Ross Scott ottaa yhteyttä Zoomin kautta. Euroopassa asuva amerikkalainen on väsynyt, mutta tyytyväinen, sillä hänen luotsaamansa Stop Killing Games -liike saavutti miljoonan allekirjoituksen rajan vain päiviä aiemmin. Vielä kuukausi sitten näytti siltä, ettei tavoitteeseen päästäisi ollenkaan.
"On vielä aikaista sanoa tulivatko allekirjoituksen täysin täyteen", Scott jarruttelee. "Näissä on aina riski, että siellä on väärennettyjä ääniä. Historiallisesti kuulemma suurin luku, mitä on nähty oli lähemmäs 250 000 tekaistua ääntä. Kampanjamme erikoisuuden vuoksi on täysin mahdollista, että meillä on sitäkin enemmän niitä. Onneksi saamme päivittäin lisää allekirjoituksia minimoimaan riskiä, joten EU:n kansalaisten kannattaa käydä vielä allekirjoittamassa tämä, jos he eivät ole sitä vielä tehneet."
En malta olla kysymättä, miten tilanteeseen päädyttiin. Scottin aiempi video aiheesta, jonka hän julkaisi kesäkuun alussa, maalasi huomattavasti synkemmän kuvan hankkeen tulevaisuudesta. Nyt sitä ei näytä pysäyttävän mikään.
"Kampanjaa vahingoitti eräs julkisuuden henkilö, jolla oli huomattava presenssi netissä. Hän teki YouTube-videon aiheesta, joka oli täynnä virheellistä tietoa kampanjasta. Siihen aikaan olin tapaamassa EU:n kansanedustajia ja julkaisijoita kuten GOGia, joten en halunnut lähteä mukaan talk show -tyyliseen draamaan", Scott summaa. "Mutta näimme heti, miten se video vaikutti liikkeeseen. Emme saaneet sitä käynnistymään uudestaan sen jälkeen."
"Lopulta tein isomman vastausvideon, jossa kävin läpi kohta kohdalta kaikki ne asiat, mitkä oli esitetty väärin. Se ja internetin halukkuus ruokkia draamaa olivat tarpeeksi synnyttämään reaktion, jollaista en ole ikinä ennen nähnyt. Samalla muut isommat YouTube-tekijät uskalsivat lähestyä projektia uudestaan. Heidän videoilla oli myös valtava vaikutus asiaan."
EU:n lainsäädäntö on vähintäänkin monimutkainen ja laaja savotta, jota ei helposti selitetä. Miten Stop Killing Games avautuu siis niille, jotka eivät seuraa pelialan tapahtumia yhtä hartaasti kuin alan harrastajat? Miten taistelun ytimen selittäisi heille?
"Pohjimmiltaan kyse on omistajuudesta. Ennen kuin ostit jotain, se tarkoitti sinun omistavan sen. Vuokratessasi palvelun tiesit, milloin palvelukausi päättyy. Näin oli myös pelien kanssa noin vuoteen 2004 asti. Sen jälkeen mallit muuttuivat, mutta sitä ei koskaan kerrottu kuluttajalle selkeästi, miten kauan oikeasti sait pitää tuotteesi. Se saatettiin vain sulkea ilman varoitusta. Tämä ei ole ainoastaan kuluttajavastaista käytöstä, se tekee taiteen konservoinnista mahdotonta. Voit yhä ostaa DVD:n, kirjan tai CD-levyn, ja ne toimivat yhä vuosikymmenten päästä. Peleillä ei enää ole sitä varmuutta", Scott avaa.
"Kaiken lisäksi on epäselvää miten laillisia nämä ehdot ovat eri EU-maissa. Tämä alkoi siis projektina estää pelialan tuhoutumisen, mutta siitä on tullut tärkeä osa kaikkien kuluttajien oikeuksia. Emme halua näiden käytäntöjen leviävän entistä laajempaan käyttöön kuin ne jo ovat ehtineet. Nykyään yritykset yrittävät jopa hallita printterien käyttöä laittamalla mustepatruunoille tilauspalvelut!"
