Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Xboxin ja Xbox 360:n kenties vahvin valtti konsolisodassa on ollut Live ja sen ympärille rakentunut yhteisö. Microsoft päättikin lähteä rakentamaan tänä vuonna pohjoismaisten pelisivustojen kanssa Nordic Xbox Leagueta, jossa suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ottivat mittaa aluksi maakohtaisesti neljässä osakilpailussa. Näiden neljän Liven välityksellä ratkaistavan koitoksen jälkeen otettaisiin maiden välillä vielä selvää, kuka on Pohjoismaiden mestari.

Kilpailut käytiin luonnollisesti joukkuepohjaisina, ja peliyhteisöt saivat vapaasti valita edustajansa. Porkkanana toimivat Microsoftin iloisesti jakamat pelipalkinnot jo pelkästä osallistumisesta. Voitosta joukkueen jäsenille tarjottiin bonuksena MP3-soittimia jäsenille unohtamatta kuolematonta kunniaa, joten panostaminen todella kannatti. Mukaan kisaan lähti Suomessa seitsemän yhteisöä, joista pienoinen ennakkosuosikki oli Live-painotteinen Livegamers.


Kohti Berliiniä!

Hieman yllättäen ensimmäisen osakilpailun peliksi valittiin Call of Duty 2, jota ei välttämättä erinomaisesta Live-toteutuksesta ensimmäisenä mainosteta. Lievästä sekaannuksesta johtuen KonsoliFINin ylläpito sai tietää NXL:n ensimmäisestä osakilpailusta hieman myöhässä, mutta haun kautta saatiin rakennettua hyvä rivi sotilaita allekirjoittaneen toimiessa nelihenkisen joukkueen kapteenina.


Kaikki yhteisöt pääsivät ottamaan toisistaan mittaa toisen maailmansodan taistelutantereilla tappomatsien merkeissä. Ottelut pelattiin paras kolmesta –periaatteella, ja 50 pisteen saavuttaminen riitti erävoiton varmistamiseen. Ennen varsinaisia ottelujakin saatiin kokea pientä draamaa, sillä kapteenin pelilevy kirjaimellisesti murtui paineen alla kesken tiukan treenauksen vain päiviä ennen tositoimiin ryhtymistä. Shokeeraava tilanne onnistuttiin kuitenkin onneksi korjaamaan nopeasti uudella lainatulla pelillä, ja sota saattoi alkaa.

Team KonsoliFINiä vastaan asettui ensimmäisenä pelottavan SFP-klaanin pelaajien edustama Livegamers, mutta tarkoituksena ei ollut kumarrella ketään. Tiukkaakin tiukempi kapteeni koitti iskostaa joukkueeseensa asenteen, joka korosti hauskanpitoa. Tiimi olikin sisäistänyt ajatuksen vallan mainiosti, sillä minkäänlaista itkua saati parkua ei kuulunut, vaikka vihollinen hieman liioitellusti sanottuna meidät murskasikin. Afrikan paahtavassa auringossa lukemat olivat tylyt 50-27. Ranskalaisessa idyllissä ei onni ollut sen suotuisampi, vaan jouduimme nöyrtymään 50-31. Joukkue oli kuitenkin saanut tulikasteensa, eikä esitys missään nimessä ollut toivoton. Tästä oli hyvä jatkaa, sillä joukkueen nälkä vain kasvoi.

Toisena KonsoliFINin urhot kohtasivat Peliplaneetan jannut. Taistelu oli tuimaa, mutta tiukasta vastarinnasta huolimatta vihollinen vei tälläkin kertaa pisteet kotiin 2-0 erävoitoin. Nähtävissä oli kuitenkin noususuhdanne, sillä taistelukentällä taistelimme kuin eläimet konsanaan, eikä se ensimmäinen erävoittokaan ollut kaukana. Sitä saatiin joka tapauksessa odottaa kolmanteen otteluun, jossa Tilt.Tv pääsi KonsoliFINin poikien testiin. Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta matsi aloitettiin, ja tappoja tuli tappavan tasaiseen tahtiin molemmille puolille. Onnistuimme kuitenkin nappaamaan ensimmäisen erän taktisten oivallusten ansiosta. Toisessa erässä olimmekin sanalla sanoen yössä, sillä taistelut käytiin pimeässä Afrikassa. Tilt onnistui tasoittamaan, mutta auringon paistettua risukasaamme sinetöityi ensimmäinen otteluvoittomme 2-1 lukemin. Hip-hip hurraa!

