Molempien Mass Effectien aikana nähdään useita välivideoita. Ne näyttävät yleensä toiminnallisempia kohtauksia, joita olisi melkein mahdoton sisällyttää suoraan osaksi pelikokemusta. Mass Effectin merkittävin kerronnallinen keino ovat kuitenkin keskustelut. Tyypillisestä roolipelityylistä poiketen pelaaja ei saa valita tismalleen haluamaansa repliikkiä, vaan tarjolle tuodaan yleensä vähintään kolme suuntaa antavaa vaihtoehtoa, joiden sijainti ruudulla kertoo puolestaan tulevan kommentin sävystä. Suoranaista pahislinjausta peleissä ei ole, mutta Renegade-vaihtoehto tarjoaa kovisratkaisun tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Mass Effectin keskusteluja tukee mainio audiovisuaalinen toteutus. BioWare on panostanut kasvojen animointiin ja ulkoasuun. Shepard virittää toisinaan naamalleen aivan perverssin virneen, mutta useimmiten esimerkiksi muukalaisten pärstävärkit näyttävät uskottavilta. Jatko-osassa keskustelujen tasoa kohotetaan kehittyneemmän teknologian ohella paremmalla kameratyöskentelyllä ja monipuolisemmilla animaatioilla. Hahmot eivät pelkästään tuijota päin kameraa selkä suorana vaan saattavat nojailla kulisseihin. Ero on huima verrattuna esimerkiksi Bethesdan roolipelien juttutuokioihin. Ehkä suurimman pesäeron Mass Effectin eduksi tekevät kuitenkin hahmot, joiden kanssa keskustelut käydään. Shepardin tiimikavereilla on tapana osallistua toisinaan juttutuokioihin, joten ne eivät tunnu vain irrallisilta hännystelijöiltä. Koska jatko-osissa törmätään takuulla tuttuihin kasvoihin, lienee pienen kertauksen paikka.

Komea komentaja

Mass Effect -trilogian pääosassa seikkailee komentaja Shepard, jonka toimintaan, taustaan ja ulkonäköön pelaaja pääsee vaikuttamaan. Internetin keskustelualueilla on käyty tiukkoja väittelyitä siitä, mikä on se oikea sukupuoli komealle komentajalle. Pelien markkinointimateriaalissa käytetään malli Mark Vanderloon mukaan veistettyä oletushahmomallia, mutta ärhäkkäimmät fanit vannovat ”FemShepin” eli naisversion puoleen. Valintaa perustellaan usein ääninäyttelijällä, sillä Jennifer Halen suorituksen väitetään pesevän pökkelömäiseksikin kuvatun Mark Meerin tulkinnan. Useille pelaajille oletusmallin valitseminen on kuitenkin se helpoin tie, niin uskollisia markkinoinnin uhreja me tapaamme olla. Sukupuolen valinnalla vaikutetaan paitsi ääninäyttelijään ja ulkonäköön myös potentiaalisiin parittelukumppaneihin.

Sankarille tarjotaan kolme erilaista taustatarinaa: urasotilaiden lapsena varttunut nuori taistelija, Maan slummeissa kovaksi keitetty komentajanalku ja orjakauppiaiden hyökkäyksessä perheensä menettänyt siirtokuntalainen. Kukin valinnoista tuo mukanaan vaihtelevan määrän Renegade- ja Paragon-pisteitä. Lisäksi tarjolle ilmestyy pieniä tehtäviä. Esimerkiksi ensin mainittu Spacer-vaihtoehto saattaa Shepardin yhteyteen äitinsä kanssa, kun muissa taustoissa komentajaparan vanhemmat ovat menehtyneet.

Oma vaikutuksensa Shepardin tarinaan on myös psykologisella profiililla, joka kertoo enemmän sankarikomentajan luonteesta. Hän voi olla joko sotilasyksikkönsä ainut traumaattisista olosuhteista selviytyjä, epätisekkäästi toverinsa pelastanut sotasankari tai todellinen julmuri. Profiili muokkaa lähinnä intron ja tiettyjen sivutehtävien dialogia, joten koko seikan unohtaa helposti seikkailun aikana.

