Kynseed on keskinkertainen ja liian täyteen ahdettu RPG-elämäsimulaatio

Kynseed on roolipelin ja elämäsimulaation yhdistelmä, joka tarjoaa työntäyteisen kokemuksen kauniissa pikselimaailmassa. Seikkailu on oikeastaan arvostelijan painajainen: se ei ole huono, muttei järin hyväkään. Kynseed onkin ärsyttävän keskinkertainen.

Kynseed julkaistiin alun perin PC:lle vuonna 2022, ja nyt muutama vuosi myöhemmin se on päätynyt myös konsoleille. Pelin kehittäjistöstä löytyy henkilöitä, jotka ovat aiemmin työskennelleet muun muassa Fable-pelisarjan parissa.

Seikkailussa tehdään kaikkea sitä, mitä muissakin elämäsimulaatioissa: viljellään maata, kalastetaan, rakastutaan sekä perustetaan perhe. Ehkä suurin eroavaisuus niihin ihan perinteisimpiin genren edustajiin on se, että tällä kertaa mukana on taistelua. Toinen genren rajoja ravisteleva erikoisuus on hahmojen ikääntyminen. Sankarin siirtyessä manalan maille, perivät hänen lapsensa tilukset sekä pelattavan hahmon tittelin.

Kirsikkana kermakakun päällä on vielä se, että pelaajan on myös mahdollista tavoitella uraa esimerkiksi seppänä tai kauppiaana.

Lapsesta aikuiseksi

Tarina alkaa siitä, kun kaksi lasta adoptoidaan asumaan Quill-nimisessä maailmassa sijaitsevalle farmille. Toinen näistä lapsosista on tuleva sankarimme. Nuoruusvuosien aikana hän oppii maanviljelyn salat sekä tutustuu kyläläisiin. Kun aika on kypsä, saa nuorukainen haltuunsa Kynseed-siemenen, jonka ansiosta hänen sukunsa ei tule koskaan sammumaan.

Pelaaja valitsee sankarinsa kahdesta vaihtoehdosta. Ulkonäön muokkaus on todella rajattua, sillä valittavissa on vain hiustyyli ja ihon sekä hiusten väri. Toisaalta ulkonäöllä ei ole niin hirveästi väliä, sillä pikseligrafiikalla luodussa maailmassa yksityiskohtia ei erota kovinkaan selvästi.

Prologi käsittää sankarin nuoruusvuodet aina 18 vuoden ikään saakka. Mielestäni prologista on tehty turhan pitkä ja työntäyteinen. Alkupätkä tuntuu todella verkkaiselta, ja sen aikana pelaajan eteen heitetään kahmalokaupalla erilaisia pikkutehtäviä. Kaikkia näistä ei onneksi tarvitse suorittaa päästäkseen eteenpäin, mutta esinäytöksen aikana pelistä jää suuhun karvas maku.

Pikkutehtävät tuntuvat muutenkin mielikuvituksettomilta. Usein niissä täytyy kerätä kyläläiselle esimerkiksi viisi omenaa, etsiä maahan tippunut esine tai jotain muuta yhtä tyhjänpäiväistä.

Varsinaisen seikkailun käynnistyttyä tahti onneksi hiljenee hiukan, mutta vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Vaikka aikuistuneen pelihahmon ei tarvitse nukkua, eikä minkäänlaista energiamittaria ole käytössä, on päällimmäinen tunne Quillissa seikkaillessa kiire ja se, ettei kaikkea ehdi mitenkään tekemään.

Introvertin kauhu

Kynseedissä maailman asukkaisiin on periaatteessa pakko tutustua, sillä heidän luonteenpiirteitä ja kykyjään käytetään apuna muun muassa rakennusten korjaamisessa. Pääjuonessa täytyy esimerkiksi rakentaa lehmälle navetta, ja sen rakentaminen vaati puun lisäksi henkilöitä, joilla on tarpeeksi tiettyjä luonteenpiirteitä sekä ystävyyttä pelaajan hahmon kanssa. En tietenkään ollut tuhlannut aikaani sosialisointiin, joten jouduin juoksemaan takaisin kylään lahjomaan vastaan käveleviä asukkeja erilaisilla vihanneksilla ja risuilla.

Taistelut hoituvat miekkaa sekä jousipyssyä heiluttaen. Kärhämät ovat sopivan simppeleitä: niiden aikana väistellään vihollisen iskuja sekä asemoidaan pelihahmo niin, että hän on oikeassa kulmassa osuakseen viholliseen. Avoimessa maailmassa hirviöihin ei juurikaan törmää, vaan niitä mätkiäkseen on mentävä erillisiin synkkiin metsäalueisiin.

Valuuttana Kynseedissä toimivat sankarin elinvuodet. Jos taisteluiden aikana kuolee tarpeeksi monta kertaa, ilmestyy keijuolento paikalle ja vaatii maksuksi henkiin herättämisestä vuoden sankarin elämästä. Elinvuosia voi käyttää myös erilaisten esineiden ostamiseen keijumaasta.

Vain vähän farmausta

Perinteinen maanviljely näyttelee hyvin pientä osaa tässä seikkailussa. Puuha ei ole mitenkään pakollista, mutta on hyödyksi kokkausminipelissä sekä ystävyyden kartuttamisessa kyläläisten kanssa. Jos juuri farmaus on se mitä peliltä hakee, ei Kynseed silloin ole se paras vaihtoehto.

Ulkoisesti kyseessä on todella näyttävä teos. Pikeligrafiikalla koristeltu maailma on ihanan värikästä katseltavaa ja täynnä yksityiskohtia – ehkä vähän liiankin täynnä. Taustalla soiva musiikki on myös tunnelmaan sopivaa, mutta jos viipyy samalla alueella vähän kauemmin, alkavat ikuisesti looppaavat sävelet vähän ärsyttämään korvia.

Kynseed on periaatteessa ihan kiva elämäsimulaation ja roolipelin risteytys, mutta se on tungettu ääriään myöten täyteen kaikkea. Tehtäviä, hahmoja sekä muuta opeteltavaa on ihan liikaa, ja tämä saa pelaamisen tuntumaan inhottavan työläältä.