Riehakasta juhlintaa ei kauaa kestänyt, sillä jo Team Pelit palautti sotasankarimme maanpinnalle 2-1 voitollaan. Vastustaja voitti ensimmäisen erän valitsemallaan kartalla, ja me toistimme tempun omalla maaperällämme. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostui kolmannessa erässä venäläisten mahdottoman tehokas konepistooli, jota itänaapurit käyttivät armotta. Lyijysateessa saksalaisten ruumiit kasaantuivat pelottavan tiuhaa tahtia, eikä mitään ollut karmaisevan alun jälkeen enää tehtävissä.

Osakilpailun kahdesta viimeisestä matsista rapsahti molemmista voitto. Miesalivoimallakin hienosti taistellut Pelaajaboard kaatui 2-0, kun taas Edome sai tyytyä yhteen erävoittoon 2-1-tappion jälkeen. Näin Call of Duty 2 –turnaus sai osaltamme mainion päätöksen ja lopulliseksi sijoitukseksi varmistui neljäs tila, mikä ei ollut lainkaan hassummin. Tietenkin pääpalkinnot jäivät tällä kertaa kauaksi Livegamersin vietyä koko potin puhtaalla pelillä, mutta tärkein tavoite toteutui – meillä oli pelatessamme hauskaa. Kiitokset tästä kuuluvat sekä omalle tiimille että muille osallistuneille. Myös ennakkoluulot CoD2:n moninpeliä kohtaan hälvenivät, sillä verkkoviive ei onnistunut nautintoa pilaamaan.

NXL: Call of Duty 2 -montaasi (40,5 MB - 4:54 - 640x360)


Ketun kanssa Saksaan

Kesällä 2006 järjestettiin Saksassa jalkapallon MM-kisat, joten samoihin aikoihin oli sopivaa pitää Nordic Xbox Leaguen toinen osakilpailu 2006 FIFA World Cupin parissa. Pro Evolution Soccer –sarjan vannoutuneena kannattajana pelivalinta yllätti jälleen, mutta ennakkoluulot osoittautuivat tälläkin kertaa vääriksi. Kyseessä on nimittäin yllättävän hauska pallottelu hieman ontuvasta Live-toteutuksesta huolimatta. Vaikka pelaajien hankinta tiimiin olikin hieman hankalaa, saatiin kasaan hyvä neljän futarin ryhmä.


Tällä kertaa joukkueet jaettiin neljän ja kolmen yhteisön lohkoihin. KonsoliFINin kanssa samaan ryhmään joutuivat/pääsivät (tarpeeton yliviivataan) Peliplaneetta ja Edome. Tiimin pelaajista vain kaksi pääsi koittamaan taitojaan alkulohkossa, ja tuloksena oli kaksi voittoa. NapaKettu antoi myrskyvaroituksen kepittämällä illiin 8-0, kun minä taas sain tyytyä hieman hillitympään 2-1-voittoon. Piste ei irronnut helpolla, sillä tauolle mentiin vielä iMAKOn johtoasemassa. Vasta toisella puoliajalla ranskalaiset superkärjet kuitenkin rikkoivat kuparisen ja takoivat toisenkin täysosuman.

Jatkopeleihin oli tehtävä tiukka valinta. Lohkovoittajana kohtasimme toisen lohkon kakkosen eli Pelaajaboardin, ja oli päätettävä, kuka semifinaalin pelaa. Monelta kantilta asiaa pohdittuani päätin kapteenin ominaisuudessa ottaa kontolleni loppuottelupaikan hankkimisen. Onnistuin tehtävässäni, mutta tiukkaa se teki taas. Kogeki pisti kovan kovaa vastaan, ja ratkaisua saatiinkin odottaa aina toisen puoliajan lisäajalle saakka. Ranska upotti Brasilian vastahyökkäyksestä kuin MM-kisoissa konsanaan. Finaaliin NapaKetun vastustajaksi selviytyi Peliplaneetta, jota edusti jyri8823. Asianmukaisesti loppuottelu oli hikistä vääntöä. Kun jatkoaikakin oli käytetty, oli tilanne 1-1. Herrasmiehinä finalistit eivät kuitenkaan halunneet ratkaista turnausta pilkuilta, vaan otettiin uusintamatsi. Lopulta pokaali päätyi KonsoliFINin tiimin haltuun NapaKetun kukistettua vastustajansa puhtaasti kolmella maalilla.