Normandyn väkeä

Pelaaja viettää suuren osan Mass Effect -seikkailuista avaruusaluksen kyydissä, joten Normandyn miehistö tai ainakin osa siitä tulee väkisin tutuksi. Alusta kipparoi aikaisemmin kapteeni Anderson, joka vetäytyy sarjan avausosan alkajaisiksi pois tehtävästään toimistohommiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa maakrapu, sillä Keith Davidin näyttelemä Anderson oli Shepardin tavoin ehdolla Spectreksi. Tuolloin Sarenin juonittelut kaatoivat koko suuren suunnitelman, joten kapteenilla ja karkuriagentilla on pieni kana kynittävänä. Anderson ajaa yleensä vahvasti Shepardin asiaa ja ymmärtää tämän toimia paremmin sotilastaustansa ansiosta, kun muut Citadelin poliitikot lähettiläs Udinan tavoin tahtovat pelätä aina radikaalien toimien seurauksia. Pelaaja voi halutessaan antaa kapulle lohdutusta nostamalla tämän ihmiskunnan edustajaksi neuvostoon tai koko neuvoston johtoon.

Normandyn ohjaamossa istuu Seth Greenin tulkitsema Jeff ”Joker” Moreau, eikä hän mikään turha mies olekaan. Lempinimensä pilotti sai koulutuksensa aikana, kun poikaa ei tahtonut hymyilyttää sitten millään. Lopussa kiitos seisoi, sillä Joker päihitti niin toverinsa kuin kouluttajansakin. Sittemmin itseluottamusta uhkuva lentäjämies on oppinut vitsailemaan ehkä vähän liiankin kanssa, joskin Jokerin heikoksi kohdaksi paljastuvat kirjaimellisesti hänen jalkansa – harvinainen luustosairaus estää häntä muun muassa juoksemasta kunnolla, ja siitäkös vitsiä irtoaa. Jokerin itseluottamus ei suinkaan ole turhaa tekoa, sillä parhaimmillaan mies pystyy käskyttämään Normandya hämmästyttäviin suorituksiin. Shepard on yhteydessä pilottiinsa usein myös maastossa liikkuessaan.

Kun Shepard astuu aluksesta ulos, Normandyn ottaa haltuunsa navigaattori Pressly. Kokenut kehäkettu ilmaisee aluksi epäilyksiään muukalaisten sallimisesta huippukehittyneen aluksen kyytiin, mutta Shepard voi halutessaan suunnata uudelleen navigaattorin pään. Muuten Pressly käyttäytyy varsin hillitysti. Navigaattorin sappi kiehahtaa yllättävästi kovan paineen alla, kun Ilokselta ei tahdo millään löytyä sopivaa laskeutumisalustaa. Vaikka pelaaja ei juttelisikaan miehen kanssa ollenkaan, tulee toverin nimi tutuksi väkisinkin automaattisten kuulutusten ansiosta: ”XO Pressly has the deck”.

Lääkintäosastolla Shepardia tervehtii tohtori Chakwas. Realistiksikin lokeroituva lääkäri palvelee aluksella velvollisuudentunnosta allianssia ja sen sotilaita kohtaan. Kokenut tohtori ei koskaan menetä malttiaan, mutta toisaalta hänen kanssaan ei liian syvällisiä keskusteluja päästä harrastamaan. Shepard päätyy väkisin lääkintäosastolle menetettyään tajuntansa Eden Primellä. Muulloin Chakwasin tiloihin päädytään, mikäli halutaan käydä täydentämässä medi-gel-varastoja ennen eeppisiä seikkailuja.

Avaruusjääkärit

Shepardin taistelutiimiin kuuluvat ensimmäisessä tehtävässä luutnantti Kaidan Alenko ja korpraali Richard Jenkins. Jälkimmäinen uhkuu intoa Eden Primelle saavuttaessa, kun hän pääsee vihdoinkin maistamaan kunnon toimintaa. Shepard voi osallistua Jenkinsin ja Chakwasin keskusteluun Normandylla tehtävän alla, mutta muuten taistelutoverin rooli pelissä jää kovin lyhyeksi – Jenkins nimittäin kaatuu välittömästi ensimmäisessä viholliskohtaamisessa Kaidanin järkytykseksi.

