"Massapuntti, nyt vain taitaa olla niinpäin, että Miyamoto kertoo kehittäjille mistä niitä kannattaisi tehdä."

Toivottavasti eivät kuitenkaan ota liikaa mallia Wii Musicista ja muista saman luokan Nintendo-peleistä. Nintendo ja muutamat muut kehittäjät ovat jo julkaissut aivan tarpeeksi niitä, ei tarvita enää enempää (tod. näk. Nintendon pelejä huonompia) vaihtoehtoja markkinoille. Antaa Capcomin ja muiden keskittyä kunnon pelien, kuten Zack & Wiki, kehittämiseen.

Noniin nyt vain FPS pelejä Nintendolle ja äkkiä!

Wii Musicia odotan edelleen mielenkiinnolla, saa nähdä vaihtuuko universaali lyttäys kehuihin. Wii Fit taisi olla sekin järkytys aika monelle.

Hyvin mielenkiintoista. Wiin kanssa Nintendo on pitkästä aikaa onnistunut jälleen tekemään mielenkiintoisia ja tuoreita pelejä Gamecube-aikojen söhläilyn jälkeen, ja Miyamoto on päässyt takaisin parrasvaloihin sellaisilla oivalluksilla kuin Wii Sports ja Wii Fit. Tätä ajattelua tarvitaan lisääkin, kun japanilaisilla kehittäjillä ei ole vielä tuntunut Wii aukeavan edes yhtä hyvin kuin länsimaalaisilla. Vähemmän niitä samoja vanhoja roolipelejä ja enemmän uusia jännittäviä pelejä. Hyvä esimerkki on Segan olympialaispeli Mario & Sonicin kanssa, vaikka pelissä on joitakin pikkuongelmia niin Miyamoton neuvonta auttoi selvästi tekemään valtavan hitin, jonka menestystä ei todellakaan voida selittää pelkillä päähahmoilla. Lisää luutuneiden käsitysten haastamista! Lisää koko käsitteen "videopeli" ja olemassaolevien genrejen haastamista!

Wii Music voi olla ihan kivaa ajanvietettä pienille lapsille ja näiden vanhemmille, ehkä muillekin, mutta ei ole kyllä mun peli. Wii Fit oli itse asiassa vakuuttavampi, ko siinä oikeasti oli jotain tavoitteita saavutettavissa.

Toivottavasti Miyamoto käyttää myös muita pelejä esimerkkeinä. Mies on kuitenkin ollut mukana suunnittelemassa vaikka mitä mestariteoksia.

Jaa kuten mitä mestariteoksia? Legend of Zelda ja Super Mario Bros? Voihan niistä ehkä olla vielä jotain opittavaa, mutta niistä on kumminkin jo sentään yli 20 vuotta. Ja sellaiset pelit kuin Ocarina of Time ja Super Mario 64 eivät todellakaan ole mestariteoksia. Vaikka Twilight Princess ja Mario Galaxy ovatkin merkittäviä tasonparannuksia, eivät ne ole yhtä hyviä pelejä kuin Wii Sports. Wii Musicia en ole vielä pelannut, mutta odotan mielenkiinnolla, ja sillä pelillä jos millään on tänä vuonna potentiaalia "mestariteokseksi".

"Ja sellaiset pelit kuin Ocarina of Time ja Super Mario 64 eivät todellakaan ole mestariteoksia."

Makuasia. Uskoisin kuitenkin, että kovin moni Nintendon koneilla pelannut pelaaja ei väitä vastaan jos noita menee mestariteoksiksi kutsumaan. Ainakin hemmetin hyviä pelejä, jos eivät muuta.

Mutta eipä sitä vastakkaistakaan näkemystä kannata kuuluttaa. edit: Niin, makuasioista kyse. Minusta esim. Panzer Dragoon Saga ansaitsee mestariteoksen nimikkeen paljon enemmän kuin senaikaisen Nintendon pelit. Ja löytyy muitakin entisiä N64:n omistajia jotka eivät näistä peleistä erityisesti pitäneet.

Ihmetyttää siis, että mitä Miyamoton pelejä Tapza tarkoitti "mestariteoksilla" kun hiljattaisia onnistumisia lukuunottamatta niitä ei lopulta niin paljoa ole.

No, Ocarina of Time ja Super Mario 64 ovat mestariteoksia siinä missä Kummisetä-trilogia ja Schindlerin lista ovat.