Halo: Combat Evolved Anniversary

Halo: Combat Evolved täyttää marraskuussa kymmenen vuotta. Microsoft juhlistaa pelisarjan kymmenvuotista taivalta leipomalla avausosasta teräväpiirtopäivityksen. Halo: Combat Evolved Anniversary oli pelattavana Englannissa The Gathering -tapahtumassa, jossa peliä esittteli Jessica Shea eli tuttavallisemmin bsangel. Näytteitä saatiin sekä kampanjasta että moninpelistä.

Taustalla lienevät huonot kokemukset Xbox 360:n emulaattorin kanssa, mutta kymmenen vuotta vanhan räiskintäpelin herättäminen henkiin uudella konsolilla ei kuulostanut alustavasti niin herkulliselta. 343 Industries lupasi vieläpä pitää pelimekaniikan täysin ennallaan Halo Anniversaryssa, vaikka Combat Evolved ei ole täydellistä peliä nähnytkään.

Epäilykset alkoivat pikku hiljaa hälvetä, kun kaiuttimista pauhasi se tuttu teemamusiikki. Korvakuulolta on paha sanoa, oliko kyseessä uusittu vai alkuperäinen versio. 343 Industries nimittäin kävi nauhoittamassa Marty O'Donnellin sävellykset uudelleen George Lucasin Skywalker Ranchilla. Samalla uusittiin pelin äänitehosteet sekä tietenkin ulkoasu. Uuden ja vanhan musiikkiraidan välillä voi vaihdella valikoiden kautta, grafiikan kohdalla sama onnistuu yksinkertaisesti nappia painamalla. Ominaisuus myös toimii käytännössä mainiosti ja havainnollisesti.

Aika lienee kullannut muistot, sillä varsinkin näin selkeässä vertailutilanteessa alkuperäinen peli näyttää todella vanhentuneelta. 343 Guilty Sparkin karun sileät maisemat vaihtuvat kertalaakista aluskasvillisuudella kuorrutettuun, aavistuksen värikkäämpään ympäristöön. Teräväpiirtopäivitys ei vedä ulkonäöllään vertoja nykyajan näyttävimmille peleille, mutta ero on silti erittäin merkittävä. Pakettiin on ahdettu myös tuki 3D-tehosteelle. Pikaisen testin perusteella efekti toimii mutta tuo tuskin mitään lisäarvoa pelaamiseen – niin kuin se ei tapaa tuoda muissakaan peleissä.

Pelin tuntuma sen sijaan on ennallaan. Edellisestä Combat Evolved -pelisessiosta saattaa olla aikaa, mutta toimintaan pääsi välittömästi sisälle. Master Chiefin arsenaalin pelottavin tykki eli se pikkuruinen pistooli tuntuu juuri niin hyvältä kuin ennenkin. Esimerkiksi suojakilven taakse piiloutuneiden jackalien poimiminen kahdella laukauksella tai muodostelman hajottaminen hyvin sijoitetulla kranaatilla sai sukat pyörimään jaloissa. Ehkä fiilis kertoo myös siitä, kuinka vähän Halon pelimekaniikka pohjimmiltaan on muuttunut vuosien saatossa, sillä tismalleen samat asiat tuovat nautintoa Reachissa. Mukana ovat myös tuoreemmat näppäinvaihtoehdot, joista Bumper Jumper sopiikin peliin kuin nakutettu.

Halo Anniversaryn toiseen puoleen eli Reachin pelimoottorilla toteutettuun moninpeliin päästiin tutustumaan perusteellisemmin. Pelattavaksi tarjottiin päivitetyt painokset Damnationista ja Beaver Creekistä. Kokoelmaan valikoiduista kartoistahan tarjotaan sekä alkuperäiset että aavistuksen muokatut versiot. Ensin mainittu on tarkoitettu Combat Evolvedin moninpeliä imitoiville säännöille, kun taas jälkimmäiset ottavat huomioon Reachin uudet kujeet, kuten rakettireput. Harmillisesti klassikkosääntöjä ei päästy kokeilemaan lainkaan.

