Colin McRae Rally 2005 Plus

Virtuaalirallien maailmanmestarin pallilla pitkään istunut Colin McRae
Rally -sarja on nyt lähtenyt valloittamaan uutta alaa. Niin konsoleilla
kuin PC:llä mainetta ja kunniaa niittäneen pelisarjan uusin versio on
kääntynyt suhtkoht mukisematta Sonyn käsikonsolille, joskin
alkuperäiseen 2005-vuosimalliin tutustuneille tarjolla on hyvin vähän
uutta ja ihmeellistä. Colinin PSP-porttaus on pitkälti sama kuin
olkkarikonsoleille julkaistu CMR 2005, muutamilla pienehköillä
lisäominaisuuksilla varustettuna. Ja parilla isomman luokan ongelmalla
ryyditettynä.


Mukaan on ahdettu sekä paneutumista vaativia mestaruusmittelöitä että
pikakisoja. Championship-tilassa astutaan McRaen saappaisiin ja
lähdetään posottamaan maailmanmestaruuden perään yhdeksässä maassa
kisaten. Uratilassa pelaaja luo itselleen nimikkokuskin ja lähtee
valloittamaan maailmaa mantereelta toiselle sinkoilevissa erillisissä
etappikilpailuissa. Mukana on myös yksittäisiä haastekisoja ja
aika-ajoja, ja peli tukee kahdeksan pelaajan moninpelimittelöitä.





Menopelejä löytyy kolmisenkymmentä ja monipuoliseen autovalikoimaan on
mahtunut nykypäivän ralliympyröistä tuttujen jumppakuutioiden lisäksi
monia hyvinkin omaleimaisia tapauksia rallimaailman pitkän historiikin
varrelta. Samat maisemat viistävät ohi harvoin, sillä yksittäisiä
erikoiskokeita on mukana jumalattomasti. Vaikken raastuvassa vannoisi
suuntaan tahi toiseen ratojen autenttisuuden suhteen, on vaihtelua,
vauhtia ja vaarallisia tilanteita tarjolla niin paljon, ettei into tahi
innostus pääse missään vaiheessa hiipumaan.

Merkittävä osa
herkuista on luonnollisesti lukittu pelaajalta alussa, eli sisällön
koko kirjosta pääsee nauttimaan vasta pitkän ja vaivalloisen tien
päätteeksi. Etenkin lukituilla autoilla houkutteleva uramoodi on
vaikeustason suhteen jopa yliampuva, mutta sisulla siitäkin selviää.

Kiiltää ja vääntyy


Esillepanon suhteen luvassa on tuplavahattua pintakiiltoa. Vaikka
grafiikka on kaukana häikäisevästä maisemien suhteen, on itse
mutavatkaimiin uponnut yksi jos toinenkin pikseli ja tanner pöllyää
vakuuttavan näköisesti. Kun kruisailu tapahtuu lähinnä luonnon
siimeksessä, on ympäristö pitkälti puuta puun perään ja pientareella
vilistävä viherkalusto näyttää riittävän aidolta. Vahinkomallinnus on
tuttua Codemasters-laatua, eli pelti vääntyy ja rappaus ropisee siihen
malliin, että pahemmassa rytäkässä pelaajan naama vääntyy vauhdilla
irvistykseen silkasta inhoreaktiosta. Autoparat.


Audiovisuaalisen annin kirkkain mitali ojennettakoon kuitenkin
poikkeuksellisen hyvin toteutetulle äänimaailmalle. Musiikkia ei ole
kuin valikoissa, joten tien päällä huomio keskittyy terhakkaasti
hyrräävien moottorien jylhään sointiin. Valitettavasti renkaiden
purenta tien pintaan ei välity aivan yhtä tehokkaasti, mikä osaltaan
vaikeuttaa auton käyttäytymisen hahmottamista tärinäefektien uupuessa.
Kartanlukijan voi valita useammasta vaihtoehdosta, joskin englantia
solkkaa vain McRaen kartturi Nicky Grist, eikä suomea veistelevää
apukuskia ole mukana.