Jenkinsille saadaan nopeasti korvike, sillä Shepard ja Alenko törmäävät Eden Primellä Ashley Williamsiin, paikalliseen sotilaaseen, joka liittyy auttamaan komentajaa tämän operaatiossa. Kaikki kolme selviävät lopulta pois planeetalta ehjin nahoin, ja Williamsista tulee osa Normandyn värikästä miehistöä. Hän vastaa Shepardin tiimissä puhtaasta tulivoimasta ja vahvan naishahmon roolista. Kun Williamsia käy jututtamassa tehtävien lomassa, avautuu tämä hiljalleen omasta perheestään. Samalla paljastuu, että Ashleyn isoisä joutui aikoinaan antautumaan Shanxin taistelussa turiaaneille, mikä puolestaan on vaikuttanut naispolon uraan. Williams lienee perinyt suvultaan vanhoilliset näkemyksensä, sillä hän ei uskalla aluksi luottaa Normandylla vapaasti vaeltaviin muukalaisiin. Lisäksi hän uskoo vakaasti Jumalaan, joskin uskonnollinen keskustelu jää hiukan araksi aiheeksi.

 

Luutnantti Alenko on luonteeltaan rauhallisempi ja avarakatseisempi. Kaidan koki aikoinaan kovia biotic-leirillä turiaanikouluttajansa käsittelyssä, eikä L2-luokan implanteilla varustetun soturin elämä muutenkaan ole aina helppoa. Hän ei kuitenkaan kanna kaunaa muukalaisia kohtaan vaan uskoo eri rotujen väliseen yhteistyöhön. Jenkinsin menettäminen oli kova paikka Kaidanille. Osittain hän hakee tukea esimiehestään eli Shepardista, joka kykenee sotilasjohtajan ominaisuudessa myös vaikuttamaan alaistensa näkemyksiin. Niinpä esimerkiksi Alenkosta voi leipoa aikaisempaa muukalaisvastaisemman.

Virmirellä Shepard joutuu valitsemaan Alenkon ja Williamsin väliltä, kun toinen saa luvan jäädä kuolemaan ydinräjähdyksen nostattamaan tulimyrskyyn. Kumpikin sotilaista esittää urheaa ja vaatii Shepardia valitsemaan juuri sen toisen taistelijan. Ashley vetoaa komentajan tarpeeseen valita nimenomaan korkea-arvoisempi Kaidan. Mikäli naissoturin uhraa, Kaidan ymmärtää tilanteen, mutta murehtii silti vasta saadun ystävän menetystä. Toisaalta toverin kohtalo tiukentaa hänen vakaumustaan Sarenin ajojahdissa. Shepardin sukupuolesta riippuen pelaaja voi myös vietellä Kaidanin tai Ashleyn petikumppanikseen ennen pelin loppuhuipennusta. Molemmat elävät aavistuksen maailmanlopun tunnelmissa ja ehkä syystäkin.

Kalibroinnin kruunaamaton kuningas

Shepard törmää ensimmäisellä Citadel-vierailullaan turiaaniin, jonka tutkii Sarenin tapausta. Hän on turhautunut kaikkiin byrokraattisiin esteisiin ja esimiesten pelleilyyn, jotka vaikeuttavat tutkintaa ja petturin saattamista oikeuteen. Kun Shepardkin on mukana Sarenin ajojahdissa, liittyy turiaani Garrus Vakarian mieluusti mukaan komentajan jengiin. Hän haluaa jakaa lajinsa häpeätahralle oikeutta keinolla millä hyvänsä. Turiaania ei ole pakko ottaa mukaan Normandylle, mutta Garruksen tarkkuuskivääristä ja teknisistä taidoista on varmasti iloa tehtävissä.

Pidemmät keskustelut paljastavat, että Garrus oli Shepardin tavoin aikoinaan ehdolla Spectreksi. Isä Vakarian ei kuitenkaan pitänyt erikoisagenttien saamista vapauksista vaan esti poikansa valitsemisen. Omien sanojensa mukaan Garrus ei kauheasti kadu menetystä, mutta Citadelin kömpelö byrokratia saa hänet kiinnostumaan Spectre-toiminnasta. Komentaja ja turiaani voivat ensimmäisen pelin aikana käydä monia hyviä keskusteluja oikeasta ja väärästä. Garruksen mielestä heidän tulisi esimerkiksi mieluummin tappaa Saren siihen paikkaan kuin yrittää raahata häntä väkisin Citadelille. Shepardista kehittyykin eräänlainen esikuva turiaanille. Lopulta hän päättää ilmoittautua uudelleen Spectre-ehdokkaksi, kunhan Saren ensin teilataan.

