Ai "XCOM-peli Star Warsin maailmassa?" No mikä ettei!

Pääsimme ennakkotestaamaan loppukuussa ilmestyvää Star Wars: Zero Companya. Ja kyllä, tämäkin on ehdottomasti yksi vaihtoehto vuoden peliksi.

Tätä en osannut vielä vuoden alussa odottaa, vaikka ehkä olisi pitänyt! 

XCOMin tyylinen vuoropohjainen taktikointi Star Wars -maailmassa on konseptina sellainen, että väkisinkin ihmettelee miksei tätä ideaa ole toteutettu aiemmin. No, nyt tällaisen teoksen kuitenkin saamme, ja kyllähän meille kelpaa! Saamamme testikappale sisälsi muhkean, noin 20 tunnin mittaisen pätkän teoksen alusta, ja testiaikaakin annettiin viikko. Silti tuntuu että raapaisin vasta pintaa, sen verran tanakkaa oli meno! 

Tekijäporukka on tiiminä uusi, mutta koostuu alan veteraaneista. Mukana työstämässä on esimerkiksi XCOMin ja Jedi: Fallen Orderin kehittäjiä. Koko projekti tuli ainakin itselleni vähän puskista: kuulin teoksesta vasta alkuvuodesta ja nyt julkaisu kolkutteleekin jo ovella, vajaan parin viikon päässä. 

Star Warsille ominaisesti Zero Company on elokuvamaisempi ja tarinapainotteisempi kuin taktiikkapelit yleensä. Audiopuoli on myös aivan mahtava! Hahmojen ääninä kuullaan muun muassa Clone Wars -animaatiosarjasta tuttuja näyttelijöitä. Yleisesti Tähtien Sota -saagasta tuttu Matthew Wood ilahduttaa taas droidien äänirooleissa, joten monet hymyt ja naurut on varmasti pelin aikana taattu. Myös musiikki on täysin Tähtien Sodan veroista, suorastaan eeppistä oopperaa.

Pistetään tiimi pystyyn ja ystävystytään!

Tarinan päähenkilönä toimii Hawks, entinen Tasavallan armeijan kenraali, nykyinen Zero Company -tiimin johtaja. Zero Companya voisi kuvailla itsenäiseksi vakoojajoukoksi, periaatteessa palkkasotureiksi. Galaktisen Tasavallan edustajat ottavat kuitenkin teoksen alussa Hawksiin jälleen yhteyttä tarjoten tälle huippusalaista tehtävää, josta vanha veteraani ei tietenkään voi kieltäytyä.

Pelaaja saa muokata Hawksia mieleisekseen: hän voi olla mies tai nainen, ihminen tai avaruusolento. Kasvoja ja vaatetusta pystyi jo ennakkoversiossa muokkaamaan varsin laajasti, ja erilaisten naamojen animaatiotkin näyttivät toimivan tyydyttävästi. Hawksin ääninäyttelijät tekevät myös oikein mallikasta työtä, valitsitpa sukupuoleksi kumman vain. Hawks saa toki myös valita itselleen hahmoluokan, näitä vaihtoehtoja oli pelin alussa valittavana kahdeksan erilaista.

Onnistuakseen tehtävässään Hawksin tulee hieman lihavoittaa tiimiään, ja mukaan mahtuu kaikenlaista väkeä aina aatelistosta rosvoihin asti. Persoonalliset tiimitoverit ovatkin teoksen suola, ja Mass Effectin tyylisesti tiimitovereille kannattaa jutella jokaisen taktisen tehtävän jälkeen. Pelkän tutustumisen lisäksi heiltä saa tietysti myös sivutehtäviä. Osallistuttuaan yhdessä tehtäville tiimiläiset luovat suhteita myös toistensa kanssa, alkaen joko riitelemään tai bondaamaan keskenään. Kaverustuminen kehittää sotureiden taitoja, riitaantuneet taas aiheuttavat naurunpyrähdyksiä mäkättämällä toisilleen kesken tehtävän.

Piu piu! 