Mehtään menee


Nätti grafiikka tarjoillaan kaksiteräiseltä miekalta. Optimointi on
mitä ilmeisimmin suoritettu kovan kiireen alla, sillä ruudunpäivitys on
jatkuvasti ainakin hieman takkuista ja käy pahimmillaan kitkuttamaan
riittävästi sabotoidakseen pelikokemusta pahasti. Vauhtisokeus lyö
kaulimella kasseille, kun mutkan takaa paljastuu grafiikaltaan astetta
riisutumpi etappi ja päivitysnopeus päättää yhtäkkiseltään virkoutua
silkkisen sulavaksi, jolloin myös pelaajan reaktioaika lyhenee.


Toinen merkittävä kiistakapula Colinin rattaissa on ohjattavuus.
Ajopelien arvokisoissa tärkein ominaisuus on eittämättä ajotuntuma ja
McRae-sarjan peleissä tämä piirre on aina ollut omaa luokkaansa.
Valitettavasti Colinin PSP-debyyttiä riivaavat pahemman luokan
kontrolliongelmat. Tärinäefektien uupuessa on hyvin vaikea löytää se
perimmäinen näppi- ja perstuntuma ratissa hikoillessaan, joten
kontrollien olisi ehdottomasti pitänyt olla pelin kirkkaimmaksi hiottu
osa-alue. Tuttu hienovaraisuus loistaa kuitenkin poissaolollaan ja
pelaajan on käytännössä valittava kahdesta pahasta pienempi.
Analogitatilla tuntuma on yliherkkä ja joka toinen ohjausliike vaatii
korjausliikkeen, kun taas rennommin tottelevalla ristiohjaimella
tuntuma on vastavuoroisesti verkkainen ja kömpelö.

Ajokkien
massa välittyy sormenpäihin epärealistisen kevyenä pöhästä ja pidosta
riippumatta, ja kilpureilla on paha tapa livetä fysiikan lakien
hyppysistä ajoittain. Kun temppuilevaan ohjaustuntumaan yhdistetään
köhivä ruudunpäivitys, on pelaajalla täysi työ pitää ajokkinsa tiellä
ja etappien selvittäminen on paikoin täyttä onnenkauppaa. Ikävänä
bonuksena tietokonekuskit ajavat etenkin uramoodissa lähes
poikkeuksetta aivan poskettomia etappiaikoja, mikä kasvattaa pelin
ikävän korkeaksi venyvää kynnystä entisestään.





Colin McRae Rally 2005 Plus on kuitenkin monilta osasiltaan onnistunut
veto, joten vienosti pientareelle ajautuneelle ajotuntumalle ja
kitkuttelevalle ruudunpäivitykselle alkaa hiljalleen antaa anteeksi
mitä pitemmälle peliä jaksaa tahkota. Tarjolla on valinnanvaraa
pursuava rallikokemus ja peli on kokonaisuutena erittäin vetovoimainen,
joten osan Colinin nuorimman vesan lastentaudeista osaa sivuuttaa.
Grafiikan notkahteluun tottuu ja ajotuntuman kanssa oppii elämään, ja
kerroksia kuorimalla pinnan alta paljastuu piinkovalla ammattitaidolla
työstetty ajopeli.

Vaan totta on sekin, että vaikka Colin
McRae Rally 2005 Plus on kaikin puolin kelvollinen tekele, olisi sarjan
perimä antanut odottaa huomattavasti briljantimpaa esitystä.
Koodimestareilla on selvästi tullut aika vastaan ja loppuun asti hiotun
kokonaisuuden sijaan ripustukset repsottavat ikävästi. Kiikkerän
ajotuntuman ja nitkuttavan ruudunpäivityksen epäpyhä liitto tekee
parhaansa lannistaakseen pelaajaa ainakin alkutaipaleella, mutta
sinnikkyys palkitaan lopulta ja pelin nautittavuusarvo on suoraan
verrannollinen sen parissa vietettyyn aikaan.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi