Uusien SingStar-pelien ilmestymistä ei enää voida pitää yllätyksenä kolmen edeltäjän jälkeen. Menestyksekkään karaokepelisarjan aloittanut ensimmäinen laulutähti on sittemmin laajennut jo reilun sadan kappaleen kokoiseksi kappalemammutiksi, eikä loppua ole näkyvissä. Tätä ei voi kuitenkaan pitää huonona asiana, sillä pelisarjan idea on simppeli mutta sitäkin parempi: ohjaimen luota mikin varteen heitetyn pelaajan on laulettava kappaleet, kuten musiikkivideossa esiintyvä taiteilija. Olennaista laulusuorituksessa on oikealta korkeudelta laulaminen, joten kukin voi sovittaa kappaleet omaan oktaaviinsa. Peliä varten luotu järjestelmä arvio pisteellisesti laulusuorituksen ja onnistuneesta suorituksesta pelaaja palkitaan ruhtinaallisesti.
Uusin SingStar ei ole siis kokenut merkittäviä muutoksia alkuperäisestä ideasta. Ainoastaan uutuuksina peliin on lisätty pari rap-kappaletta sekä medley-moodia, jossa hoilotetaan musiikin parhaita paloja. Molemmat uudistukset ovat melko onnistuneita, mutta ne eivät syö tilaa itse päätoimelta. Näin onkin parasta, sillä perinteinen laulaminen toimii pelissä kaikkein parhaiten.
SingStar-peleissä eittämättä tärkeintä on biisilista. SingStar 80's kattaa luonnollisesti parhaita kappaleita 1980-luvulta, vaikkakin sarjan aiemmissa peleissä on ollut muutamia kasarihelmiä. Esimerkiksi SingStar Partyssa oli Spandau Balletin Gold ja Cyndi Lauperin Girls Just Want to Have Fun. Myös kasari-SingStarissa on kuitenkin kosolti helmiä, muun muassa Katrina And The Waves esittää Walking On Sunshinen, Europe The Final Countdownin, Blondie Atomicin ja Survivor Eye Of The Tigerin. Uusin laulutähti ei siis jää kappalevalikoimansa puolesta yhtään aiempien osien varjoon, mikäli vain 80-luvun meininki sytyttää yhtään.
Toisaalta Karma Chameleonin kaltaiset lurittelut eivät loista parhaimmillaan karaokessa, joten tietyt kappalevalinnat olisi voinut suorittaa paremmin. Michael Jacksonin ja Human Leaguen kaltaisia isoja nimiä jää kaipaamaan, vaikkakin mukana on nytkin paljon megastaroja. Ehkäpä seuraava SingStar tuo lopulta Jacksonin laulutähden pariin.
Pinnan alla kuhisee
Vaikkei pääpuolisesti SingStar näytä muuttuneen yhtään, paljastuu kuoren alta monta muutosta. Esimerkiksi jälleen kerran ensimmäisessä SingStarissa ilahduttanut uramoodi loistaa poissaolollaan, eikä taustalla laulavan artistin äänenvoimakkuuteen voi vaikuttaa kuten alkuperäisversiossa. Muutoksia on kuitenkin tapahtunut myös positiiviseen suuntaan: erityisesti moninpeli on kehittynyt. Sarjan parhaassa moninpelimoodissa Pass The Micissa voi tällä kertaa valita kunkin erän ottelumuodon. Kun aiemmin peli on mielivaltaisesti päättänyt kunkin kierroksen säännöt, tällä kertaa laulajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Jos vaikkapa 7 500 pisteen saavuttaminen yhdessä kappaleesta tuntuu mahdottomalta, on sääntöjen muuttaminen helppoa. Toisaalta, jos kappaleiden parhaiden palojen laulaminen ei miellytä, on sekin helposti kytkettävissä pois päältä.
Perinteisen laulun lisäksi uusimmasta SingStarista löytyy onneksi myös uudenlaista pelattavaa. Tätä puolta edustaa uusi versio Pongista, joka on hauskasti ristitty nimellä Sing-Song. Pelimuodossa on sama idea kuin Pongissa: kaksi pelaajaa ohjaavat omaa alusta, jolla tulee lyödä pallo vastustajan päätyyn. Erikoiseksi pelin tekee sen ohjaustapa, sillä alusta saa liikuteltua ylöspäin korkeilla ja alas matalilla äännähdyksillä. Ikivanhasta pelistä tulee näin tuore ja hauska pienellä kikkailulla. Idea on kerrassaan nerokas ja sivustakatsojilla on myös hauskaa mölinää kuunnellessa.
Odotetun hyvä
SingStar 80's on sitä mitä siltä voitiin odottaa. Kyseessä on melko yllätyksetön, mutta silti hillittömän hauska karaokepaketti, joka jatkaa pelisarjaa kunniakkaasti. Sony on selkeästi löytänyt kultasuonen, eikä ole mitään syytä olettaa, että karaokepelejä tulisi jatkossa vähemmän - päinvastoin. Mikäli SingStarin laulaminen sytyttää, on 80's-version hankintaa suositeltava. Samoin peli soveltuu pelihyllyn ensimmäiseksi SingStariksi, sillä kappalevalikoima on varmasti kaikille tuttu, mikä helpottaa karaokemaailmaan tutustumista.
