Tehdäänpä heti kättelyssä selväksi, että nykyinen Valco ei mitä ilmeisimmin liity millään tavalla Saloran ja Hitachin omistamaan 70-luvun Valco Oy -yritykseen. Tämä nykyinen Valco aloitti kulkunsa vuonna 2018 elektroniikkamaahantuojana erikoistuen omien vastamelukuulokkeiden suunnitteluun ja valmistukseen paria vuotta myöhemmin. Sittemmin raikuliporukka on laajentanut valikoimiaan nappikuulokkeisiin, Bluetooth-kaiuttimiin sekä… noh… mikrofonijuttuihin. Mainittakoon vielä, että kaikki tuotteet suunnitellaan Suomessa ja (valitettavasti) valmistetaan Kiinassa – ainakin siihen saakka, että pessimismin mekkaan Puolangalle uumoiltu tehdas saadaan kunnialla pystyyn. Tsempit siihen!
Allekirjoittaneella on kokemusta Valcon vastameluvehkeistä sen verran, että vanhempi vuonna 2020 julkaistu lippulaivamalli VMK20 on ollut aktiivikäytössä jo vuosien ajan. Kertaalleen aavistuksen epäkypsästi Hoplopissa remutessa moisten sanka harmittavasti naksahti poikki, mutta firman sisäisen (ja maksullisen, toki) huollon suosiollisella avustuksella ne ovat palvelleet poikkeuksellisen uskollisesti siitä saakka – onpa muuten nyt siis vähintäänkin mielenkiintoista loikata uuteen VMK25.2-versioon, vaikka varsinaista akuuttia tarvetta tälle loikalle ei vielä olisikaan.
VMK25.2 on pakattu nättiin kovakuoriseen vetoketjulliseen koppaan, kuten tapana on. Mukana on kaikki peruskäyttöön tarvittava ja vähän enemmän, eli 3,5 millin plugilla varustettu audiopiuha, kummastakin päästä USB-C-liitännällä varustettu johto sekä pieni tuplaliitäntää varten mukaan heitetty dongelintapainen. Itse kuulottimissa ei ole hyväksi todettua muotokieltä lähdetty sen suuremmin muuttamaan, ainoastaan kupit tuntuvat saaneen hieman korvamaista muotoilua. Tässä kyseisessä versiossa niiden ulkopuoli on päällystetty vaalean kangasmaisen materiaalin sijaan mustalla, Valcon logon kera tietenkin. Tuunausmahdollisuuskin on olemassa, sillä tämä ”vaihtokuori” on yllättäen magneettikiinnityksen kera varustettua mallia. Värivalintojahan on muodikkaasti vaikka kuinka, kohtuullisen suolaiseen 29,90 euron hintaan toki. Tyydyn näihin mustiin, olihan minulla teininä musta pitkä tukkakin.
Suuret, pienet ja pääsi kokoiset
Kokoskaalaa tuntuu riittävän kylliksi, sillä tällaiselle tunnetulle jättipäälle – jolle aikoinaan ei löytynyt kaupan valikoimista kyllin suurta ylioppilaslakkia – kuulokkeet asettuvat mukavasti lähes pienimmässä muodossaan. Lisävaraa löytyy kummallakin puolella vielä muutama sentti lisää, joten isommatkin pötkyläpäät ovat taatusti mielissään, aivan pienikuupaisista puolestaan en olisi varma. Venytyskohdistaan VMK25.2 tuntuu olevan varsin jämäkkä, eikä ainakaan akuuttia hätää niiden katkeamisesta tai vääntymisestä ole. Päälaella on alkavaa hemaisevan seksikästä pälvikaljua hivelevä nahkainen pehmuste, kuten asiaan kuuluu. Kokonaisuutena kuulokemikki asettuu päähän mukavasti eikä rasitusvammoja ilmene pitkienkään kuuntelusessioiden aikana.
Nappeja on edeltäjämallin mukaisesti maltillisesti: oikealla virtakytkin ja äänivalinnat, vasemmalla vastamelumoodin valinta. Näitä nappeja ei tarvitse tunnustella mutulla kuulokkeiden ollessa päässä, sillä moiset ovat mukavasti koholla – joissain JBL:n malleissa summanmutikassa nappien haeskelu oli nimittäin raivostuttavaa. Taustamelua kuvaava valomerkki on tällä kertaa jemmattu vasemman kuulokkeen sisälle, missä se jää helposti huomaamatta. Tämähän ei toki ole iso ongelma, sillä moodin valinta kerrotaan myös kuulokkeiden kautta Master Chiefin mieleen tuovalla möreällä äänellä.
