Wii U -kotikonsolille viime vuonna julkaistu Super Mario Maker oli nappiosuma. Se yhdisti Mario-pelit, kenttäeditorin sekä sosiaalisen aspektin päästämällä pelaajat jakamaan omia tuotoksiaan muiden kanssa. Nyt tämä sama kokemus on tarjolla myös 3DS-käsikonsolille, joskin hitusen kevyempänä.
Otetaan selvää toimiiko peli myös pienempikokoisena.
Ole oma urakoitsijasi
Mikäli Wii U -versio on tuttua kauraa, eivät taskukonsolin perusteet tuo paljoa uutta. Kyseessä on siis yhdistelmä kattavaa kenttäeditoria sekä pelimoodeja, joissa pompitaan Super Marion kengissä. Editori on helppokäyttöinen, eikä sen hallitseminen vaadita suuria ponnisteluja.
Tasoloikkamaailmoja rakennetaan konsolin alemmalla ruudulla stylus-kynän avulla. Kosketusnäyttö soveltuu tähän jopiin mitä mainioiten ja käyttöliittymä on helppo ymmärtää. Uusille tekijöille on tarjolla tutoriaaleja tutkittavaksi, mikäli sormi kuitenkin menisi suuhun. Myös digitaalinen ohjekirja on selkeä ja paikoin jopa huvittava.
Käytettävissä on neljän eri Super Mario -pelin ulkoasut ja rakennuspalikat käytettäväksi. Niitä ovat ensimmäinen Super Mario Bros., Super Mario Bros. 3, Super Mario World ja New Super Mario Bros. Käytettävät esineet vaihtelevat valitun pelityylin mukaan, sillä esimerkiksi Yoshi-apuria on turha odottaa ensimmäisen 8-bittisen tasoloikan maailmaan.
Wii U -versiosta tutut erikoiskostyymit, jotka muuttivat Marion ulkoasun yli sadaksi muuksi hahmoksi, ovat valitettavasti teillä tietämättömillä. Myöskään amiibo-pysteillä ei tällä kertaa tehdä mitään. Ratkaisu tuntuu hieman hukatulta mahdollisuudelta, mutta ilmankin pystyy myös hyppimään ja pomppimaan.
Kuormalavallinen jos toinenkin tasoloikattavaa
Nimikkeen yksi keskeisimmistä varsinaiseen pelaamiseen keskittyvistä moodeista on Super Mario Challenge, jossa pelaaja pistetään pelaamaan yli sataa valmista tasoloikkakenttää. Jippona on, että ruutuja läpäistäessä aukeaa varsinaiseen kenttäeditoriin lisää rakennuspalikoita. Suuri osa sisällöstä, kuten tietyt viholliset sekä erikoisesineet, aukeavat käyttöön vain ja ainoastaan tätä haastemoodia pelaamalla.
Ratkaisu ei kaikille rakentelijoille varmasti maistu. Vaikka mielessäsi olisi vuosikymmenen paras tasoloikkaruutu, sitä ei voi välttämättä luoda ennen haasteiden koluamista tietyn tarvikkeen puuttuessa valikoimista. Ja koska pelattavana on 18 maailmaan jaetut monet ja taas monet kentät, kestää kaiken sisällön avaamisessa tovi. 3DS:llä urakka hoituu kuitenkin nopeammin kuin kotikonsoliversiolla.
Super Mario Challengessa päästään tekemään muutakin kuin avaamaan eri ominaisuuksia käyttöön. Jokainen kenttä on varustettu kahdella tehtävällä, joista toinen selviää vasta ensimmäisen suorittamalla. Tehtävänantona voi olla esimerkiksi kaikkien kolikkojen kerääminen, maaliin asti selviytyminen tietyssä ajassa, tiettyjen vihollisten kukistaminen tai salareitin löytäminen. Koitosten onnistuneesti suorittaminen palkitaan mitalein.
Mitalien kerääminen on kohtuullista hupia, sillä koitosten kenttäsuunnittelu on suurimmalta osaltaan hyvällä tasolla. Niissä pitää myös käyttää hyväkseen eri Mario-pelien jippoja esineiden ilmaanheittelystä ponnahduslautojen päällekkäin kasaamiseen. Tehtävät esittelevät hyvin kenttäeditorin potentiaalia, joten niistä voi saada hyviä ideoita omien tuotosten väkertämiseen. Kyseessä on tavallaan yksi kokonainen Mario-seikkailu monine kenttineen ja tehtävineen.
