Comceptin ja Armature Studiosin työstämä ReCore on Microsoftilta suuri satsaus. Perusasioiden tulisikin olla kunnossa, hääräileehän projektin parissa niin legendaarinen pelinkehittäjä Keiji Inafune kuin myös asiansa osaavaa porukkaa kiitellyn Metroid Prime -seikkailun takaa. Kyseessä on alkuasetelmiltaan sangen mielenkiintoinen länsi- ja itämaisen pelisuunnittelun hybridi.
Kaiken takana on Joule
ReCoren juonta ei liioin alusteta, vaikka kohtuullisen pätevä sellainen seikkailun takaa löytyykin. Tarinassa seuraillaan Joule Adamsia, joka on päätynyt siirtolaisporukan kanssa asuttavaksi uumoillulle Far Eden -planeetalle. Matkalaisten tarkoituksena on pysyä parinsadan vuoden ajan untenmailla uskollisten robottien hoitaessa asuinolosuhteet kelvolliseen kuntoon. Joule herää kuitenkin kesken unien ja huomaa rakennushommien jääneen täysin puolitiehen. Myös muut siirtolaiset loistavat Joulen hämmästykseksi poissaolollaan. Mikäs neuvoksi, siinäpä pulma.
Far Eden on ajan hengen mukaisesti avoin, joskin kohtuullisen suppea alue. Joulen kotipesänä toimii turvallinen Crawler-tukikohta. Pelaajan kontolla on keräillä mystisiä Prism Core -palleroita, joiden avulla päästään etenemään säännölliseen tahtiin uusille alueille. Pelimaailmaan on ripoteltu haasteluolastoja, joiden ovet aukenevat kunhan metkasti kimaltelevia palleroita on haalinut tarvittavan määrän. Tarina kannustaa tutkimiseen, sillä mikäli pelaaja ei uskalla poiketa kampanjan määrittämältä reitiltä, menee homma jossain vaiheessa väistämättä grindaamiseksi.
Hiekka teki robotin eteiseen
ReCore vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvinkin tavalliselta kolmannen persoonan näkövinkkelistä kuvatulta räiskinnältä – ensimmäisten tuntien ajan se sitä onkin. Vihulaisiin lukittaudutaan vasemmalla liipaisimella räiskinnän hoituessa oikealla. Mukana roikkuu uskollinen koiramainen robottikaveri, joka toimii apuna taistelun tuoksinassa. Räiskintämekaniikka toimii heti kättelyssä kuin se niin monesti kehuttu junan vessa. Joule tottelee kontrolleja mallikkaasti automaattisen tähtäyksen helpottaessa elämää juuri sopivasti. Protagonisti hallitsee tasohyppelypeleille ominaisen tuplaloikan sekä pienen ylimääräisen buustin antavan ryntäysliikkeen. Ei siis mitään järin uutta auringon alla, mutta ei myöskään mitään suurempaa moitittavaa.
Joule saa matkan varrella päivityksiä aseeseensa, jolloin taisteluun saadaan hieman lisää strategista näkökulmaa. Tarjolla on neljän värisiä panoksia, jotka luonnollisesti tekevät enemmän tuhoa vastaavan värisiin vihulaisiin. Kahinat muotoutuvatkin nopeasti monipuoliseksi luotihipaksi pelaajan vaihdellessa panostensa väriä vastaan asettuvien vihollisten mukaan. Lisäväriä tuodaan kätevällä tarttumakoukulla. Köydenvetoa muistuttavalla minipelillä Joule voi kaapata vihulaisten ytimet omaan käyttöönsä. Hieman yllättäen uniikki räiskintämekaniikka toimii edelleen mainiosti. Mikäs tässä pelissä onkaan vikana, vai onko mikään?
Lähtisitkö silloin kanssani dyynille
Toisistaan poikkeavin kyvyin varustettu robottikavalkadi kasvaa tarinan edetessä. Gorillamainen Duncan hajottaa nyrkeillään kiviröykkiöitä ja hämähäkkihahmoinen Seth rimpuilee Joulen kanssa vaikeasti päästäville alueille. Pelaaja saa valita mukaansa kaksi robottia kerrallaan, joiden välillä voi onneksi vaihtaa myös lennossa. Teilatuista vihollisista kerätään talteen osasia, joiden avulla uskollisia robottikumppaneita tuunataan entistäkin tehokkaammiksi. Mikäli Joule penkoo pelimaailman läpikotaisin, tulee vastaan piirustuksia, joiden avulla robottien ulkoasua uudistetaan yllättävänkin hauskoilla tavoilla.
Hiekkamyrskyn jälkeen on poutasää
Visuaalisesti ReCore ei räjäytä tajuntaa, mutta ei myöskään sulata silmiä kauheudellaan. Far Edenin hiekkaiset ja seikkailupelien harmaasta massasta poikkeavat maisemat ovat kyllin näyttäviä, ja erityisesti välivideoissa ulkoasu saa helposti jopa kiitettävän arvosanan. Ruudunpäivitys notkahtelee ajoittain isommissa taisteluissa, mutta ei onneksi häiritsevissä määrin. Optimointia olisi silti kaivannut lisää, sillä erityisesti lataustaukojen pituus hämmentää. Useamman minuutin odottelu äkkikuolemia tarjoavaa luolastoa läpäistessä saa nopeasti savun nousemaan korvista. Kyse lienee Xbox Onen rajoituksista, sillä PC-puolella lataustauot soljuvat ohitse huomattavasti sukkelammin. Julkaisun jälkeen linjoille tullut päivitys paransi ainakin kehittäjien mukaan tilannetta, mutta odottelua on edelleenkin aivan liikaa. Ei näin, eihän?
Muisto vain jää
Loppupuolella myös pelimekaniikka leviää harmittavalla tavalla käsiin. Lisää kestoa on haettu äkkikuolemia tarjoavilla luolastoilla, raivostuttavilla tasohyppelykohtauksilla ja kokonaisuuteen nähden turhan haastavilla pomotaisteluilla. Grindaaminen ja tasojen nostaminen ei ole loppupeleissä lainkaan mukavaa umpityperän, useamman napinpainalluksen taakse piilotetun karttasysteemin takia, eikä Far Edenin maisemissa tee mieli vaellella yhtään enempää kuin pakko. Valitettavasti ReCore ei ole pelaajan kanssa samaa mieltä, jolloin heikkohermoisimmat saattavat hyvinkin löytää ohjaimensa lähimmästä seinästä. Myös rehelliset bugit rikkovat pelinautintoa rankalla kädellä: Ehdinpä matkan varrella pariinkiin otteeseen jumittua kivenlohkareiden väliin ja upota maanpinnan sisään.
ReCore käynnistyy lupaavasti ja peruspilarit ovatkin kohtuullisen kunnossa. Kehittäjät voivat huoletta rehvastella hurjan hyvin toimivalla räiskintämekaniikalla sekä sujuvilla kontrolleilla. Muutaman tunnin tahkoamisen jälkeen tapahtuu kuitenkin jotain, eikä pelaaminen ole enää lainkaan hauskaa. Pelille on haettu lisäkestoa harmittavan keinotekoiseen tyyliin, ja samassa rytäkässä pelinautinto laskee kuin lehmän häntä. Sinällään surku, sillä pienellä viilauksella Comcept ja Armature Studio olisivat voineet saada aikaiseksi ikimuistettavan pelin. ReCoren suhteen kehittäjät kompastelevat aivan kalkkiviivoilla.
Microsoftin uutta Play Anywhere -ominaisuutta tukeva ReCore oli testissä sekä PC:llä että Xbox Onella. KonsoliFINin ReCore-suoratoistolähetyksiä voi katsella täältä ja täältä.
