Fallout: New Vegasin toinen ladattava lisäsisältö Honest Hearts vie pelaajat Utahissa sijaitsevaan Zionin kansallispuistoon. Pelihahmo vastaanottaa rannetietokoneeseensa jälleen avunpyynnön, jossa tällä kertaa kaivataan saattomiestä pohjoiseen suuntautuvaan seurueeseen. Alueella aiemmin vaikuttaneet mormonisaarnaajat ovat lopettaneet yhteydenpidon ulkomaailmaan, ja Happy Trails -kauppayhtiö haluaa avata tuottoisat välit uudelleen. Suunnitelmat muuttuvat karavaanin ajautuessa väijytykseen, josta selviytyy ainoastaan pelaajan ohjastama kuriiri.

Maisemiensa puolesta 1950-luvun amerikkalaista länkkäriromantiikkaa heijasteleva Honest Hearts poikkeaa aiemmasta Dead Money -lisäosasta. Tiukan rajatun miljöön sijaan Zionin kansallispuisto on kohtuullisen laaja vapaasti tutkittava alue. Kauniit vuoristomaisemat tarjoavat monien luolastojen lisäksi vaihtelevia korkeuseroja sekä ensimmäistä kertaa sarjan historiassa muuttuvat sääolosuhteet. Ulkoisesti Zion poikkeaa emopelin visuaalisesta annista juuri sopivasti. Aluetta kansoittava fauna koostuu sen sijaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta samoista tutuista elukoista.

Juoni seuraa kolmen alueella asuvan heimon välien selvittelyä. Pääosaan nousee emopelissä mystiseksi jäänyt entinen legioonalaispäällikkö Joshua Graham, alias Palanut mies. Harsojen ja karhean äänen taakse piiloutuva myytti paljastuu varsin vaisuksi tapaukseksi. Saman kohtalon kokee miehen ja Zionin ympärille rakennettu juonikuvio, jonka yllätyksettömyys ja pelkistetty mustavalkoisuus jäävät kauaksi tekijätiimin eheimmästä terästä. Suoraviivaiset tehtävät suorittaa muutamaan tuntiin, minkä jälkeen alueelle jää enää pientä historiikkia tarjoavat luolastot. Kaikkea ei tarvitse tutkia kerralla, sillä kansallispuisto säilyy avoimena myös lisäosan läpäisyn jälkeen, tosin ilman tärkeitä hahmoja.

Päästäkseen Zionin kansallispuistoon pelaajan on jätettävä kumppanukset taakseen sekä rajoitettava kantamustaan. Paikan päällä mukaan tarttuu muutama uniikki hahmo, jotka eivät seuraa takaisin emopeliin. Honest Hearts lisää aiemman lisäosan tapaan uusia taitoja, esineitä ja varsinkin reseptejä pelaajan käytettäväksi. Pääpaino näillä on lähitaistelussa ja hiiviskelyssä. Tasokatto nousee jälleen viidellä.

Vaikeustasoltaan Honest Hearts on huomattavasti ystävällisempi kuin Dead Money, jossa muutama yhtäkkinen piikki saattoi pilata etenemisen lähes täysin. Osasyynä helppouteen on omien kantamusten salliminen. Varsinaiset bugit jäivät vähäisiksi, mutta kokemus on rikollisen helppo tunaroida heti alkuun. Sanottakoon vain, ettei ensimmäisen riippusillan kohdalla kannata tarttua aseeseen lainkaan varmuuden vuoksi.

Honest Hearts on vapaasta samoilusta ja kauniista maisemista huolimatta selkeästi aiempaa lisäsisältöä heikompi kokemus. Palaneen miehen mysteeri paljastuu varsinaiseksi antikliimaksiksi, eikä turhanpäiväinen juoni kestä muutamaa pelituntia pidempään. Toivoa sopii Obsidian Entertainmentin lunastavan odotukset kahden jälkimmäisen ladattavan lisäsisällön kohdalla.