100 Mario Challenge -pelimoodi tekee paluun kotikonsolilta. Siinä plärätään muiden Wii U -pelaajien pykäämiä kenttiä sadan lisäelämän turvin, neljällä eri vaikeustasolla höystettynä. Rupeamien pelaaminen ei avaa peliin lisäsisältöä eikä palkitse muutenkaan. Sattumanvarainen lista itsetehtyjä haasteita toimii kuitenkin vaikkapa inspiraationa omia rakennusprojekteja varten.
Rakennuslupa vain omalle tontille
Kun on tehnyt editorilla vuosisadan parhaan Mario-ruudun, mitä tehdä sillä? Omien tuotosten jakaminen verkkoon muiden ulottuville on harmillisesti mahdotonta. Wii U:lla omia tuotoksiaan pääsi lataamaan muiden pelattavaksi ja koettavaksi, mutta 3DS:llä tätä mainiota ominaisuutta ei ole. Sen sijaan tarjolla on muita, hieman latteampia vaihtoehtoja.
Omat tuotoksensa voi jakaa paikallisesti muiden läheisyydessäsi olevien 3DS-käyttäjien kesken, eli siis käytännössä kasvokkain. Toinen jakomahdollisuus on käyttää konsolin StreetPass-toimintoja. Voit valita omasta kokoelmistasi teoksen, jota jaat muille kadulla kohtaamillesi Super Mario Maker for Nintendo 3DS -käyttäjille. Annetut kaksi vaihtoehtoa eivät yllä siihen potentiaaliin, jota siltä toivoisi. Mikäli et tunne muita 3DS-Mario-arkkitehteja, on kyseessä käytännössä yhden pelaajan show.
Työmaatoimiston paperit hukassa
Toinen miinuspuoli on hakutoiminnon puuttuminen. Mikäli haluaisi pelata jotain tiettyä kenttää, sen löytäminen on käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi 100 Mario Challengessa koetut ruudut ovat aina sattumanvaraisia, eikä listoja äskettäin koetuista tai muuten suosituista kentistä ei ole tarjolla. Tätä puutetta koettaa korvata suositeltujen kenttien listaus, joka esittelee pelaajalle ympäri maailmaa tehtyjä hyväksi todettuja tuotoksia. Tämä lista koostuu Wii U -pelaajien jakamasta sisällöstä, sillä kuten todettua, 3DS-sisältöä ei voida jakaa verkon välityksellä muille.
Etenkin Super Mario Bros. 3:n ja Super Mario Bros. Worldin puitteisiin kasatut kentät näyttävät ulkoasultaan hyvältä 3DS:n ruudulta. New Super Mario Bros. -tyyli sen sijaan näyttää kohtuullisen suttuiselta pikkuruudulla.
3D-kuvaa ei ole tarjolla, kenties mahdollisimman tasaisen ruudunpäivityksen takaamiseksi. Ruudulla näkyvä toiminta ei hidastunut kertaakaan New 3DS XL:llä ja uusimmalla päivityksellä kokeiltaessa, vaikka ruudun tahallisesti täyttikin mahdollisimman suurella määrällä tavaraa. Testatessa käytössä ei ollut alkuperäistä 3DS:ää tahi 2DS:ää, että asiaa olisi voinut kokeilla myös näillä laitteilla.
Avaimet käteen -periaatteella
Super Mario Maker for Nintendo 3DS on toimiva kenttäeditori ja sisältörikas Mario-tasoloikkailu. Taskukokoiseksi käännettäessä siitä on karsiutunut muutamat kotikonsolilta tutut ominaisuudet pois. Tämä on harmi, sillä se katkaisee siivet nimikkeen täydeltä potentiaalilta, vaikka jäljelle jääkin silti paljon.
Jos lähialueella tai lähipiirissä on muitakin taskukokoisen Mario Makerin käyttäjiä, joiden kanssa jakaa omatekoisia tasoloikkakenttiä, voi lisätä arvosanaan yhden tähden lisää. Muille pelin yhteisöllinen puoli ei valitettavasti pääse oikeuksiinsa. Siitä huolimatta se tarjoaa tukuttain tasoloikattavaa kyseisen genren ystäville.
