Bugsnaxin tarina vie pelaajan huipputoimittajan saappaisiin, joka sai kutsun saapua Snaktoothin saarelle. Kutsu tuli suoraan tutkimusmatkailijalta nimeltä Elizabeth Megafig, joka on kerännyt ympärilleen poppoon rakentamaan kylää keskelle saarta, jossa myös bugsnax-olennot asustavat. Haluaisit tehdä Megafigistä haastattelun lehteen, mutta pomosi toteaa ideasi olevan huono eikä kannata sen toteuttamista.

Paheksunnasta huolimatta pelaaja matkaa yksin saarelle. Rauhallinen lento keskeytyy ikävästi, kun pizzahirviö törmää alukseesi ja vie sinut maan tasalle. Noustuasi jaloillesi tapaat ensimmäisen Snaktooth-saaren grumpus-asukkaan – Filbon. Hän ilahtuu näkemisestäsi ja kertoo olevansa pulassa. Paikallista Snaxburgin kylää johtanut Elizabeth on kadoksissa, ja muut asukit ovat vähintäänkin suuttuneet toisilleen. Lupaat vähitellen Filbolle, että autat häntä tuomaan kaikki asukkaat takaisin, jotta he voivat myös auttamaan sinua löytämään kadonneen Elizabethin.

Snägäreitä metsästän

Bugsnaxissa on paljon tekemistä, sillä suurin osa sen haasteista on nivottu peräti sadan herkkuötökän — bugsnaxien nappaamiseen. Tätä varten saat käyttöösi erilaisia työkaluja, jotta isotkin öttiäiset mahtuvat haaviin tai laatikkoon. Pelaajat saavat lisätietoa olennoista niitä valokuvaamalla, joka yleensä tarjoaa melko selkeän vinkin, miten olennon voi saada vaivattomammin nalkkiin. Jokaisen kaappauksen jälkeen muistikirjasi päivittyy kaikilla tiedoilla, jotka kustakin olennosta voi saada irti.

Öttiäisjahtiin saadaan avuksi kaikenlaisia vempeleitä ammuttavasta ansalangasta, etäältä suljettavaan puutynnyriin. Olentojen nappaus joskus onnistuu niin helposti, että yhden ansan aktivoiminen oikealla hetkellä riittää. Saaren perimmäisillä nurkilla vastaavat tilanteet vaativat suurempia rakennelmia samalla kun houkuttelet olentoja oikeaan suuntaan kastikepommeilla.

Ei ole elämä strabbyilla tanssimista

Ötökkäjahdin lomassa Bugsnaxissa selvitetään asukkaiden ongelmia ja joskus jopa ihmissuhdedraamoja. Ensimmäisten joukossa kohdataan Filbon jälkeen kastikeviljelijä Wambus, jonka kasvimaata häiritsevät rasavillit bungerit. Juoruista pitävä Beffica pyytää muita varjostamaan toisia asukkeja, kun he luulevat olevansa yksin. Gramble haluaa bugsnaxien syömisen sijaan kasvattaa ja hoivata niitä, mutta jotkut entisistä naapureista ovat häirinneet hänen harrastustaan. Välttääkseni kriittisiä spoilereita haluan kertoa, että kyläläisten omat tarinat yllättivät minut positiivisesti moninaisuudellaan. Löytyy kärsiviä taiteilijoita, pariskuntien riitelyä, salaliittoteorioita sekä arkeologisia tutkimusretkiä.

Hötöistä hauskanpitoa alusta loppuun

Bugsnaxia voi helposti verrata tyyliltään Paavo Pesusieni -animaatiosarjaan. Visuaalisen tyylinsä perusteella ohjelma on selkeästi suunnattu alakouluikäisille lapsille, mutta ohjelman käsikirjoituksessa vilahtaa näkyviin usein vitsejä, joita vain aikuiset voisivat tajuta. Bugsnax on samankaltainen: sen suloinen ulkoasu ja hassunhauskat nimet saavat hymyn huulille, mutta sen sisällä jylläävät tarinat hauskuttavat monella eri tapaa, joita ei olisi voinut uskoakaan pelkkien trailereiden perusteella. Läpäistyäni nimikkeen noin kymmenen tuntia kestävän tarinan voin huoletta suositella sitä kaikille PlayStation- ja PC -käyttäjille.