Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Poliittisesti epäkorrekti räiskintä

Vaaleihin on kolmisen viikkoa, ja voiton tiellä ovat enää huonot kannatusluvut. Turhaan huolestua, sillä paras ja oikeastaan ainoa varma tapa saada äänestäjät puolelleen on siivota rikolliset pois kaduilta. Violetti pupu BunnyLord – kaikkien ennakkoluulojen vastaisesti – sattuukin pitämään enemmän kepistä kuin porkkanasta. Ei tässä mitään sankareita tarvita, kun numerotiedustelun kautta voi tilata myös palkkamurhaajia. Vapiskaa lähiöiden pohjasakka!

Pupu pöksyyn

Brittiläisstudio Roll7 on tuttu tarkkuutta vaativista OlliOlli-skeittipeleistään. Sivusta kuvattu 2D-räiskintä Not A Hero on hyppy täysin toiseen genreen, mutta lopputuloksella on yllättävän paljon yhteistä tekijätiimin lautailunimikkeen kanssa. Molemmat julkaisut vaativat nopeita refleksejä, taktikointia ja sorminäppäryyttä. Mustalla huumorilla väritetty Not A Hero on pelillisesti Broforcen ja Gunpointin yhdistelmä, juonellisesti eräänlainen päästänsä sekaisin oleva vaalitaistelu.

Kampanja on jaettu 21 päivään ennen äänestysuurnien avautumista. Tulevaisuudesta huonojen uutisten kera aikamatkannut pupu on valittava maailmanvaltiaaksi tai ei ole enää planeettaa, jota hallita. Päivittäinen vaalityö hoidetaan ghettojen pihoilla ja rappukäytävissä. Välillä räjäytetään huumekätköjä, toisinaan käynnistellään valtavia mainostauluja ja lopuksi käydään fyysisiksi karkaavia kehityskeskusteluja rikollisjengien pomojen kanssa. Kun homma on paketissa, kaahaillaan BunnyLordin kyydissä kohti lähikuppilaa. Pääasia on, että jälkeensä jättää poliittisien teesiensä lisäksi kasan ruumiita. Vaaliehdokkaan ohjeistuksen mukaan on myös suotavaa pitää vähintään yksi panttivanki hengissä, koska iltapäivälehtiä lukevat äänestäjät pitävät selviytymistarinoista – ja tietenkin sankareista.

Kenttien välissä pähkähullu pupu kahvittelee alaistensa kanssa ja pitää arveluttavia kalvosulkeisia kampanjaväelleen. Huumori on vahvasti läsnä kaikessa tekemisessä – niin käsikirjoituksessa kuin yliampuvissa kuolinanimaatioissa. Väkivalta on sarjakuvamaista mutta verisen brutaalia, eikä vihollisille anneta armoa.

Rautaisia ammattilaisia

Hahmogalleria koostuu brittiaksentilla huutelevista erikoisista yksilöistä, ja kannatuslukujen kasvaessa lisää palkollisia liittyy BunnyLordin kyseenalaiseen faniklubiin. Jokainen tuo oman mausteensa erilaisten aseiden ja taitojen muodossa. Keikalle onkin tärkeä valita tehtävän kriteerit täyttävä henkilö. Alkupuolen puoliammattilaiset eivät osaa juosta ja ampua samaan aikaan, mutta hiljalleen valikoima monipuolistuu niin nopeuden kuin ampumaominaisuuksien puolesta. Lisäksi talojen takahuoneisiin on piilotettu erilaisia lisävarusteita, kuten kannettavia tykkitorneja, Molotovin polttopulloja tai perinteisiä kranaatteja. Kuolleiden vihollisten hallusta voi lisäksi haalia erikoisluoteja, joissa on ripaus enemmän potkua. Todellinen ammattilainen käyttää ympäristöä hyödykseen räjäyttämällä vaahtosammuttimia tai ampumalla ovet sisään.

Kontrollit ovat hyvin simppelit. Pelihahmoa liikutetaan perinteisesti vasemmalla tatilla. Muuten on käytössä DualShockin neljä perusnappia, joita näppäilemällä hahmo ampuu, lataa pyssynsä tai käyttää erikoisasetta. Hyppy ei kuulu liikevalikoimaan, mutta kaikki hahmot osaavat liukua lyhyen matkan. Liukunapilla hahmo myös suojautuu esteiden taakse – kyky, jota tarvitaan ampumisen jälkeen eniten. Oikea-aikaisella heittäytymisellä voi lisäksi kumota vastukset ja viimeistellä heidät lähietäisyydeltä joko nyrkein tai niskalaukauksella.

Vaalivilppiä

Harmillisesti suojautuminen ei aina toimi toivotulla tavalla, minkä seurauksena vahinkokuolemat ovat liiankin tuttu lopputulos. Tehtävissä ei ole tallennuspisteitä, joten energiapalkin pudotessa miinuksen puolelle kenttä on aloitettava alusta asti. Nykypeleille tyypilliseen tapaan lyhyt hengähdystauko generoi terveyden takaisin. Osa vihollisista tosin tappaa yhdellä osumalla, ja kymmenes epäonnistunut yritys laittaa jo miettimään pelaamisen mielekkyyttä. OlliOllin tapaan Not A Hero luottaa yritykseen, erehdykseen ja lopulta onnistumisen tunteeseen.

Toinen ongelma on vastustajien erottaminen toisistaan. Vihollisilla on eri puolustuskeinoja ja ominaisuuksia, joiden perusteella lähestymistaktiikka on laadittava. Hektisen teurastuksen tiimellyksessä pienehköt pikselihahmot sekoittuvat helposti keskenään, jonka seurauksena turhauttavia virhearvioita sattuu. Liukutaklaukselle immuuni köriläs ei tunne armoa epäonnistuneen kamppausyrityksen jälkeen.

Muuten indie-henkinen ulkoilme toimii ja pistää hymyilemään. Hahmot ovat persoonallisia karikatyyrejä outoine luonteenpiirteineen. Äänipuolta dominoi luotisateiden lisäksi onnistunut, retrohenkinen musiikkiraita.

Perusenglantilainen

Roll7:n uusin tuotos on kuin englantilainen aamiainen. Siinä on paljon hyvää, mutta mukaan on eksynyt nyt myös väärällä tavalla vetinen uunitomaatti. Kontrollit voisivat olla asteen tarkemmat ja vaikeustaso matalampi. Turhauttava yritys-erehdys-taktiikka astuu kuvaan viimeistään pelin puolivälissä. Puutteistaan huolimatta Not A Hero tarjoaa positiivisessa mielessä sekavia tapahtumia, omalaatuista huumoria ja haastetta sitä kaipaaville. Pääkampanjan läpäisyn jälkeen vapaaehtoiset sivutavoitteet pitävät BunnyLordin faniklubin kiireisenä vielä pitkän aikaa. Ei muuta kuin äänestämään, mars.

 

Kirjaudu kommentoidaksesi