PS2-saitin pitäisi tietysti hehkuttaa heinäkuussa tulevaa GT3-peliä tai mollata varmasti floppaavaa Xboxia, mutta valitettavasti Sonyn rahat pois -politiikka jaksaa ärsyttää edelleen.

Lasketaanpa hieman nykyhinnoilla, kuinka älyttömästi PS2:n täyteen pelikuntoon saattamien maksaa alkuperäistarvikkeilla:

• PS2 Keskusyksikkö 2690,-
• PS2 muistikortti 8 Mb 249,-
• 3 peliohjainta, 199,- kpl yhteensä 597,-
• PS2 multitap 329,-
• S-Videokaapeli 169,-
• S-Videokaapeli-> Scart -adapteri 65,-
• YHTEENSÄ 4099,-

Tässä esimerkissä on etsitty halvimpia hintoja, mutta esim. virallisesta Playstation-kaupasta ostamalla saa summaa kasvatettua vielä 10 prosenttia! Lisäksi lisää rahaa voi halutessaan käyttää pelaamalla PSX-pelejä, joita varten tarvitsee tietysti PSX-muistikortin. DVD-friikki tarvitsee kaukosäätimen, ja tilanahtaudesta kärsivät pystytuen konsolille. Hups, jälleen 500 markkaa lisää.

PS2:n myyntipakkaus olisi pitänyt jo alun perin varustaa vähintäänkin muistikortilla ja toisella peliohjaimella. Konsolin ostaminen osissa saa ainakin minut tuntemaan itseni ääliöksi, ihan kuin en tajuaisi kuinka paljon Sony vie minulta rahaa huomaamatta. Kaiken huippu on konsolin mukana tulevan AV-piuhan Scart-liitin, jossa ei ole paikkaa S-Videolle. Joten senkin pienen osan joutuu ostamaan itse. ARGH!

Pisteenä i:n päälle ovat pelien hinnat. Yli neljäsataa markkaa peleistä laskuttavat kauppiaat pitäisi laittaa vankilaan! Ei ihme, jos pelien kopioiminen käy yhden jos toisenkin mielessä, kun niitä ei voi etukäteen testata verkosta ladattavilla demoversioilla PC:n tapaan. 400 markkaa "ihan kivaan peliin" on investointi, joka ottaa päähän pidemmän päälle. Lehtien (tietysti kalliita) mukana tulevat demo-cd:t ovat osoittautuneet ajoittain kusetuksiksi, joten sekin vain lisännyt PS2-vitutusta.

Rahaa on siis palanut aikamoinen määrä, mutta onko PS2 on ollut sen arvoinen? Normaaliin tietotekniikkaan verrattuna vastaus on kyllä, koska Pleikkari säilynee käyttökelpoisena pitempään kuin IT-hankinnoissa pidetyt 18 kuukautta. Itse asiassa PS2 alkaa näyttää kyntensä vasta reilut puoli vuotta julkaisemisena jälkeen (GT3), joka on tavallaan positiivinen merkki. Tosin tietokonepuolelta tutut päivitykset uhkaavat PS2:ta, eli kovalevy ja verkkokortti ovat tulossa myyntiin, ja niihin kulunee vähintään tonni. Virallisen DVD-kaukosäätimen mukana huhutaan tulevan uudet, paremmat DVD-ajurit, joka tehnee kapulasta pakko-ostoksen. Halpa ja hyvä DVD-soitin oli loppujen lopuksi vain halpa, koska niin monet DVD-elokuvat eivät suostu näkymään PS2:lla. Kuvanlaadussahan ei tosin ole valittamista, paitsi silloin kun sitä ei näy ollenkaan.

Kenellekään ei siis liene yllätys, että mielestäni Xbox ja GameCube saisivat tulla markkinoille mahdollisimman nopeasti DC:n luovutettua. Tosin Suomessa on ennenkin osattu tyriä varmojen hittituotteiden maahantuonti (heippa vaan DC:n ryssinyt Brio ja Nintendon 80-luvun suurkauden tumpeloinut Markus-setä :- ), mutta toivotaan että ammattitaito on kasvanut tässäkin suhteessa. PS2:lla on kuitenkin jo vankka kannatus, jota on vaikea rikkoa isoillakaan markkinointibudjeteilla. Hyvänä esimerkkinä on tämä FAQ-sivuista kasvanut saitti, jossa käy viikoittain lähes 4000 lukijaa ja jonka BBS:ssä hölöttää 300 PS2-uskovaista. Ja kaiken valituksen jälkeenkin PS2 on loistava pelikone ja mainio DVD-toistin. Sen ääressä on kulunut niin paljon aikaa, että kustannukset ovat jo reilusti alle markan minutti.

Toki Nokialandiassa ei saisi valittaa siitä, että käyttöelektroniikan joutuu ostamaan osissa. Nokiahan on tehnyt miljardeja pistämällä kännykän mukaan vain välttämättömimmät perusosat. Kunnon laturiin, handsfreehen, kantopussin, datakaapeliin ja ohjelmistoon menee menee usein saman verran rahaa kuin itse puhelimeen. Siihen ei edes Sony pysty.