Omaa rauhaa, sitä riittää
Mitä siihen vastameluominaisuuteen sitten tulee, toimii se loistavasti tämän hintaluokan (199 euroa) vehkeelle, niin toimistoympäristössä kuin kotosallakin. Allekirjoittaneen avotoimisto ei järin meluisa paikka ole muutenkaan, mutta siitä huolimatta omaan rakkaaseen nurkkaan pystyi koteloitumaan täydellisesti jopa keskitason ”transparency”-moodissa. Kotiympäristössä puolestaan uppouduin vihdoin Xboxille saapuneen Silent Hill 2:n (arvostelu) helvetillisiin maisemiin Silence-vaihtoehdolla, vaikka parempi puolisko kolisteli muutaman metrin päässä ruoanlaiton parissa kuunnellen JBL:n Bluetooth-kajarista podcastia ja omaa musiikkiaan. Pyöräillessä korvissa toki käy suhina kumpaisellakin moodilla, mutta silloin vaihtoehtona on ottaa ANC kokonaan pois päältä – taitaapa olla loppupeleissä se järkevinkin vaihtoehto.
En minä itseäni audioammattilaiseksi, edes puolivillaiseksi hifistiksi kutsuisi, mutta kuuntelen kyllä musiikkia varsin laajalla skaalalla, (KonsoliFIN) podcasteja unohtamatta. Vuosien saatossa päteviksi testibiiseiksi muodostuneet Daft Punkin Giorgio by Moroder ja Blue Man Groupin Rods And Cones jytisevät upeasti, eivät kuitenkaan liian bassokkaasti, kuten joskus on harmillisesti tapana esimerkiksi ulkoisten kajareiden kanssa. Pyrin suorittamaan jonkinmoista vertailua Bosen 350 euron työkuulokkeiden kanssa, mutta omasta mielestäni Valco vie konstailemattomalla äänenlaadullaan kaksikosta voiton – toki en lähtisi aiheesta väittelemään kenenkään ansioituneen audiofiilin kanssa. Aiempaan VMK20-malliin verrattuna musiikki soi jollain tapaa raikkaammin ja kirkkaammin, tästä minä pidän.
Vihdoin myös etäpalavereihin, loputtomalla akulla
Selkeä parannus tuntuu tapahtuneen vuosien varrella myös laitteen mikrofonissa. Siinä missä VMK20:n mikrofoni sai aavistuksen negatiivista palautetta työpalaverin jälkeen, uudessa versiossa eroa ei kuuleman mukaan huomannut Bosen kamppeisiin nähden, ei edes ilman Langallista mikrofonijuttua. Viimeksi mainittuhan tekee kuulokkeista käytännössä ihanan vanhanaikaisesti langalliset, minkä lisäksi mikrofonin saa taivuteltua aivan niin lähelle suuta, kuin mieli tekee. Lisäksi mukana on omat vaikkapa rintataskun reunaan kiinnitettävät äänentasokytkimensä, pikainen mykistysnappi, erillisiin ääni- ja mikrofoniliittimiin mukavasti solahtava sovitin ja tietysti, oi tietysti, äänenlaadun joka suhteessa uusiin sfääreihin kohottava kullitettu liitin. Tällaisen kerahan VMK25.2 kelpaa vallan mainiosti vaikkapa verkkopelaamiseen, ja ovat varmasti kaveritkin kateellisia, meinaan ainakin siitä kullitetusta liittimestä, jos ei muusta.
Kaikki hyvin siis toistaiseksi, ja muuten ehkäpä se paras on vielä mainitsematta. Se, missä VMK25.2 hämmästyttää eniten, on laitteen akunkesto. Aktiivisesta musiikin ja podcastien kuuntelusta, lukuisista palavereista sekä tietysti pelaamisesta koostuvan reilun kolmen viikon testijakson aikana vehje ei ole valitellut kertaakaan virran hiipumisesta. Vielä ihmeellisemmän tästä tekee se, että kuulokkeita on käytetty useammankin kerran työmatkapyöräilyjen yhteydessä, suorastaan hyytävän -25 asteen pakkasjakson aikana – tämä meinasi kyllä jo nakertaa miestä, mutta VMK25.2 tuntuu pitävän vuoden kovimpia pakkasia suorastaan pilkkanaan. Käyttöaikoja on hankala toki laskea, mutta varmasti ne luvatut 50 tuntia ja risat on jo kasassa, arvioisin jopa, että reilusti sen yli. En minä tiedä kuinka akunkeston testaisin, kun eivät nämä tyhjene sitten millään. Kai se on hyvä asia se.
Valcon uusista lippulaivamalleista on hankala keksiä pahaa sanottavaa. Jotenkin se vain on ilahduttavaa, että Suomessa suunnitellaan näin päheitä ja hintalaatusuhteeltaan vörttejä kuulokkeita, jotka hoitavat hommansa vähintään keskiverrosti, useimmiten reilusti sitä paremmin tai sillointällöin suorastaan loistavasti, vieläpä tilanteessa kuin tilanteessa.
Valcon oman esittelyvideon VMK25.2:n tiimoilta voi katsoa alta, ihan vain koska itse en moista jaksanut saati osannut tehdä:
