Mass Effect 3: Citadel jää kehutun tieteistrilogian viimeiseksi tarinalliseksi laajennukseksi. Ennen lopullista koitostaan reapereitä vastaan komentaja Shepard miehistöineen pyydetään Citadeliin lataamaan akkuja. Puolustussota ylivoimaista vihollista vastaan on vaatinut veronsa itse kultakin, eikä vähimmiten liittouman päällepäsmärinä toimineelta Shepardilta, joten pienoisloma avaruusaseman viihdekorttelissa on enemmän kuin ansaittu. Joku tosin unohti lähettää tiedotteen Shepardia metsästäville palkkasotilaille.

Monille ikimuistoisen pelisarjan viimeinen laajennus herättänee kaihoa jo pelkällä olemassaolollaan, joskin samanaikaisesti varmasti pientä pelkoa aiempien lisäreiden heikon tason vuoksi. Onnekseen Citadel lukeutuu heittämällä Mass Effect 3:n parempaan päähän, eikä kehua varten tarvitse antaa edes nostalgialisää.

Menneiden muistelut kuuluvat tosin laajennuksen tärkeimpiin tehtäviin, sillä Citadelin ydinidea on koota koko trilogian aikana tutuksi tullut jengi vielä kertaalleen kokoon. Vanhojen tuttavuuksien näkeminen on sielua lämmittävä hetki, ja pelisarjan aikana tutuksi käynyttä sanailua tarjoillaan roppakaupalla lisää. Pienoisloman aikana reaperit unohdetaan tyystin – mikä kyynikon silmin saattaa tuntua vieraalta – ja tunnelma on poikkeuksellisen humoristista. Tekijät piikittelevätkin onnistuneesti niin omille hölmöyksilleen kuin hakevat nauruja porukan toverillisuudesta ja suoranaisista kliseistä.

Tarjolla on tosin muutakin kuin läpän heittoa. Shepardin lomaidyllin särkevä palkkasoturijoukkio antaa muutamaksi tunniksi tekemistä ja toimintaa, jossa tapahtumapaikkana ovat Citadelin vähemmän tunnetut kulmat. Alkupuolella touhu on jopa haastavaa, sillä armottomia sotilaita vastaan joutuu taistelemaan yksin. Loppua kohden vaikeustasoa helpotetaan, kun vastustajia pääsee kurmottamaan peräti 12 hengen voimin – kyllä, luit oikein. Taistelun ohella juoni päästää Shepardin soluttautumaan myös hienostopiireihin, joka tuo pientä vaihtelua perinteisiin kuvioihin.

Lyhyehköä juoniosuutta korvataan lopuksi avautuvilla lisätehtävillä, joihin saa uppoamaan hyvän tovin niin halutessaan. Shepard pääsee muun muassa sisustamaan oman huoneensa, tuhlaamaan varansa muutamissa kasinopeleissä sekä osallistumaan turnaukseen, joka muistuttaa ensimmäisen Mass Effectin Pinnacle Station -laajennusta. Näiden ohella Normandyn miehistön kanssa käydyt keskustelut ja lyhyet välivideot tuottavat mielihyvää, kun vanhat tutut yrittävät tähteyttään halppiselokuvissa tai nolaavat itsensä deittaillessa.


Mass Effect 3: Citadel on hyvä välilopetus hienolle saagalle. Laajennukseen vuodatettu sydänveri huokuu koko teoksessa, miksi onkin hieman ikävää, että viimeisimmissä laajennuksissa moisesta ei ollut juuri tietoakaan. Ja vaikka Citadel ei juonellisesti johda yhtään mihinkään, antaa se pelaajille vielä yhden mahdollisuuden muistella koko köörin kera menneitä ja nauraa tulevalle.