Hanaa! Reverend Horton Heat renkuttaa biisiä punaisesta muskeliautosta, kun kymmenkunta mielipuolista kuljettajaa laskee nasta laudassa pitkin Raingod Mesan röykkyistä kalliorinnettä. Suussa maistuu rapa, hampaissa narskuu hiekka ja otsalla helmeilee hiki. Ralliautot syöksyvät eteenpäin yhtenä ryppäänä, kunnes joku vasemmalla laidalla tekee virheen ja sinkoutuu päin auringossa punaisena hehkuvaa kallioseinää. Auto räjähtää välittömästi ja lennähtää vain nipin napin ylitseni oikealle puolelle epäonnisen kilpakumppanin eteen. Tämä yrittää väistää raatoa, mutta ajautuu jyrkänteen reunalle ja putoaa pelistä. Sellaista elämä on MotorStormissa, aavikon bensankatkuisimmalla ja hurjimmalla festivaalilla, Arizonan Monument Valleyssä.

MotorStorm lienee PlayStation 3:n huomiota herättävin julkaisupeli. Sen komeat aavikkomaisemat ja messevät kolarit ovat osoitus paitsi alustansa suorituskyvystä myös pelin takana seisovan Evolution Studiosin osaamisesta. PlayStation 2:n WRC-sarjastaan tunnettu brittiryhmä on lyhyessä ajassa loihtinut tuntemattomalle arkkitehtuurille täysin uudenlaisen pelin, joka on teknisesti vertailukelpoinen lajinsa valioiden kanssa.

Uhkailu kuuluu kilpailuun

WRC-rallin kliinisyys on nakattu kertaheitolla romukoppaan. Tällä kertaa rapa roiskuu riehakkaan romurallin merkeissä. Samaa rataa voi yhtäaikaisesti revittää jopa 15 ajoneuvoa, joiden joukossa pyörii ketteriä moottoripyöriä, kiikkeriä mönkijöitä, kevytrakenteisia rantakirppuja ja nopeita ralliautoja. Suuremmasta kalustosta vastaavat vakaaliikkeiset maasturit ja raskaat kuorma-autot. Jokainen kulkupeli on oma kokemuksensa. Esimerkiksi moottoripyöräilijä siirtyy syystäkin etäämmälle, kun ympärille kasaantuu isoja autoja, mutta kuorma-auton rattia pyörittävä voi pitää oman linjansa ja kielikuvallisesti ajaa läpi vaikka harmaan kiven.

Ajoneuvojen erot on otettu huomioon ratasuunnittelussa. Samalla ratapohjalla saattaa risteillä useita reittejä, osa jopa eri tasossa. Se tekee verrattain lyhyistä radoista moniulotteisia ja mahdollistaa eri ajoneuvojen vahvuuksien hyödyntämisen. Raskaat kuormurit voivat esimerkiksi kiertää radan suorinta reittiä mutaisella pohjatasolla, mutta kevyempien ajoneuvojen kannattaa valita kovapohjaisempi ja mutkikkaampi reitti kallionrinteiltä.

Vauhtia piisaa enemmän kuin varhaisissa kehitysversioissa

Yksinpelissä ajetaan kisatapahtumia, jotka sisältävät vaihtelevan määrän osakilpailuja. Kilpailun läpäistäkseen on oltava kolmen parhaan joukossa. Palkintopallisijoituksista irtoaa pisteitä, joilla avataan seuraavia tapahtumia ja uutta kalustoa. Uran edetessä tekoäly kovenee alun sunnuntaikuljettajasta pahansieluiseksi kiusankappaleeksi, jota vastaan on kirjaimellisesti taisteltava. Pelin puolen välin tienoilla osakilpailuissa käytettävissä radoissa esiintyi jo tuntuvaa kierrätystä, mutta vaihtelua tarjottiin eri ajoneuvoyhdistelmin ja vuorokaudenajoin. On aivan eri asia porhaltaa päiväsaikaan kuin hämärässä kuun valossa. Myös silmiin paistavalla auringolla on autoista nousevan pölyn kanssa yllättävän paljon vaikutusta. Uratilan lisäksi paketissa on vain verkkomoninpeli, joka tukee 12 pelaajaa. Ajanottoa, vapaapeliä tai jaetun ruudun moninpeliä ei ole.

MotorStormin suuri kysymysmerkki on sisällön riittävyys. Peli on olemukseltaan hyvin pelkistetty, eikä yksinpelin alkupuoli anna kuvaa järin pitkäikäisestä huvista. Verkkomoninpeli voi kuitenkin pelastaa paljon.

Muokkautuva muta on hieno tehoste, vaikkei tiehen jääkään kolmiulotteisia uria

Yksi asia on silti varmaa: MotorStorm on mainio esittelykappale PlayStation 3:lle. Paremman näköistä rallia ei yksinkertaisesti löydy. KonsoliFIN tutkii, miten pitkälle pramea ulkokuori ja tiivistunnelmainen kaahailu kantavat, kun peli ilmestyy 23. maaliskuuta.

(Artikkelin kuvat ovat kameralla otettuja eivätkä täysin vastaa oikeaa pelitilannetta! Lisää kuvia.)