Taktiset tehtävät ovat se pelin varsinainen ydinjuttu. Nämä vuoropohjaiset strategiatehtävät tuntuvat varmasti XCOM-faneille kodikkailta, mutta kerrataan vielä pähkinänkuoressa mistä on kysymys. Hawks tiimeineen nakataan pelikentälle, toiselle laidalle kenttää ilmestyy vihollisia ja pelaajan täytyy suorittaa kentällä annettu tehtävä ja samalla tietty ammuskella pahiksia. Tehtäviä on erilaisia: välillä määränpäänä on pelastaa vanki, joskus räjäyttää jokin tietty paikka taistelukentältä, joskus taas vain tappaa kaikki vastustajat jne. Erilaiset hahmoluokat ja kyvyt tuovat taisteluun väriä, ja näin hauskuus voi alkaa.

Tarinan edetessä Hawksin tiimiin saadaan toki myös yksi Jedi, jonka taidot tuovat taistoon mukavaa vaihtelua. Valosapelihyökkäykset ovat voimakkaita, mutta niiden lisäksi tämä hahmo voi joko työntää tai vetää vihulaisia ympäriinsä taistelukentällä Voiman avulla. Tällaiset hyökkäykset ovat oivallisia mille tahansa hahmolle, sillä vastustajia voi myös pudottaa kentiltä rotkoihin.

Taktisten tehtävien välissä kehitetään omaa tukikohtaa ja hahmoja sekä ostetaan uusia aseita, tarvikkeita ja niin edelleen.

Ohjaimen kanssa pelaaminen toimii muuten yllättävän sulavasti! Loppujen lopuksi käytin jopa mieluummin kapulaa kuin näppäimistöä ja hiirtä, mikä on kyllä varmasti ensimmäinen kerta tällaisen pelin kohdalla.

Liian helppo? Liian vaikea? Eiköhän tästä löydy jokaiselle jotakin!

Kehittäjät haluavat, että pelaaja joutuisi hankaliin tilanteisiin, joissa joutuu tekemään vaikeita valintoja ja joskus myös uhrauksia. Näin ollen on tärkeää puhua enemmänkin pelin vaikeustasoista. Eri vaikeusasteita on kaikkien tarpeisiin: Mikäli olet Star Wars -fani, mutta vuoropohjainen taktikointi on sinulle uusi juttu, Story Mode tai Normal ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos taas esimerkiksi se XCOM on tuttua kauraa, hardin pitäisi tuntua viihdyttävältä ja very hardin pitäisi antaa kunnon haastetta veteraaneillekin.

Teokseen kuuluu Permadeath, eli jos Hawksin tiimitoverit haavoittuvat taistelussa kolme kertaa (eli heidän HP-palkkinsa tyhjenee kolmesti), he kuolevat kokonaan. Tiimitovereita voi parantaa tehtävien välissä. Pysyvien kuolemien aiheuttama draama ja jännitys ovat kehittäjien mielestä tärkeä osa teosta, ja he suosittelevat Permadeathin käyttämistä. Asetus on kuitenkin vapaaehtoinen, ja sen voi klikata pois päävalikosta, vaikeusastevalikon vierestä.

Pelasin testipätkän ensin läpi normalilla, ja tämän jälkeen ehdin vielä kokeilla teosta hardillakin.

Normalilla teos eteni omasta mielestäni vähän turhan riskittömästi. Pelaaminen oli hauskaa, mutta joukkueen jäsenet haavoittuivat harvoin, eikä kukaan ollut lähelläkään kuolemaa tuon pelikerran aikana. Hard tuntui hauskemmalta; jouduin useammin kiperiin tilanteisiin ja sen myötä tekemään kinkkisiä valintoja. Jouduin ottamaan taktisille tehtäville mukaani uusia hahmoja, kun vakioksi muodostuneet toverit haavoittuivat useammin. Teoksen kehittäjät aikovatkin vielä viilata normal-vaikeusastetta hieman haastavammaksi ennen julkaisua.

Ensikosketuksen perusteella tykkäsin itse kovasti Zero Companysta, ja odotan jo innolla 27.8. tapahtuvaa julkaisua! Tästä tulee monille ehdottomasti kokemisen arvoinen teos!