Fakta: hyviä pelejä ei ole tehty sitten 1990-luvun alun, ainoastaan näiden jäljitelmiä. Etenkin seikkailu- ja roolipelit saivat peliteollisuuden kulta-aikana (1980- ja 1990-luku) ansaitsemaansa kunnioitusta, joka on sittemmin tallottu geneeristen räiskintäpelien jalkoihin. Kauan kaivattu renessanssi on kuitenkin likellä, sillä roolipelit ovat jälleen in. Seikkailupelitkin tuntuvat tekevän paluuta, tai ainakin yksi genren kantaisistä uskoo niin. LucasArts päivitti yhden ikisuosikeistaan nykypolvelle helpommin nieleskeltäväksi, unohtamatta meitä kyynisiä naavapartojakaan. PC:llä ja Xbox Live Arcadessa julkaistu The Secret of Monkey Island on lähellä olla yksi tämän vuosituhannen suurimmista kulttuuriteoista.

Kolmikko Ron Gilbertin, Tim Schaferin ja Dave Grossmanin ideoimaa, kynäilemää ja koodaamaa apinaseikkailua voidaan pitää seikkailupelien lopullisen läpimurron syynä. Helposti lähestyttävissä ollut piraattiseikkailu hurmasi ilmestyessään pelikansan erinomaisella huumorilla, ongelmallisilla pulmapähkinöillä sekä satumaisen upealla presentaatiolla – ja tekee sen yhä. Arcadessa julkaistu The Secret of Monkey Island on liki tismalleen sama julkaisu kuin vuonna 1990 ilmestynyt seikkailupeli, ainoastaan yksi alkujaan tilan puutteen vuoksi pois jätetty hahmo on tällä erää mukana. Sen ohella varsinainen peli on päivitetty nykynuorille kelvollisemmaksi; graafista ulkoasua on kohennettu, musiikki on sävelletty uusiksi ja koko herkku on ääninäytelty tuttujen konkareiden turvin. Ennen kuin takarivin puristit poistuvat lopullisesti salista, tiedotettakoon heille, että LucasArts on ajatellut myös heitä. Nappia painamalla itse kukin voi nauttia apinasaaren seikkailusta niin, kuin se oli ilmestyessään liki kaksikymmentä vuotta sitten.

Ja kyllä se maistuu vielä kahden vuosikymmenen jälkeenkin. Aloittelevan piraatti Guybrush Threepwoodin matka Karibian mahtavimmaksi merirosvoksi, ominaistaitonaan ainoastaan hengen pidätteleminen kymmenen minuutin ajan, on monien ikimuistoisten kohtaamisien takana. Sanan säilä sivaltaa tappohauskaa dialogia, joka kynäniskasankarimme ääninäyttelijä Dominic Armaton johdolla kutittavat entistä herkemmin nauruhermoja. Lukuisista pelikerroista huolimatta ongelmanratkonta vaatii ajoittain yhä pään raapimista, peliä pelaamattomille monin verroin enemmälti. Loistavasti kirjoitettu seikkailu vetää edelleen vertoja monille sittemmin ilmestyneille peleille, pitäen sisällään lukuisia viittauksia stereotypioihin ja peliteollisuuteen. Vaikka huumorinkukka puhkesi kirkkaimpaan loistoonsa vasta vuotta myöhemmin ilmestyneessä jatko-osassa, on The Secret of Monkey Island silti yksi pelihistorian hauskimmista peleistä.

PC:llä julkaistu hiirivetoinen seikkailupeli on muokattu konsoliohjainta silmällä pitäen. Vanha käyttöliittymä on piilotettu olkanappien taakse, josta avautuvat niin inventaario kuin eri komennot. Ratkaisu edesauttaa pelin graafisen annin levittäytymistä koko näytölle. Alkuperäisessä kuosissa pelatessa käskyt sekä kannossa olevat tavarat löytyvät tavan mukaan ruudun alalaidasta. Uusi käyttöliittymä iskostuu nopeasti selkäytimeen, vaikka ristiohjaimen avulla toimivat pikakomennot eivät tunnu rekisteröityvän aivan toivotulla tavalla. Myös tavaroiden yhdistely keskenään on hieman vaivalloisempaa. Uutta pullamössösukupolvea ajatellen peliin on myös lisätty kolmiportainen vinkkisysteemi, joka neuvoo kinkkisten kohtien ohitse ilman surffausta. Selkärangattomuus on tehty entistä helpommaksi.

Uusi ulkoasu on tehty pelin henkeä ylläpitävällä pieteetillä. Maalaukselliset taustat näyttävät erinomaisilta, ja kuun valossa paistatteleva satama on yhtä vaikuttava aloitus pelille uusin grafiikoin kuin silloin aikanaan. Ulosantia hulppeammaksi nousevat kuitenkin kokonaan uudistettu äänimaailma. Jo MIDI-aikoina säväyttänyt musiikki ikimuistoista tunnaria myöten on sävelletty entistä monipuolisemmaksi. Piraattihenkiset sävellykset ovat omiaan luomaan railakasta silmälapputunnelmaa grogimukin ja varta vasten kaapista kaivetun Jolly Rogerin ääressä. Sarjan kolmannesta osasta kaapatut ääninäyttelijät tulkitsevat moneen kertaan mielessä kuvitellut vitsit nyt ensimmäistä kertaa ääneen, mutta silti niin kovin tutun kuullisesti.

The Secret of Monkey Island on vuosikymmentenkin jälkeen loistava seikkailupeli. LucasArtsin kasvonkohotus legendaarisen pelisarjan ensimmäiselle osalle on ilmiömäisen hyvin toteutettu, ja ratkaisuna varmasti sellainen, mikä tuo genren pariin uutta verta. Tällaiset teot pitävät yllä uskoa seikkailupelien uudelleennoususta, vaikka se sitten aloitettaisiinkin vanhojen klassikoiden päivittelyllä. Ei sillä, minä otan Monkey Island 2: LeChuck’s Revengen samanlaisena pakettina vaikka saman tien. Tai sen puoleen minkä tahansa muun LucasArtsin tai Sierran kulta-ajan tuotoksen. Näin ne uudelleenlämmittelyt pitääkin tehdä.