Makeaa maisemointia
Yhdeksänkertaisen ranskalaismestarin ympärille punottu paketti ei kärsi rallisarjan virallisen tittelin puutteesta. Ratin takaa Sebastien Loeb Rally Evo tuntuu jopa autenttisemmalta kokemukselta kuin laajempaa lisenssiä hyödyntävä kilpailijansa, mistä iso kiitos kuuluu reittisuunnittelulle. Esimerkiksi kotoisen Suomen taipaleet muistuttavat niin profiililtaan kuin kuvastoltaankin huomattavasti läheisemmin tosielämän esikuviaanWRC 5:n vastaaviin verrattuna. Himoksella kurvaillaan laskettelurinteen hiihtohissien kupeessa, ja Ouninpohjan haastavat hypyt aiheuttavat nopeampien menopelien puikoissa mukavia vatsanväänteitä.
Muutoinkin eri maiden ominaispiirteet tuodaan hienosti esiin. Reitit ovat parhaimmillaan piinaavan kapeita rännejä, joissa joutuu ajamaan kieli keskellä suuta päästäkseen kunnialla maaliin. Olosuhteet muuttuvat kesken pätkän: esimerkiksi Monte Carlossa renkaille täytyy taikoa pitoa märän asfaltin ohella jäisiltä pinnoilta. Erikoiskokeet eivät ole vain lyhyitä pyrähdyksiä, sillä mukaan mahtuu useampia lähes kymmenminuuttisia taipaleita. Kokonaisuutena ratakattausta voi pitää erittäin onnistuneena sekä mukavan vaihtelevana.
Vapautta virallisuuden sijaan
Sebastien Loeb Rally Evo ei luota perinteisen luotisuorasti kisasta toiseen etenevään uramoodiin, vaan avoimempaan ratkaisuun. Toteutusta voisi kuvailla eräänlaiseksi Gran Turismon ja Driveclubin hybridiksi. Tapahtumia avautuu selailtavaksi valtava määrä, mutta kaikkiin ei pääse heti osallistumaan. Rajoittaviksi tekijöiksi muodostuvat vähemmän yllättäen maine sekä mammona. Turhautumisen tunne pidetään kurissa tarjoamalla riittävästi valinnanvaraa ensimetreiltä saakka. Aloitteleva kuljettaja pystyy kisakohtaisesti vuokraamaan ostobudjetista muutoin karanneen menopelin, mikä helpottaa edistymistä ennen suurempia rahapalkintoja.
Sirkusta ei pyöritetä pelkästään kahdeksan perinteisen rallin ja niiden erikoiskokeiden ympärillä. Taitojaan pääsee testaamaan eksoottisemmissa yksittäistapahtumissa, kuten rallicrossin eri variaatioissa, driftauksessa sekä rautaisia hermoja vaativissa Hill Climb -mittelöissä. Monipuolinen kisakavalkadi heijastuu nelipyöräisten tarjontaan. Ajettavaksi suodaan ilahduttavan paljon vanhaa kalustoa rauhallisesti etenevästä Morris Ministä aina pelottavan tehokkaisiin B-ryhmän kasaritykkeihin. Myös itse Loeb on patistettu töihin lisenssimaksuaan vastaan. Mestari kertoilee uransa eri vaiheista herralle omistetussa haasteosuudessa, jota voidaan pitää kampanjan pääjuonteena. Sinänsä mielenkiintoiset jutustelut kuuntelisi kuitenkin mieluummin aidon kankealla rallienglannilla kuin ranskasta dubattuina käännöksinä.
Asiallista ajelua
Ajofysiikoiltaan Loeb Rally on selkeästi jämäkämpi tapaus kuin Milestonen aiemmat seikkailut nelipyöräisten parissa. Simulaatiosta puhuminen lienee liioittelua, mutta kurvailussa täytyy pysyä keskivertokaahailua valppaampana ja ennen kaikkea hyödyntää lajin nyansseja parhaiden aikojen saavuttamiseksi. Sopivan haastavasta ajamisesta nauttii pienen totuttelun jälkeen niin ratilla kuin ohjaimellakin. Muutoin mainio tuntuma kärsii ainoastaan aavistuksen liiallisesta ilmavuudesta, kun viimeinen kontakti tiehen jää uupumaan. Lisäksi kolaritilanteisiin kaipaisi lisää dramatiikkaa.
Tekninen puoli aiheuttaa WRC 5:n tapaan eniten nuriseminen aihetta. Vaikka peli näyttää pääosin nätiltä, on yleisilme kaukana nykykaahailuiden kärkikahinoista. Vaatimaton ulkoasu sallittakoon pienelle studiolle, mutta verkkaista ruudunpäivitystä on askeettisuuden vuoksi entistä vaikeampi hyväksyä. Muutamilla öisillä ja sateisilla pätkillä homma alkaa pätkiä jopa silmiinpistävän pahoin. Verkko-ominaisuuksien suhteen edetään perinteisellä linjalla. Vaikka muita vastaan päästään pelaajamäärien salliessa kivuttomasti kisaamaan, jää toivelistalle ainakin yhteisöllisyyden tunnetta lisäävät aikavertailut kavereiden kesken.
Sebastien Loeb Rally Evo asettuu rallipelien monenkirjavassa historiassa turvalliseen ”ihan kiva” -kategoriaan. Milestone hyödyntää tehokkaasti lisenssinsä suomia mahdollisuuksia tarjoamalla kiitettävän määrän sisältöä lajista – sekä yhdestä sen suurimmista mestareista – kiinnostuneille faneille. Kisaaminen on pääosin hauskaa, ja monipuolisten säätömahdollisuuksien ansiosta sopivan haastetason sorvaaminen luonnistuu kivuttomasti. Erityismaininta jaettakoon vielä kartturille, jonka napakat ohjeet informatiivisine 3D-nuotteineen auttavat pätkillä menestymistä. Viimeinen koukutukseen johtava silaus jää kuitenkin puuttumaan, eikä paikoin yskähtelevä tekniikka ainakaan edesauta euforian syntymistä.