Päivitettyjen karttojen perusteella Certain Affinity on jälleen tehnyt hyvää työtä. Pienet lisäykset tekevät vanhoista kartoista tuoreempia hukkaamatta kuitenkaan kentille tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Beaver Creekin teleportit on päivitetyssä versiossa siirretty kanjonin päätyihin porattuihin luoliin ja niiden alkuperäisille paikoille on asetettu ilmahissit. Voima-aseiden ryöstöviljelyä voitaisiin sen sijaan rajoittaa, sillä singon, tarkkuuskiväärin, miekan, kahden haulikon ja kahden kranaatinheittimien ujuttaminen noinkin pienelle kartalle on jo liioittelua. Ei sillä, etteikö ”propipe” parantaisi jokaista kenttää jo pelkällä olemassaolollaan.

Kokonaisuudessaan Halo Combat Evolved Anniversary vaikuttaa mainiolta paketilta. Kampanjaan lisätyt terminaalit, saavutukset, yhteistyötilan Xbox Live -tuki ja päivitetty audiovisuaalinen toteutus antavat varmasti monelle riittävän porkkanan tuttuihin maisemiin palaamiseen. Peliä ei ole hinnallakaan pilattu, sillä sen pitäisi irrota kaupoista kotimaassakin reilulla 30 eurolla.

Resident Evil: Operation Raccoon City

Capcomin tavoitteena on ollut viime vuosina puskea entistä aggressiivisemmin länsimaisille markkinoille. Suuntauksen voi nähdä vahvasti Resident Evil: Operation Raccoon Citystä. Japanilaisjulkaisija värväsi Socom-pelejä tuottaneet Slant Six Gamesin kehittämään uutta Resident Eviliä. Studion projekti maistuukin väkevästi Socomin ja Left 4 Deadin ristisiitokselta.

Resident Evil: Operation Raccoon City sijoittuu sarjan ensimmäisistä peleistä tuttuun Raccoon Cityyn, kakkos- ja kolmososien tapahtumien kanssa samoihin aikoihin. T-viruksen muuttaessa suurimman osan kansasta verta ja lihaa himoaviksi zombeiksi erikoisjoukot saapuvat paikalle turvaamaan tilannetta. Samalla kulissien takana toimii myös Umbrella Corporationin oma turvallisuusyksikkö, jonka ohjaksiin pelaajat pääsevät. Asetelma antaa kehittäjille mahdollisuuden leikitellä hiukan sarjan kaanonilla.

The Gatheringissa vieraat päästettiin loikkaamaan suoraan Operation Raccoon Cityn yhteistyötilaan, jossa neljä pelaajaa taistelee Umbrellan kätyreiden riveissä erikoisjoukkoja vastaan. Osapuolten välissä riehuvat tietenkin zombilaumat. Käytännössä pelitapahtumat muistuttavat vahvasti Socomia: toimintaa seurataan hahmon olan takaa, ja ruudun ylälaitaan ilmestyy moninpelistä tuttuja tappoilmoituksia, mikäli joku pelaajista sattuu heittämään veivinsä. Kuolema ei kuitenkaan tarkoita leikin loppua. Sen sijaan soturit ilmestyvät takaisin taistelukentälle hetken odottelun jälkeen. Taistelukentältä voi poimia parantavia yrttejä, torjuntasuihkeita ja panostäydennyksiä.

Ennen matsin alkua pelaajat voivat valita oman hahmonsa, erikoiskykynsä ja aseistuksensa. Tuliluikkuja piisaa kevyistä pistooleista raskaisiin kivääreihin. Zombeja lahdatessa riittää yleensä ampua lonkalta vähän sinnepäin, mikäli ei jaksa pääosumia metsästää. Erityisen palkitsevaksi tappotyyliksi osoittautui epäkuolleen lamauttaminen lyönnillä ja viimeisteleminen tylyllä teloitusanimaatiolla. Myös kranaateilla sai nopeasti raivattua etenemisreitin zombilauman halki. Välissä pelaajia kiusaavat myös katossa kuljeksivat mutanttiotukset. Kauempaa tulittavat erikoisjoukot vaativat vähän varovaisempaa lähestymistapaa. Erityisesti tarkka-ampujat verottivat Umbrellan rivivahvuutta tehokkaasti, kunnes kiväärimiehet ottivat katoilla piileskelleet vihulaiset tähtäimiinsä.

Nopean testin perusteella on paha sanoa, onko Operation Raccoon City tarpeeksi tarttuva toimintapelien ystäville. Resident Evil -faneja kiinnostanee kuitenkin nähdä, kuinka tuttuja tapahtumia viedään uuteen suuntaan leikin varjolla, kun peli julkaistaan ensi vuoden alussa.

