Hiljaisina tappajina ja yön valtijaina tunnetut ninjat saavat yllensä karamellivärit ja pörröiset karvaturrit IO Interactiven Mini Ninjas -pelissä. Perheen pienemmille suunnattu toimintaseikkailu vie oppikoulunsa pikaisesti päättävän Hiro-ninjan tossuihin, kun paha samuraisotaherra on noussut jälleen järkyttämään maailman tasapainoa. Metsän monituiset eläimet omaksi sotajoukoksi muuntaneen sotaherran ilkeiden suunnitelmien esteenä ovat ainoastaan pieni Hiro ja tämän ninjaystävät.

Pikku-ninjat karkkimaassa

Mini Ninjasin polvenkorkuiset ja hassusti jokeltelevat hahmot ovat kaukana siitä, miten ninjat ovat aiemmin peleissä esittäytyneet. Värikkään sarjakuvamainen ilme on vaihtelua tummanpuhuvista verellä läträyksistä. Irtoraajojen sijaan viholliset pöllähtävät kaatuessaan takaisin pörröiseen eläinmuotoonsa, joihin Hiro pystyy siirtämään tietoisuutensa oikeanlaisen taian voimin. Luonnon kasvatit sammakoista pandakarhuihin ovat herkempiä aistimaan ympäristöön sirotettuja raaka-aineita valmistettavia troppeja varten sen lisäksi, että eläinten kintuissa hiippailu on aavistuksen helpompaa. Metsän isoimmat otukset ovat myös hyvä vaihtoehtoratkaisu tukalimpien joukkojen harventamiseen.

Matkansa aikana Hiro pelastaa viisi ninjaystäväänsä samuraikätyreiden kahleista. Yksilölliset hahmot ovat käytettävissä olkanapin takaa milloin tahansa. Hiro on joukosta ainoa, joka osaa hyödyntää maailman kuji-energiaa erilaisiin taikoihin. Muut joutuvat tyytymään erikoisliikkeisiin. Kukin ninja on tietyn aselajin mestari ja usein omiaan jotain yksittäistä vihollistyyppiä vastaan. Jousipyssyllä varustettu Shun napsii viholliset kaukaa, kun taas sulosointuja huilullaan soittava Suzume lumoaa lähettyville eksyneet. Hyökkäykset toteutetaan yhden napin turvin, jonka lisäksi näppäinkartalta löytyy omat näppäimet suojaukselle, taioille sekä voimapalleroita kuluttaville erikoishyökkäyksille. Inventaarion takaa sekoitetaan parantavia rohtoja, tarkastellaan hahmojen ja pelitilanteen ominaisuuksia ja järjestellään toiminnat pikakomentojen taakse.

Peli on vaikeimmalla tasolla hyvin helppo, mikä on tavoiteltua ikäryhmää ajatellen ymmärrettävä ratkaisu. Kentät ovat lineaarisesti suunniteltuja, vaikkakin pelialueeltaan laajoja. Eksymisen vaaraa ei kuitenkaan ole, sillä tarvittaessa oikean suunnan saa nuolena hahmon pään päälle. Erilaiset viholliset kaatuvat usein pelkän Hiron turvin, eikä muiden ninjojen käyttö muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole välttämätöntä. Pomotaistelut ovat simppeleitä reaktiotestejä, joiden pariin opastetaan kättä pitäen, mikäli pelaaja ei ole löytänyt oikeaa taktiikkaa. Kokeneemmalle pelaajalle Mini Ninjas ei tarjoakaan juuri laisinkaan haastetta ja hyvin vähän mitään kunnollista sisältöä.

Lasten omat ninjakarkelot

Pituutta Mini Ninjasille kertyy sopivasti pariksi illaksi. Vaihtelusta ei voi kuitenkaan kiittää, sillä samat linnat ja partiot toistuvat ainoastaan uusissa maisemissa. Vähän ennen loppua löytyvä laskettelukenttä on ainoa poikkeus kaavaan. Läpipeluun lisäksi pelistä löytyy sata kappaletta Jizo-patsaita ja noin saman verran pelastettavia eläimiä, jotka jäävät lähinnä saavutusten keräilijöille. Kenttiin pääsee takaisin nämä läpäistyään, jolloin viimeisetkin uupuvat tavoitteet on helppo kerätä kokoon. Jo entuudestaan pelastettuja hahmoja voi niin ikään käyttää aiemmissa kentissä. Pelin varsinainen uudelleenpelattavuusarvo on kuitenkin olematon.

Mini Ninjas on selkeästi perheen pienemmille suunnattu teos. Tässä tarkoituksessa se toimii hyvin, vaikkakaan mistään järin innovatiivisesta kokemuksesta ei voida puhua. Söpöllä visuaalisella ilmeellä ja tätä tukevalla äänimaailmalla varustettu peli tarjoaa hetken hupia, mutta markkinoilta löytyy parempiakin vaihtoehtoja esimerkiksi Lego-maailmasta. Mikäli ninjamania on kuitenkin päässyt polvenkorkuisten keskuudessa valloilleen, eikä K-18-leimalla varustetut isoveliehdokkaat ole vaihtoehto, on Mini Ninjas harmitonta viihdettä sen taltuttamiseksi.