Gamescom-alueelle linnoittautunut Warner Bros. ei pitänyt liiallista melua syksyllä taskukonsoleilla debyytin tekevästä kompakti-Arkhamista. Kun KonsoliFINille ei tarjottu ennakkoon presentaatiota käsikonsolilepakosta, päätin nohevasti tiedustella paikan päällä tällaisen mahdollisuutta. Kannatti kysyä, sillä sohvalla yksikseen PS Vitaansa räplännyt jannu paljastui pelin tuottajaksi, joka pitikin henkilökohtaisen esityksen. Jälleen hyvä muistutus siitä, että kysyvä ei tieltä eksy.

  

Siinä missä seuraavan Batmanin isompi versio on kenties liiankin tuttu ja turvallinen, on käsikonsoleille ilmestyvä Batman: Arkham Origins Blackgate piristävä yllätys. Kyseessä ei ole vain jokaisesta osa-alueesta saksittu rampa versio, vaan täysin omanlaisensa seikkailu. Tärkein ero on siirtyminen sivustakuvattuun mekaniikkaan. Sentään täysin puhdasverinen 2D-seikkailu ei tämäkään peli ole, sillä kolmatta ulottuvuutta kosiskellaan esimerkiksi nurkan taakse kääntyvien reittien varjolla. Toiminta on silti kotikonsoliversioista tuttuja hidastettuja viimeistelyiskuja lukuun ottamatta rehellistä kaksdeetä. Iskujen, torjuntojen ja loikkien sijoittelu selkärankaan iskostuneiden nappien taakse kertoo kuitenkin heti, että kyseessä on ehta Arkham-seikkailu.

Jotain uusia kikkoja yhden ulottuvuuden pois jättäminen on mahdollistanut: demon päätteeksi käyty pomotaistelu osoittautui oivaksi yhdistelmäksi perinteisiä taistelupelejä sekä Batmanin esineiden hyödyntämistä. Vastustajan iskuja piti kyetä väistämään, torjumaan ja palauttamaan, jotta kuolo ei korjaisi. Rivivihollisia vastaan varjoissa kykkiminen ja sopivan tilaisuuden odottaminen helpottaa seikkailua, mutta sitä ei ainakaan esittelyn perusteella vaadita. Rehellisin turpakäräjinkin on siis mahdollista edetä.

Tarinan puolesta Yön ritarin seikkailu keskittyy nimensä mukaisesti Blackgaten vankilaan. Linnoituksesta kuuluva räjähdys kutsuu Batmanin paikalle vain toteamaan, että vartijoiden sijasta valtaa pitävät tunnetut rikolliset. Mukana on niin Jokeria, Pingviiniä kuin muitakin tuttuja rötösherroja. Mitä ilmeisimmin eteneminen on siinä määrin vapaamuotoista, että pääkonnia voi käydä rökittämässä haluamaansa tahtiin, jolloin loppuratkaisun pitäisi vaihdella tehtyjen päätösten mukaan. Hauskana tarinankerronnallisena uutuutena on tuotu mukaan sarjakuvamaisia kikkoja. Dialogit käydään perinteisten välivideoiden sijasta tyylikkäiden kuvien tahdittamana.

  

Pulmat ovat yhden ulottuvuuden osittaisesta poisjäännistä huolimatta entuudestaan tuttuja. Kosketusnäyttöä hiplaamalla aukeaa Detective Mode, joka paljastaa Blackgaten vankilan hajoavat ympäristöt. Matkan varrella löytyvien varustepäivitysten avulla tutuista ympäristöistä on mahdollista päästä aina vain uusille poluille laittamaan vangit ja kriminaalit takaisin ruotuun. Tietyllä tavalla seikkailun rakenne tuokin mieleen paitsi Super Nintendon klassiko-Batmanin, mutta myös Metroid-pelisarjan piirteet. Tämä siis vain hyvällä tavalla.

Batmanin taskuversio tuntuu erinomaiselta ja näyttää hyvältä. Pelin hautautuminen kotikonsoliversion jalkoihin vähän huolettaa, sillä toistaiseksi Blackgate on jäänyt pahasti isoveljensä varjoon. Vanhan koulukunnan 2D-seikkailu vaikuttaisi kuitenkin lyhyellä testaamisella virkistävältä lisältä etenkin PS Vitan muutoin varsin surulliseen pelikattaukseen. Ensivaikutelman perusteella Arkham-nimi ei ole tämänkään paketin kyljessä aiheeton.

  

Batman: Arkham Origins Blackgate julkaistaan Nintendo 3DS:lle sekä PS Vitalle lokakuun 25. päivä.