Ghost Recon: Future Soldier

Ghost Recon: Future Soldier julkaistaan ensi vuoden maaliskuussa niin koti- kuin käsikonsoleillekin. Advanced Warfighter 2:sta on tuolloin ehtinyt kulua jo viisi vuotta. Näin pitkän tauon jälkeen olettaisi, että pelisarjaa viedään radikaalisti uusille poluille. The Gatheringissa koetun perustella näin ei kuitenkaan ole: uusin Ghost Recon tarjoilee tutunoloista futuristista sodankäyntiä.

Tilaisuudessa päästiin sukeltamaan Ghost Recon: Future Soldierin moninpeliin. Edellisosista poiketen peli on jaettu hahmoluokkiin, joita oli ainakin demoversiossa tarjolla kolme kappaletta: rynnäkkömies, tiedustelija ja pioneeri. Taistelukentällä pisteitä jaettiin paitsi tapoista myös vaihtelevista tehtävistä. Kartalle saattoi esimerkiksi ilmestyä satelliittiteknologiaa, jonka anastaminen paljasti hetkellisesti kaikkien vihollisten sijainnit. Seuraavassa tehtävätyypissä yksi tiimi laitettiin puolustamaan ja toinen tuhoamaan tiettyä kohdetta. Oikean hahmoluokan valinta saattaa helpottaa tavoitteessa onnistumista, sillä esimerkiksi tiedustelija muuttuu osittain näkymättömäksi satelliittiteknologiaa hakkeroidessaan.

Pelaaminen muistuttaa vahvasti Advanced Warfighteria varsinkin ulkoisesti, kiitos futuristisen käyttöliittymän. Tapahtumia seurataan edelleen yksittäisen taistelijan olan takaa. Hahmot juoksevat tarvittaessa rivakasti ja syöksyvät suojiin oikealla asenteella. Ammuttaessa kuvakulman saa siirtymään ensimmäiseen persoonaan ja ruudulle ilmestyy tähtäin. Tietyissä tilanteissa viholliset korostetaan ympäristöstä punaisilla ääriviivoilla, joten kerran tähtäimeen saatua vastustajaa ei helposti uudelleen hukkaa.

Demossa testattu kenttä oli kooltaan yllättävän kompakti, eikä pitkille tetsausretkille tarjottu tilaa. Kartta sijoittui rähjäiseen kylään, jonka tie jakoi selkeästi kahtia. Asvalttiareenalla suojaa tarjosivat autot ja betoniporsaat. Tien yli kulki aukion toisessa päässä kävelysilta, joka tarjosi tarkka-ampujille mukavat asemat. Muuten taistelut rajoittuivat kylän ahtaille kujille, eikä kummoisille kiikaritähtäimille ollut tarvetta.

Ubisoftin edustajat esittelivät The Gatheringissa hyvin nopeasti myös Ghost Recon: Future Soldierin Xbox 360 -version Kinect-tukea. Pelaajat voivat muokata aseitaan perinpohjaisesti Gunsmith-tilassa. Tarjolla pitäisi olla yli 20 miljoonaa erilaista kombinaatiota lukkoja, tähtäimiä, tukia, kaasujärjestelmiä ja niin edelleen. Aseiden manipuloiminen onnistuu pelkällä ohjaimella, ja äänikomentojakin voi hyödyntää kuulokemikrofonilla. Esimerkiksi huudahdus ”optimise for badass” käskyttää peliä lyömään kokoon kaikki parhaat osat, kun taas ”optimise for range” kasaa pidemmän kantaman taisteluun sopivan tuliluikun, pienellä viiveellä tosin. Kinect-omistajat voivat karjua komentoja ilman erillistä mikrofonia. Lisäksi valikoissa suihkiminen ja jopa aseen testaaminen onnistuu liikeohjauksella. Ominaisuuden hyödyllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta kyllä se ainakin hauskalta näyttää.

Ghost Recon: Future Soldierin moninpelibeetan olisi tarkoitus käynnistyä tammikuussa ainakin Xbox 360:lla. Tuolloin ensimmäisenä kekkereihin pääsevät Splinter Cell Convictionin omistajat.