären riiustelua, mutta Link ei tietenkään ole ainoa neidosta kiinnostunut ritarikokelas. Kilpaileva huligaani Groose laittaa kapuloita rattaisiin jo heti alkumetreillä, mutta sankarimme ei moisesta lannistu. Vaikeuksien kautta seremoniasta selvitään voittajana, mutta sen jälkeen todelliset ongelmat vasta alkavat. Kesken yhteisen lentoretken myrsky yllättää ja Zelda imeytyy pilvien alapuolella sijaitsevaan mystiseen valtakuntaan. Linkin ei siis auta kuin lähteä perään ja alkaa jäljittää ihastustaan, apunaan henkiolento Fi, jolta voi kysyä neuvoa tiukan paikan tullen.

The Legend Of Zelda: Skyward Sword näyttää jo heti alkumetreillä, että Nintendo on tosissaan muutosten suhteen. Juonta kuljettavia animaatioita ja puhetta on reilusti enemmän kuin aiemmin. Tarinoinnin ohessa pelin ensimmäiset pari tuntia perehdyttävät ohjauksen hienouksiin. Vaikka opittavaa riittää pitkin matkaa, uudet asiat tulevat vastaan juuri sopivaan tahtiin. Missään vaiheessa ei tunnu siltä, että kerralla olisi liian monta rautaa tulessa.

Yksi suurimmista uudistuksista kohdistuu pelin rakenteeseen. Temppelit ovat pienentyneet huomattavasti, mikä tekee niistä tiiviimpiä kokemuksia ja miellyttäviä ratkaista. Seuraavaan temppeliin pyrkiminen on aina oma aikaa vievä seikkailunsa, joka sisältää runsaasti monipuolista tekemistä. Alueet ovat laajoja, ja ne sisältävät myös paikkoja, joihin pääsee vasta löydettyään oikeanlaisen esineen tietä avaamaan. Suunta on selkeästi oikea, sillä eri alueilla samoilu ja tutkimusmatkailu on jännittävän hauskaa puuhaa.

Kaunis katsella, kepeä koskettaa

Skyward Sword valjastaa Wiin Motion plus -lisälaitteen tehokkaaseen käyttöön. Miekka seuraa käden liikkeitä kiitettävällä tarkkuudella, vaikka itse lyönnit eivät menekään täysin yksi yhteen. Taistelu on kuitenkin tähän asti sarjan parasta. Liikkeentunnistusta käytetään muutenkin sopivissa määrin. Skyloftissa kulkuvälineinä toimivia Loftwing-lintuja ohjataan Wiimotea kallistelemalla, samoin mekaanista kovakuoriaista, jota käytetään ongelmien ratkomiseen. Pommeja puolestaan voi heittää tai vierittää maatapitkin ohjainta liikuttamalla. Monipuoliset toiminnot on saatu mahdutettua ohjaimiin kiitettävän johdonmukaisesti. Peli on täydellinen osoitus liikkeentunnistuksen ja perinteisen ohjattavuuden yhteen naittamisesta. Linkin käskyttäminen on sujuvan nautinnollista puuhaa. Ainoana miinuksena kamera ei hetkittäin pysy ajan tasalla tapahtumista, mutta se on onneksi harvinaista.

Pelimaailma on suunniteltu huolella. Vaikka ympäristöt ovatkin laajoja ja välimatkat pitkiä, ei niissä ole juuri mitään turhaa. Pilvien alapuolinen valtakunta ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan sen eri alueille kuljetaan Skyloftin kautta. Ratkaisu toimii hyvin, sillä leijuva saareke on näin ollen kiintopiste, jossa voi käydä parantelemassa varustustaan ja ostelemassa tarpeellista tavaraa. Esineiden kustomointi onkin yksi piristävistä uudistuksista: Se tuo seikkailuun lisätekemistä, sillä toimenpide vaatii pelimaailmasta sieltä täältä löytyvää pikkukerättävää. Jopa elinvoimaa palauttavia juomia voi tehostaa ulkona vastaantulevilla hyönteisillä.

Myös ulkoiset puitteet ovat enemmän kuin kohdallaan: Skyward Sword on upeannäköinen ja -kuuloinen peli. Taustagrafiikoiden maalauksellisuus antaa pelille omaperäisen ilmeen, kannustaen pelaajaa välillä pysähtymään ja ihmettelemään maailman kauneutta. Vastaantulevat hahmot ovat yksityiskohtaisempia kuin ennen, Linkistä puhumattakaan. Eri tekniikoilla päihitettävät pomovastukset ovat vaikuttavia ilmestyksiä niin näkönsä kuin kokonsa puolesta. Erittäin sulava animaatio tuo elävyyttä sekä vihollisiin että Skyloftin kansalaisiin. Tervetulleena uudistuksena sankarin on mahdollista liikkua myös ensimmäisen persoonan kuvakulmassa, mikä puolestaan innostaa maisemien tutkimista entisestään.

Musiikki on aina ollut suuressa roolissa sarjan peleissä. Uusia sävellyksiä on runsaasti, mutta vanhojakaan ei ole täysin unohdettu. Orkestraaliset sovitukset kuulostavat paremmalta kuin aiempien osien midi-luritukset. Jopa tutut ääniefektit ovat kokeneet pientä päivitystä. Tällä kertaa Linkin soittimena toimii sulosointinen harppu, jolla saa kaikenlaisia pieniä ihmeitä aikaan. Ääninäyttelyä on turha odottaa, mutta hahmojen mykkäkoulu ei häiritse, ja tavallaan se kuuluu pelisarjan luonteeseen.

Vielä hetken jos seikkailla saisin...

The Legend Of Zelda: Skyward Sword on huikea kokemus - varsinainen pelisuunnittelun helmi, josta ei hakemallakaan meinaa löytää mitään vikaa. Pitkä seikkailu imee mukaansa tarjoten haastetta ja hauskoja hetkiä toinen toisensa perään. Kun pelimaailmaan kerran astuu, sieltä ei millään malttaisi palata arkitodellisuuteen. Jos tästä meinataan vielä parantaa, on Zelda-tiimillä melkoinen haaste edessään. Kyseessä on nimittäin sarjan paras peli.