Hauska, omaperäinen ja perfectionismiin yllyttävä peli. Näillä sanoilla voi kuvata Steven Spielbergin Boom Bloxia. Kun laitoin pelin ensimmäistä kertaa sisään, löysin itseni 5 tunnin päästä pelaamassa. Enkä edes ole vielä ehtinyt tehdä kenttiä saati ladata netistä. Moninpeli on myös kokematta. Osoitinpainotteiset kontrollit toimivat pääasiassa mainiosti ja liiketunnistusta käyttävässä pallonheitossa heiton voimakkuuden saa melkein aina tehtyä niinkuin haluaa.

Todella omaperäinen ja veikeä peli. Jos ei tietäisi tämän olevan Spielbergin peli niin luulisi tämän olevan Miamoton peli. Kaverin kanssa pelattiin cooppina tätä niin pitkälle kun päästiin ja hauskaa oli. Toivoisin cooppipeliin kyllä ylihyppäys toimintoa jos taidot eivät tahdo riittää niin peli ei jäisi siihen. Radat ovat toisin vaikeusjärjestyksessä että seuraava olisi kumminkin vaikeampi. Tähtäystoiminnossa oli pientä bugia, sillä kursori pomppii välillä ruudulla minne sattuu, mikä vaikeuttaa väärällä tavalla peliä.

Ostettuani Boom Bloxin kamuni kanssa puokkiin, odotin kaikista pahinta. Trailerit ja gameplay-videot lentävistä palikoista eivät vain jääneet uniini - ne saivat minut pelkäämään, että peli tulisi olemaan suosittu ja Steven olisi jo suunnittelemassa elokuvaversiota järkyttävistä eläinhahmoista. Miksi Spielberg tekee pelin suorakulmion muotoisista eläimistä, joita heitellään pommeilla kemikaalipalasten ympäröimänä? En tiedä. Mutta sen tiedän, että se on hauskaa.