Ensimmäinen Boom Blox sai aiheutettua reilusti positiivista hypeä, osallistuihan ohjaajalegenda Steven Spielberg aktiivisesti pelin kehitykseen. Markkinointikohun laannuttua taustalta paljastui hauska ja kriitikoiden rakastama peli, joka hyödynsi onnistuneesti Wiin ohjausta. Tänä kesänä ilmestynyt Boom Blox: Smash Party (kummallisesti Boom Blox: Bash Party useissa muissa maissa) pääsi livahtamaan kauppoihin hieman pienemmillä ennakko-odotuksilla. Jatko ei kuitenkaan jää ykkösosan varjoon vaan osoittautuu omilla ansioillaan pärjääväksi julkaisuksi, joka laajentaa konseptia entisestään, ja tekee sen ilahduttavan kepeästi.
Vakaalla pohjalla
Yksinkertaistetusti Boom Blox on fysiikkamoottorilla varustettu ongelmanratkaisupeli. Pelaajalle tarjotaan selvitettäväksi sekalainen pino palikoita, johon liittyvistä tavoitteista tulee suoriutua vaihtelevissa pisterajoissa. Oli kyseessä sitten koko tornin räjäyttäminen tai yksittäisten pistepalikoiden varovainen pudottelu, Boom Blox onnistuu haastamaan pelaajan taidot ja tarkkuuden koukuttavalla tavalla.
Erilaiset palikat ovat pelin suola. On niin peruslaatikkoa, hajoamatonta laatikkoa kuin räjähtävän laatikon kaltaisia, erilaisia toimintoja aiheuttavia elementtejä. Toiset puolestaan käynnistävät viruksen lailla palikoita hajottavan ketjureaktion. Parhaimmillaan pelaajan toimet aiheuttavat suupielet hymyyn nostavan dominoefektin. Palikoita mätkitään eripainoisilla esineillä, joita kentästä riippuen joko heitetään, lingotaan tai ammutaan. On sanomattakin selvää, että kaiken hallitsemiseksi opetustilan läpikahluu on aloittelijoille enemmän kuin suositeltavaa.
Yksin pelatessa puuhaa riittää pelin mukana tulevien haasteiden kanssa, jotka on jaettu eri teemoihin. Alkuun lapsellisen helpolta tuntuvat haasteet aiheuttavat pian harmaita hiuksia. Eri kategoriat rytmittävät pelaamista mukavasti, mutta pitkinä yksinpelisessioina Boom Blox kuluu turhan nopeasti puhki siitäkin huolimatta, että erilaisia tehtäviä on satoja.
Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Vaikka yksinpeli ei jaksaisikaan pitää otteessaan, tulee mainio moninpeli apuun. Usean pelaajan kesken pelaaminen onnistuu yhteistyönä tai vastakkain, eikä mukaan osallistuminen edes vaadi kuin yhden ohjaimen. Tukea kyllä löytyy aina neljälle Wiimotelle. Edes vaikeustason ei pitäisi nousta esteeksi, sillä helpoimmat tasot sujuvat ilman opettelua. Porukalla pelattaessa yksinkertaisimmatkin haasteet tempaavat reilummin mukaansa.
Palikat pinoon
Audiovisuaalinen toteutus ei loista, mutta on hoidettu asiallisesti. Tasaisen suorituksen yläpuolelle pelin nostaa ohjaus. Kontrollien tarkkuus ja yleinen helppous on se osa-alue, jolla Boom Blox: Smash Party loistaa. A-napilla otetaan kohteesta kiinni, ja Wiimoten heilautuksella määritetään liikkeen nopeus. Ainoastaan monille tutun Jengan (Huojuva torni) kaltaisissa tarkkuustehtävissä joutui hieman puremaan hammasta, koska palikasta kiinni otettaessa pienetkin käden liikkeet välittyivät erittäin tarkasti ruudulle. Electronic Artsin Los Angelesin yksikkö näyttää jälleen muille kehittäjille mallia tarkkojen Wii-kontrollien tekemisestä.
Koko kakun kirsikaksi on heitetty mukaan verkkotuki. Vaikka moninpelaamista ei vielä pääsekään harrastamaan, on kenttien jakaminen käyttäjien välillä tehty erinomaisen helpoksi. Parhaiden tuotosten taso ei edes kalpene alkuperäisen sisällön rinnalla, mikä saa Smash Partyn muistuttamaan viime vuoden sensaatiotapaus LittleBigPlanetia. Luomusten tason ei tosin pitäisi yllättää, sillä pelaajilla on käytössään samat työkalut joilla pelin mukana tulleet tehtävät on luotu.
Sanonta ”helppo oppia, vaikea hallita” pätee erinomaisesti Boom Blox: Smash Partyn kohdalla. Moninpeli toimii kantavana voimana, vaikka yksinpeli onkin hauskaa sopivissa annoksissa. Ladattavien kenttien mukanaolo pidentää pelin elinikää ja on se viimeinen sysäys, joka takaa pelin viihdyttävyyden myös ykkösosan läpikolunneiden pelaajien konsoleissa. Boom Blox: Smash Party on piristävä väriläiskä harmaiden pelijulkaisuiden joukossa.