Garruksen poikamaisen charmin takana piilee kenties hänen yhtäläisyytensä moniin poliisisarjoista ja -leffoista tuttuihin hahmoihin, jotka niin ikään kamppailevat sääntöjen ja rajoitusten kanssa. Turiaanikomistuksen kanssa jutteleminen avaa Shepardille erityisen tehtävän, kun tämä muistelee katkerasti Citadelilta panttivankien kera paennutta tohtoria. Hän oli hieman sääntöjen vastaisia kuulustelumetodeja käyttämällä saanut selville, että kyseinen lääkäri käytti köyhiä ja epätoivoisia siviilejä elinten kloonaamiseen. Shepard voi käydä neutraloimassa salarialaisen Garruksen mieliksi, oli turiaani sitten mukana tehtävässä tai ei.

Wrex

Citadelilla pyöriessä vastaan tulee myös vihainen krogan, Wrex Urdnot. Hän on pestautunut listimään yökerhoa pyörittävän Fist-rikollispomon, joka toimi aikaisemmin informaatiota kauppaavan Shadow Brokerin kumppanina. Sittemmin hän kuitenkin vaihtoi Sarenin leiriin, eikä Shadow Broker ollut mielissään vaan palkkasi Wrexin hoitelemaan ongelman pois päiviltä. Kroganin ja Shepardin tiet risteävät, kun Fistin kerrotaan tietävän johtolankoja tutkinnassa Sarenia vastaan.

Wrexistä kehittyi todellinen fanien suosikki suorasukaisen lähestymistapansa ja miehekkään karhean äänensä ansiosta. Hän on kroganeille tyypillisen uhkaava ilmestys, eikä pelkää käyttää olemustaan edukseen. Taistelussa Wrex antaa haulikkonsa ja biotic-kykyjen puhua puolestaan silmittömällä raivolla. Toisaalta Wrexiä ei pidä aliarvioida tyhmäksi dinosaurukseksi. Kotiplaneetallaan hän uskoi vahvasti, että kroganien tulisi vetää yhtä köyttä jatkuvan sotimisen sijaan, jotta lajin selviytyminen olisi mahdollista. Oman isän petos sai hänet kuitenkin hylkäämään kansansa ja lähtemään kiertolaiseksi Linnunradalle Tuchankan tomusta. Sekalaisten toimeksiantojensa lomassa hän pestautui kertaalleen vahingossa myös Sarenin avuksi.

Wrex kunnioittaa Shepardia soturina, mutta naispuoliset taistelijat ovat hänelle uutta ja virkistävää vaihtelua. Salarialaiset ja turiaanit eivät puolestaan kroganilta kehuja saa, kiitos vanhojen konfliktien. Wrex haaveilee löytävänsä vielä jokin päivä perheensä perintöhaarniskan, joka päätyi turiaanien käsiin krogan-kapinoiden jälkimainingeissa. Shepard voi tarjoutua etsimään sen käsiinsä ja lujittamaan näin Wrexin luottamusta johtajaansa. Se tuleekin tarpeeseen, sillä Virmirellä könsikäs tulistuu täysin, kun Shepard ja salarialaiset haluavat tuhota Sarenin tutkimuslaitoksen ja kroganien potentiaalisen pelastuksen.

Lutunen mekaanikko

Sarenin jahtaaminen tutustuttaa Shepardin myös nuoreen quarialaiseen, Tali’Zorah nar Rayyaan eli tuttavallisemmin Taliin. Hän pääsi käsiksi geth-muistiyksikköön, joka tarjosi todisteet Sarenin petoksesta. Fist myi hänet kuitenkin pahiksen kätyreille, mutta onneksi Shepard ehti paikalle juuri ajoissa pelastamaan quarialaisnaikkosen.