Scott näkee asian koskevan myös fyysisen median omistajuutta. Tällä hetkellä peliala yrittää aktiivisesti puskea tätä pois markkinoilta ja siirtää kaiken kaupanteon digitaalisiin kauppoihin, joita he kontrolloivat täysin.
"Tällä ja fyysisellä medialla on selkeä yhteys", Scott nyökkää. "Vuosikymmenten ajan ihmiset ymmärsivät, että kun ostit fyysisen tuotteen, se oli sinun. Se ehdottomuus on nyt kadonnut. Kun aloitimme tämän kampanjan, käytimme esimerkkinä The Crew -peliä, joka julkaistiin fyysisenä mediana. Nykyään ne levyt ovat täysin hyödyttömiä, sillä peli ei enää toimi ollenkaan. Samalla tietyt paikat antavat mahdollisuuden ladata pelin täysin omalle koneellesi ja tallentaa siitä varmuuskopiot loppuiäksi. Digitaalinen ja fyysinen eivät siis välttämättä enää tarkoita sitä, mitä ne ennen merkitsivät. Nyt kysymys onkin, saatko oikeasti omistaa ostamasi asian ja jos et, niin miten kauan sinulla on oikeus siihen?"
Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. EU tunnetusti liikkuu hitaasti ja vaatii paljon pohdintaa, kunnes mitään suurempaa voi tapahtua.
"En itse voi ottaa tämän enempää osaa asiaan, sillä en ole EU:n kansalainen", Scott kertoo. "Toivonkin, että kohta voin ottaa hiukan huilia asian tiimoilta ja palata sitten vaikka tarkkailijana mukaan. Seuraavaksi kuitenkin, jos allekirjoitusten kanssa ei tule yllätyksiä, hanke siirtyy käsittelyyn, jossa kuullaan meitä, kehittäjiä, julkaisijoita ja konservoinnin ammattilaisia. Sen jälkeen EU laatii direktiivin, jonka pohjalta jokainen jäsenmaa luo omat lainsäädännöt. Siihen voi mennä vuosia, mutta tämä oli ensimmäinen ja tärkeä askel."
Tästä huolimatta Scottin apuja ja laajaa tuntemusta tarvitaan vielä, erityisesti harhaluulojen korjaamisessa. Heti allekirjoitusten saavutettua miljoonan nimen rajapyykin, Video Games Europe -järjestö, joka valvoo pelifirmojen etuja Euroopassa, antoi Stop Killing Games -liikettä tuomitsevan lausunnon. Scott ei ole asiasta yllättynyt, mutta ei myöskään hyvillään.
"Se koko lausunto tuntui siltä, että he yrittivät vain heittää niin monta argumenttia ilmoille kuin vain pystyivät. Osa niistä vaikutti olevan väärää tietoa, osa taas täyttä puppua. Esimerkiksi väite siitä, että haluamme loputonta tukea näille peleille on absurdi. Emme ole koskaan sitä vaatineet. Ainoa asia, mitä olemme pyytäneet on se, että nämä pelit suljetaan vastuullisesti", Scott huokaisee.
"Kaiken lisäksi heidän lausunnossa on argumentti siitä, että jos pelaajille annetaan mahdollisuus pelata vanhoja pelejä loputtomasti, pelitalot eivät voi pakottaa heitä ostamaan uusinta tuotetta, joka tuodaan markkinoille. Jos se on se argumentti, jonka varaan he haluavat lähteä puolustamaan itseään EU:n edessä, niin siitä vaan. Minusta se näyttää selkeästi, mihin rajat on piirretty."
Stop Killing Games -aloitteen voi allekirjoittaa tästä linkistä: https://eci.ec.europa.eu/045/public/#/screen/home
Koko haastattelun voi katsoa englanniksi tästä:
