Haastattelussa Stranger Than Heavenin tuottaja Mikinobu Abe

On Gamescomin viimeinen lehdistöpäivä. Joillekin se on viimeinen rutistus viiden päivän kiireisistä kokouksista, demoista ja verkostoitumistapahtumista, joita seuraa pitkä kotimatka. Toisille se on vasta puoliväli, sillä yksi maailman suurimmista pelimessuista jatkuu vielä kolme päivää venyen viikonlopun yli.

Olemme jossain labyrinttimaisen Koelnmesse-keskuksen alimmissa kerroksissa. Vain 24 tuntia aiemmin pääsin vihdoin pelaamaan ensimmäistä demoa pelistä Stranger Than Heaven, joka on Like a Dragon -sarjan luojien, Ryu Ga Gotoku Studion, uusi peli ja oma eniten odottamani pelini vuosiin.

Demo jätti ristiriitaisen fiiliksen. En voi sanoa olleeni pettynyt, mutta en ollut todellakaan niin ihastunut lopputulokseen kuin olin toivonut.

Kuva

Stranger Than Heaven on kunnianhimoinen historiallinen melodraama, joka kattaa yli 50 vuotta Japanin historiaa 1910-luvulta aina 1980-luvulle. Sen päähenkilö on japanilais-amerikkalainen maahanmuuttaja, Daito Makoto, joka saapuu Osakaan köyhänä pakolaisena ja päätyy yhden ensimmäisen yakuza-järjestön johtohahmoksi, samalla pyörittäen orastavaa keisarikuntaa musiikkialan monitaiturina. Jos tämä kuulostaa villiltä, niin mainittakoon myös, että sivurooleissa nähdään Snoop Dogg ja edesmennyt Tupac Shakur.

Tuottaja Mikinobu Abe, joka on saapunut paikan päälle tapaamaan lehdistöä tulkin avulla, avaa pelin lähtökohtia.

"Meillä oli aina mielessä, että jonain päivänä halusimme luoda tarinan yakuzan synnystä. Oli mielenkiintoista tutkia, miten tällainen järjestö syntyy ja miten sellainen kerää valtaa vuosien saatossa, ja halusimme näyttää tämän yhden tietyn miehen elämän kautta."

Jo aiheensa vuoksi Stranger Than Heaven on todella vaikea peli demottavaksi, etenkin kun otetaan huomioon Gamescomin hävyttömän tiukat aikataulut. Yleensä yhdelle demolle jää parhaimmillaan puolisen tuntia, jos sitäkään. Näin ollen Ryu Ga Gotoku Studio päätti keskittää esityksen pelin yhteen osa-alueeseen: sen uuteen taistelumekaniikkaan, joka on, kuten peli itsessään, helvetin kunnianhimoinen.

Toisin kuin aiemmat Like a Dragon -sarjan pelit, Stranger Than Heavenin taistelu elää ajoituksesta, rytmistä ja tyylistä. Vasen ja oikea olkanäppäin ohjaavat Daiton kehon kumpaakin puolta, ja jokainen hyökkäys tai torjunta vaatii oikean suunnan, jotta kombot toimisivat. Se tuo mieleen vanhan koulukunnan pelit, kuten Die by the Swordin, vaikkakin RGG Studion tavaramerkkinä tunnetulla, villin rohkealla toimintatwistillä maustettuna.

Kuten arvata saattaa, kontrolleissa on myös paljon omaksuttavaa, eikä lehdistölle annettu aika yksinkertaisesti riittänyt vaativan pelityylin sisäistämiseen. Kolmesta eri skenaariosta huolimatta (helppo, keskivaikea ja erittäin vaikea pomotaistelu) esitys jätti turhautuneen fiiliksen. Voin vain kuvitella, miten kokonaisuus avautuu, kun se on ripoteltu tarinan sekaan ja useamman tunnin halki.