Tekniikkaan perehtynyt Tali on haltioissaan huippuedistyneestä Normandysta ja pökkii aluksen insinööriä innokkaasti kysymyksillä. Vähitellen hän huomaa kuitenkin kaipaavansa kotoisaa quarialaislaivastoa. Hänen lajinsa edustajat kun ovat tottuneet asumaan erittäin ahtaissa tiloissa osittain vanhoilla aluksilla, joita pidetään kasassa melkein jeesusteipin varassa. Elämä aluksella on pakottanut quarialaiset käyttämään ympäristöstä eristäviä pukuja, jotka myös kätkevät yksilöiden kasvonpiirteet. Naamarit saavat quarialaiset näyttämään ja tuntumaan aavistuksen konemaisilta.

Mikäli Shepard kohtelee kunnioittavasti Talia, yllättyy tämä komentajan avoimuudesta. Useimmille quarialaiset ovat galaksin virallista rupusakkia, joka kulkee keräämässä halpoja osia jatkuvasti liikkuvan laivastonsa ylläpitämiseen. Tali lähti laivastosta vartuttuaan täysi-ikäiseksi, jotta hän voisi toteuttaa jokaiselle quarialaiselle pakollisen vaelluksen. Hänen tavoitteenaan olisi löytää jotakin merkittävää takaisinvietävää ja palata sitten takaisin kaltaistensa pariin. Sarenin jahtaaminen tarjoaa nuorukaiselle jännitystä, mutta sivutehtävien lomassa Shepard voi tarjota hänelle myös tietoja gethien alkuajoista. Mikäli komentaja suostuu antamaan datan, Tali voi seikkailun päätyttyä palata hyvillä mielin laivastoon. Muussa tapauksessa hän lupaa aavistuksen katkerana hylätä Shepardin välittömästi, kunhan Saren saadaan kiikkiin. Kukaan tuskin kuitenkaan on näin julma – sen verran hellyttävä apuri Tali on.

Se sininen avaruusbeibi

Shepardin värikkään tiimin viimeinen täydennys tapahtuu Therumilla, kun komentaja saapuu prothealaisraunoihin etsimään tohtori Liara T’Sonia. Satavuotiaaksi varsin hyvin säilynyt asarinuorukainen on jäänyt muinaisten turvalaitteiden vangiksi. Tilannetta mutkistavat paikalle saapuneet Sarenin kätyrit. Shepard onnistuu totta kai pelastamaan Liaran ja pakenee tyylikkäästi paikalta räjähdysten saattelemana.

Liaran tarkoituksena on auttaa komentajaa avaamaan Eden Primellä koettuja näkyjä. Taisteluissa asarin rooli keskittyy voimakkaisiin biotic-kykyihin, jotka antavatkin soturi-Shepardille varmasti tarvittavaa tulitukea. Aluksella Liara kertoo mieluusti kansastaan ja sen hieman erikoisista tavoista. Asareillahan ei sinänsä ole kahta sukupuolta, vaan he voivat lisääntyä joko keskenään tai muiden lajien kanssa. Kehittäjien mukaan tavoitteena olikin luoda vain laji ”sinisiä avaruusbeibejä”.

Liara syntyi kahden asarin yhtymisen tuloksena, mutta lajin sisäisiä lisääntymisyrityksiä ei oikein katsota hyvällä. Lievä häpeä ja keskittyminen arkeologiaan ovat muovanneet Liarasta eristäytyneen ja sosiaalisesti rajoittuneen yksilön. Hän kiinnostuu Shepardistakin aluksi lähinnä tutkimusmielessä, mutta vähitellen tohtori T’Soni lämpenee komentajalle muutenkin – Shepardin sukupuolesta riippumatta. Tylympikin pelaaja voi onnistua kellistämään Liaran sänkyynsä, sillä asarinuorukainen on kuin pieni koiranpentu, joka palaa kurittamisen jälkeen iloisesti haukkumaan isäntänsä luo. Hän muun muassa säälii Sarenia ja haluaisi antaa rachneille uuden mahdollisuuden karusta menneisyydestä huolimatta. Hahmona Liara jakaa mielipiteet: joku saattaa pitää häntä oikein miellyttävänä, kun taas toisen mielestä koko avaruusbeibeily on kovin yksiulotteista. Niinhän se aina.