Osakilpailuvoiton turvin KonsoliFIN nousi kokonaispistemäärässä tasoihin Livegamersin kanssa ensimmäiselle sijalle. Valitettavasti joukkueesta Smiis ja CasaFIN eivät päässeet näyttämään taitojaan lainkaan FIFAn merkeissä

.


Kehittynyttä sodankäyntiä?

Kolmannen osakilpailun peli ei ollut mikään yllätys kenellekään. Ghost Recon Advanced Warfighter on varmasti Xbox 360:n suosituimpia Live-nimikkeitä. Aikaisemmista koitoksista poiketen allekirjoittanut ei ollut mukana taistelutantereella lainkaan, vaan edustustehtäviä hoitelivat viekkaasti värvätyt Finnish Hurricane –klaanin jäsenet. Säännöt aiheuttivat pienoista kalabaliikkia jo ennen varsinaista kilvoittelua. Monet olisivat halunneet, että paremmuus ratkaistaisiin esimerkiksi Siege-pelimuodolla, eikä suinkaan tappomatseilla. Kaikesta huolimatta KonsoliFINin joukkue eteni omassa lohkossaan vahvasti. Pelit ja Edome kaatuivat komeasti 14 – 6 ja 31 – 24 hurrikaanin pyörityksessä. Peliplaneetalla sen sijaan oli hyvä vastalääke, sillä pyörremyrskyn lailla taistelleet Finnish Hurricanen pojat saivat nöyrtyä luvuin 20-18 tiukkaakin tiukemman matsin jälkeen. Joka tapauksessa tie ylempiin jatkopeleihin oli selvä.


Ennen semifinaaleja NXL:n raati päätti antaa hieman periksi sääntöjen saamalle kritiikille. Taustalla vaikutti varmasti myös se fakta, että matseja haluttiin televisioida Peli.tv:n välityksellä. Toiminnasta pyrittiin tekemään mahdollisimman viihdyttävää katsottavaa. KonsoliFINin ja Livegamersin välisen semifinaalin perusteella tavoitetta ei saavutettu, sillä lopputulos oli 7-8 Livegamersille. Ei varsinaista toiminnan riemumarssia siis. Asia korjaantui kuitenkin pronssi- ja finaalimatseissa. Hurrikaanien ja Tilt.tv:n edustusjoukkueen kohtaaminen oli loppuun asti jännittävää seurattavaa, kun pisteitä ropsahteli molemmille puolille tasaiseen tahtiin. Kolmannen sijan nappasi KonsoliFIN viiden pisteen marginaalilla. Peliplaneetan ja Livegamersin välisessä finaalissa jälkimmäinen joukkue otti aluksi ohjat käsiinsä ja sai aikaan pienoisen eron vastustajiinsa, minkä seurauksena peli pääsi hetkeksi rauhoittumaan. Peliplaneetan jannut pistivät kuitenkin pökköä pesään. Takaa-ajo vaihtui nopeasti johtoasemaksi, ja lopulta voittoa juhlittiin 50-39-tuloksella.

Tästä osakilpailusta teki erityisen jännittävän etenkin jatkopelien osalta mahdollisuus seurata tapahtumia suorana. Kirsikkana kakun päällä oli vielä Marco Hannukan mainio selostus. Sopivalla eläytymisellä se toi mukavan lisäsävyn tapahtumiin fiiliksen ollessa parhaimmillaan kuin tiukkaa jääkiekkomatsia seuratessa.