Kaikesta tästä huolimatta rakastin kaikkea muuta, jota pääsin näkemään. Demossa nähdyt kaupungit tuntuivat eläviltä ja kaoottisilta, aikakausien miljööt ovat yhtä aikaa historiallisesti tarkkoja mutta kauttaaltaan romantisoituja, ja RGG Studion suuri rakkaus japanilaista elokuvaa kohtaan on käsinkosketeltavissa. Lyhyet alustukset taisteluihin, joissa Daito navigoi Osakan kaduilla eri vuosikymmenten aikana, riittivät vakuuttamaan minut fantasiasta, jonka RGG on rakentanut.

"Katsoimme kaikenlaisia yakuza-elokuvia, joita on olemassa", Abe jatkaa.

"Joten pelissä on paljon osia, jotka vaikuttivat meihin luomistyön aikana. Emme kuitenkaan saaneet kaikkea inspiraatiota vain yakuza-elokuvista. Peli ei myöskään perustu historialliseen faktaan. Voisi sanoa, että se on totuutta fiktion kautta. Kyseessä on fiktiivinen versio maailmasta, jonka pitäisi tuntua erittäin todelliselta, jotta voit uppoutua siihen ja tuntea empatiaa hahmoja kohtaan."

Yksi pelin kiehtovimmista puolista on musiikkituottajan rooli, jossa Daito kerää esiintyjiä, inspiraatiota ja tyylejä ympäri Japania luodakseen esiintymispaikkoja ja tapahtumia, joita ei muualta löydy. Tarinan edetessä vuosikymmenten halki, Daito tempautuu mukaan historian virtoihin aikoina, jolloin live-esiintymiset kukoistavat sodanjälkeisessä Japanissa.

Kuva

Kun kysyn Abelta tarinan viidestä erillisestä vuosikymmenestä, jotka muodostavat Stranger Than Heavenin selkärangan, hän nyökkää innoissaan.

"Erilliset vuosikymmenet ovat erittäin tärkeä osa kokonaisuutta! Stranger Than Heaven on tarina miehestä, joka ei tiedä, miten elää elämäänsä ja päätyy osaksi yakuzaa. Mutta silloinkin hän miettii, miten tienata enemmän rahaa, ja tajuaa, että viihdebisnes, jonka kulta-aika oli juuri noissa ajanjaksoissa, on täynnä mahdollisuuksia. Hänestä tulee viihdebisneksen mestari, eräänlainen showmies itse."

En malta olla puskematta aihetta vielä pidemmälle. Ehdotan Abelle, että näen Stranger Than Heavenin ja Like a Dragon -sarjan välillä yhteyden, vaikkakin vain temaattisen sellaisen. Molemmat pelit kertovat fyysisesti raavaista miehistä, jotka etsivät paikkaa, jota kutsua kodiksi ja luovat siinä sivussa itsensä uudelleen näyttävien, usein hyvinkin teatraalisten persoonien kautta.

Abe nojaa taaksepäin ja huudahtaa: "Yappari!" Olen hetken aikaa epävarma, onko hän turhautunut koko kyselyyn. Sitten hän nojaa eteenpäin ja toteaa.

"Miehet, joilla ei ole paikkaa, mihin kuulua, lähtevät etsimään ja luomaan itselleen kotia tavalla tai toisella. Se tietenkin johtaa tilanteisiin, joissa he törmäävät toisiinsa ja erilaisiin kamppailuihin, joita muut kantavat mukanaan. Joten siinä mielessä on joitain samankaltaisuuksia, ja heidän elämänsä intohimo on aina läsnä tarinasta toiseen."

Mitä tulevaisuuteen tulee, sitä Abe ei lähde veikkaamaan. Like a Dragon on edelleen olemassa, mutta Stranger Than Heavenissa on potentiaalia myös uudeksi sarjaksi. Kun kysyn Abelta asiasta, hän väistää kysymyksen.

"Peli ei ole edelleen edes ulkona!", hän nauraa. "Se on uusi IP, joten tietysti on mahdollista, että siitä saattaa syntyä sarja, mutta on vielä liian aikaista sanoa mitään."

Stranger Than Heaven julkaistaan 15.1.2027 PlayStationille, Xboxille ja PC:lle.