Hassunhauska roolipeli naurattaa hetken, sitten iskee kyllästyminen

Miitopia-nimisen valtakunnan asukkailla on kauhistuttava ongelma: läpeensä paha Dark Lord varastaa ihmisten kasvoja antaen ne hirvittäville hirviöille. Miitopian toivo lepääkin nyt sankarimme sekä hänen ystäviensä harteilla, sillä he ovat ainoita, jotka uskaltavat pistää kampoihin julmalle pahikselle. Urhea joukkio ottaa tehtäväkseen kasvojen palauttamisen oikeille omistajilleen ja Dark Lordin päihittämisen. Kevyt tarina on huumorilla höystettyä fantasiahuttua sisältäen silti yllättäviä ja odottamattomia juonenkäänteitä.

Monipuolinen hahmonluonti

Miitopian ehdottomasti loistavin ominaisuus on todella monipuolinen ja helppokäyttöinen hahmonluontityökalu. Sankareita rakennellessa vain mielikuvitus on rajana, ja osaavissa käsissä avatarit saa näyttämään julkkiksilta tai vaikkapa Pokémoneilta. Usein roolipeleissä hahmonluontityökalua käytetään vain pelin alussa omien sankareidensa luomiseen, mutta Miitopiassa käyttö ei rajoitu vain tähän. Tällä kertaa pelaaja luo itse joka ikisen vastaan tallustavan Mii-hahmon, jopa pääpahiksen ja ei-pelattavat hahmot. Aluksi pöhköjen Miiden luominen tuntuu hauskalta, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin minulta loppuivat ideat kesken ja koko homma alkoi kyllästyttämään. Onneksi internetin syövereistä pystyy lataamaan muiden pelaajien taidokkaasti suunnittelemia hahmoja, mikä tuo helpotusta mielikuvituksen puutteen aiheuttamiin oireisiin.

Perinteisen RPG-häslingin lisäksi soppaan on heitetty mukaan hahmojen välistä vuorovaikutusta. Matkan aikana ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa paremmin, mikä aiheuttaa monenlaisia jännitteitä hahmojen välille ja saa aikaan huvittavia tilanteita. Esimerkiksi parhaat ystävykset avustavat toisiaan taisteluissa, mutta jos toinen kaveruksista näkee bestiksensä jonkun muun seurassa, saattaa tuloksena olla räjähtävä mustasukkaisuuskohtaus. Sankareiden keskinäisten kommelluksien seuraaminen nostaa ainakin aluksi hymyn huulille, vaikkakin joskus hahmojen omituiset päähänpistot jättävät pelaajan hämmennyksen valtaan.

Vuoropohjaista taistelua

Iloisen värikästä maailmaa ei pääse vapaasti tutkimaan, vaan sivultapäin kuvatussa seikkailussa edetään melko lineaarisesti paikasta toiseen. Muutamassa kohdassa valitaan mihin suuntaan käännytään seuraavaksi, mutta suurimmalta osin matka sujuu tylsän yksinkertaisesti.

Taistelut hoituvat vuoropohjaisesti, ja sankareiden käytettävissä olevat kyvyt määräytyvät heidän ammattinsa eli hahmoluokkansa mukaan. Aluksi valittavana on vain muutama ura, kuten poptähti, varas sekä kokki, mutta juonen edetessä pidemmälle avautuu ammatteja kourallinen lisää. Erittäin simppeleiden kärhämien aikana pelaaja ohjastaa ainoastaan omaa hahmoaan ja muu porukka tekee mitä lystää. Tekoäly tuntuu kuitenkin pysyvän menossa hyvin mukana, sillä usein ryhmän jäsenet tekevät juuri sitä mitä heidän toivoisi tekevänkin. Kahakoiden vaikeustaso ei saa ärräpäitä lentelemään ulos suusta, eikä kuoleman kanssa joudu treffeille kovinkaan monesti seikkailun aikana. Tästä syystä Miitopiaa ei tosin voi suositella henkilöille, jotka halajavat peliltään äärimmäistä haastetta ja pitkin ohimoita valuvaa tuskanhikeä.

Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa

Miitopian Switch-versiossa pelaajan joukkioon liittyy uutena tulokkaana uljas hevonen. Tuo mahtava olento avustaa ystävyksiä taisteluiden tiimellyksessä, ja sen selässä pääsee myös ratsastamaan pitkin maita ja mantuja. Pirtsakasti hirnahteleva hepo on mukava matkakaveri, vaikkei se ei oikeastaan tuo mukanaan mitään maailmaa mullistavan hienoa.

Miitopia on hassunhauska hupsuttelu, joka sopii nuoremmille pelaajille sekä hulvattoman huumorin ystäville. Hahmonluontityökalu tarjoaa mielenkiintoista puuhaa pitkäksi aikaa, mutta muuten teokselta on turha odottaa mitään syvällistä tai kovin ihmeellistä toimintaa. Miitopia onkin hyvä valinta silloin, jos kaipaa hupsua hömpöttelyä ja höyhenenkevyttä roolipelaamista kesä-iltoihinsa.