Mestari selville Vegasin kaduilla

Ennen viimeistä ja ratkaisevaa osakilpailua tilanne pistetaulukossa oli suorastaan kutkuttava: Livegamers ja Peliplaneetta jakoivat piikkipaikan 2565 pisteellä KonsoliFINin hengittäessä niskaan vain 250 pisteen päässä. Kolmannelta sijalta tosin oli enää hyvin marginaaliset mahdollisuudet voittoon, eikä hommaa helpottanut se, että Livegamers sai kasattua maailmanluokan joukkueen. Niin, räiskintää ja jalkapalloahan harrastettiin jo, joten vuorossa oli se suomalaisten suuri intohimo – autot. Project Gotham Racing 3 oli selvä valinta tähän tarkoitukseen.

Las Vegasin kaduilla ajettiin alkusarjassa seitsemän neljän auton lähtöä. Pisteitä jaettiin yksinkertaisesti voitosta neljä ja jumbotilasta yksi. Neljä suurimman saaliin kerännyttä yhteisöä pääsivät jatkosarjaan, muut jätettiin ratkomaan sijoitukset 5.-8. mutasarjassa. C-luokan autojen taistelunäyttämönä toimi kolmen ringin ajan Vegasin Big Apple Loop, joka taittui nopeimmilta hieman päälle 40 sekuntiin. Autovalinta nousi tärkeään asemaan, sillä ominaisuudet vaihtelivat luokassa paljon. Neliveto Lamborghini Murciélago 6.2 oli tulostauluilla yltänyt parhaimpiin suorituksiin kovimpien kuskien käsissä, mutta Ferrari F40 tarjosi takapotkuisena raakaa kiihtyvyyttä suorille.

Pienoiselta dramatiikalta ei säästytty tälläkään kertaa. Kisajoukkueeksi valittiin paluun tehneen kapteenin ohella Doleful, JakettaJa ja OsiriusX. Juuri turnauksen alla OsiriusX:n Xbox 360 päätti vilauttaa kolmea punaista valoa, ja peli oli hänen osaltansa selvä. Nopealla varoitusajalla korvaamaan saapui ylväästi ylläpidosta NviperO, joka uskaltautui tarttumaan ohjaimeen rattitestisessioiden lomassa.


Itse kisoissa kävi selväksi, että virheet kostautuivat rajusti. Törmäykset olivat päällä, joten ohitustilanteissa sai olla todella tarkkana, eikä tilaa helposti löytynyt. NviperO ja Jakettaja saivat kokea karvaasti kontaktilajin kovan maailman, sillä tuloksena olivat 4. ja 3. sija fyysisen väännön jälkeen. Doleful sen sijaan selvisi kolhuista huolimatta kakkoseksi. Kapteenin lähdössä ainokainen Ferrari lähti ärhäkästi Lamborghinien keskeltä, mutta Timppapoika pääsi nopeasti piikkipaikalle, eikä luovuttanut sitä kirveelläkään. Murciélagollani oli vaikeuksia päästä Anthropoidin F40:n ohitse, sillä punainen paholainen kiisi suorilla selvästi vauhdikkaammin. Kovan hiostamisen jälkeen sopiva tilaisuus nousta kakkoseksi aukeni viimeisellä kierroksella, kun Ferrari otti pienoisen seinäkosketuksen mutkan mentyä pitkäksi.

Näillä tuloksilla kerätty yhdeksän pisteen saalis ei kuitenkaan riittänyt ylempään jatkosarjaan, sillä KonsoliFIN, Edome ja Pelaajaboard päätyivät tasapisteisiin. Tilanteen ratkaisi Pelaajaboardin Rakeen nappaama voitto, jonka ansiosta he selvisivät Livegamersin vastustajiksi semifinaaleihin. KonsoliFINin oli tällä kertaa tyytyminen jumbosarjaan, mikä luonnollisesti kismitti aivan vietävästi. Edome, KonsoliFIN ja Pelit ajoivat kaikki toisiaan vastaan Team Street Race –pelimuodossa Boulevard Straits –radalla A-luokan automobiileilla. Ajokkivalinta osoittautui edelleen hyvin merkittäväksi. Vaikka Ferrari F50 GT olikin ehdoton suosikki, tarjosivat muut valmistajat vaihtoehtoja, mikäli mustan orin tuntuma ei miellyttänyt. Rata oli tuplasti aikaisempaa pidempi tarjoten enemmän haastetta, ja kierroksiakin ajettiin viisi.

Edomea vastaan ajeltua kisaa ennen koettiin jälleen vaikeuksia, sillä NviperO:n yhteys ei suostunut yhteistyöhön muiden kanssa. Lukuisten yritysten jälkeen päädyttiin ajamaan ilman häntä. Alivoimallakin voitto oli mahdollinen, mutta hyvin vaikeasti saavutettavissa. Lähdössä Ferrarien sekaan oli ujuttautunut pari Mercedes Benziä. Ensimmäisessä, nopeassa mutkassa ei vältytty kaaokselta, vaan moni auto otti kovia kolhuja seinämistä. Muun muassa paavimobiili menetti vauhtinsa totaalisesti, ja kuin varkain karkuun päässyt tiong fi sai kartutettua etumatkaa. Rata oli kuitenkin sen verran hyvin hanskassa, että ero kutistui pienestä tunaroinnista huolimatta kisan edetessä. Lopulta kapteenit olivat vastakkain kylki kyljessä. Ohitus onnistui neljännellä kierroksella, ja Paavi kaasutteli voittoon. Valitettavasti JakettaJa ja Doleful jäivät kuitenkin sen verran kärjestä, että pisteet menivät Edomelle 16-12.

Edomen kukistettua Pelitin oli vuorossa jumbofinaali. Tällä kertaa NviperOkin saatiin mukaan kisaan. Asenne oli selvä: viimeiseksi ei jäädä. Lähdön jälkeinen shikaani aiheutti taas melkoista kaaosta (kuten kuvista näkyy), ja Paavin orhi jäi kuin seisoville jaloille. Pujottelu kohti kärkeä sai alkaa. Vegasin kaduilla luoviminen sujui jo melkoisella rutiinilla, mutta seinäkontakteilta ei vältytty. Oli myös hieman tarkkailtava tiimikavereiden ajoa, jottei törppöilemällä pilaisi koko joukkueen kisaa. Muutaman kierroksen jälkeen johtoon karannut Master Kamer oli saavutettu. Ohikin päästiin, mutta hienoisen mokailun seurauksena kärkipaikka meni sen siliän tien. Kakkostila ei mikään huono saavutus ollut tietenkään, mutta virheet jäivät hieman kaivelemaan. Se tärkein eli tiimin menestys oli kuitenkin hyvä: pisteet 22-14 KonsoliFINille. Sijat 2-5 menivät voittajajoukkueen nimiin. Dolefulkin oli saanut alleen Mersun, joka sopi hänelle paljon Ferraria paremmin.


Revanssia!

Viimeisen osakilpailun pohjanoteerauksesta eli kuudennesta sijasta huolimatta sijoitus kokonaistilanteessa säilyi meidän osaltamme ennallaan. Kolmostila oli hyvä saavutus, ehkä jopa pienoinen yllätyskin. Nordic Xbox Leaguen ensimmäisen kauden voiton nappasi Suomessa Livegamers, joka päihitti PGR3-finaalissa suvereenisti Peliplaneetan. Kokonaisuutena NXL oli mielenkiintoinen ja ennen kaikkea hauska kokemus. Pelaamisen ohella pääsi tapaamaan uusia tuttavuuksia Liven ihmeellisessä maailmassa. Joistakin teknisistä ongelmista huolimatta Live näytti parhaat puolensa pelaajien kohtaamispaikkana. Suurimmilta osin vältyttiin myös ongelmilta peliaikojen sopimisessa, eikä vaikeuksia tullut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta asenteidenkaan kanssa.

Erityiskiitokset on annettava muhkeiden palkintojen lisäksi televisiointitempauksesta. Oli harmillista, ettei PGR3-osakilpailun tiukkoja skaboja päästy näyttämään yleisölle, sillä GRAW-mitalipelien viihdearvo oli todellakin kohdallaan, eikä ajokisoistakaan jännitystä puuttunut.

Jos jostakin on pakko antaa liigalle negatiivista palautetta, on se pienoinen sähläys palkintojen ja sääntöjen kanssa. Maallinen mammona ei kuitenkaan ollut se päätavoite missään vaiheessa, vaan tavoitteena oli pitää hauskaa. Siitähän pelaamisessa on kyse.

Kiitokset kaikille osallistuneille sekä järjestäjille ja voittajille onnea jatkoturnaukseen KonsoliFINin puolesta. Jäämme innolla odottamaan jatkoa.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi