Uusi vuosi tuo tullessaan uudet pelit, joiden julkaisua varmasti moni innolla odottaa. Kokosin pientä listaa nimikkeistä, jotka saavat ainakin minut unohtamaan joulun ja odottamaan vuodenvaihdetta entistä suuremmalla innolla. Olkaatten hyvät:
Roolipelien vuosi
Vuosi 2014 ei petä vannoutuneintakaan fantasian ystävää, vaan erinomaisia roolipelejä on tarjolla kelpo tukullinen. Miekkoja heilutellaan lohikäärmeitä lahdaten niin Thedasin, kuin Tamrielinkin mantereilla, eikä maailmojen tarvitse kokonsa puolesta hävetä yhtään takavuosien aikasyöpölle, Skyrimille.
Biowarella alkaa olla käsillä näytön paikka. Dragon Age: Origins oli ilmestyessään loistava peli, mutta ulkoasu ja osittain toteutuskin eivät vastanneet sitä päivää. Dragon Age 2 puolestaan kärsi kaikesta, mistä huonosti tehty videopeli vain kärsiä voi. Itseään toistavat kentät, niiden mielipuolinen kierrättäminen, näennäinen valinnanvapaus ja turhan suoraviivaistettu taistelusysteemi olivat ydinongelmia tässä keskivertoa surkeammassa katastrofissa.
Huono fanipalaute on saanut vipinää punttiin, ja pelisarjan kolmannen osan, Dragon Age: Inquisitionin odotetaan paikkaavan runsain käsin edellisten osien puutteita. Pelimaailman kerrotaan olevan entistä avoimempi ja laajempi, lisäksi pelaajan pelissä tekemät valinnat näkyvät tarinassa aiempaa tuntuvammin. Taistelusysteemiä on muutettu enemmän taktiseen suuntaan, eikä rämpyttämällä päästä enää etenemään. Tuttuun tapaan Dragon Age: Inquisitionissa tutustutaan täysin uuteen sankariin.
Sankareista aasinsillan kautta antisankareihin, ja siitä CD Projekt REDin Witcher 3: The Wild Huntiin. Charmikas oman edun tavoittelija Geralt palaa pelisarjan niinikään kolmannessa osassa aiheuttamaan hämminkiä ja päättämään sarjan ensimmäisessä osassa alkaneen tarinan. Luvassa on huomattavasti aikaisempaa suurempi maailma, joka muovaantuu pelaajan toimintojen mukaan ja elää omaa elämäänsä realistisine vuorokausirytmeineen.
Pelaajien vuorokausirytmejä sekoittamaan puolestaan puskenee ZeniMax Online kevääksi ulos massiivisen The Elder Scrolls: Online-verkkopelinsä. Daedraprinssi Molag Balin valloitusiaikeita vastaan taistellaan Tamrielin tantereella ajassa ennen Skyrimin tapahtumia. Tarkemmin sanottuna kyseessä on noin tuhat vuotta, eikä Molag Bal ole pelissä ainoa valtaa halajava. The Elder Scrolls: Onlinen kolmesta ryhmittymästä mieluisaan liityttyään pelaaja pääsee taistelemaan yhdessä tovereidensa kanssa valtaistuimesta muita vastaan.
Kuukausimaksullisuudellaan pelaajien hermoja hiertänyt verkkopeli huolestuttaa myös vanhahtavilla grafiikoillaan monia next gen-odottajia. Käytännössä The Elder Scrolls: Onlinella on kaikki edellytykset flopata pahemman kerran, mutta kaltaiseni optimisti pysyy silti varovaisesti kiinnostuneena - eihän mikään voita verkkopelaamisen huonoja puolia yhdistettynä roolipelien timanttisimpaan sarjaan.
Erilaisia sankareita
inFamous oli peli, jonka ansiosta PS3-konsolini sai syyn olemassaoloonsa. Huolimatta pienistä, paikoin todella ärsyttävistäkin suunnitteluvirheistä oli pelissä todella paljon potentiaalia ja muistan odottaneeni jatko-osaa hartain mielin. No sehän ei sitten mennytkään aivan kuten olin sen mielessäni suunnitellut, mutta sarja pysyi kuitenkin konsolin parhaimmistona. Nyt Sucker Punch tuo pelaajien ulottuville kolmannen pelin ja vaikka uusittu sankari ottaa trailereissa omaan hermooni hyvin myöhäisenä myöhäisteini-iän angstillaan, pysyn edelleen toiveikkaana että sarjasta vihdoin saataisiin kaikki irti.
Edelleen avointa maailmaa hyödyntävä inFamous: Second Son muistuttaa tuntuvaltaan huomattavasti edellisiä pelejä ja muunmuassa tutuksi tullut parkour on edelleen kuvioissa mukana. Kuitenkin myös täysin uusia ominaisuuksia löytyy roppakaupalla, mainittavimpina täysin muutettu tähtäyssysteemi sekä tietenkin päähahmon tuoreet kyvyt. Nähtäväksi jää, saako Second Son sarjalle vihdoin sen ansaitseman huomion, vai jääkö tilaisuus tälläkin kertaa hyödyntämättä.
Käyttäjäpalaute on arvokasta ja Eidos Montreal on saanut varmasti monelta muultakin pisteet kotiin Thiefin kehittämisen kanssa. Reaktiotestien ystävät, te kaikki kolme siellä nurkassa häpeämässä, varmasti harmistuvat päätöksestä vetää moiset pelistä pois. Ristiriitaisen vastaanoton etenkin fanien keskuudessa saanut reboot-projektin olisi aikomus nähdä päivänvalonsa alkuvuodesta.
Ja mikäli pankkiholviin varjoista murtautuminen ei riitä, on myös tietoturvamurrot ensi vuonna enemmän kuin mahdollisia Ubisoftin julkaistessa vihdoin ja viimein lykkääntyneen Watch Dogs-pelinsä. Avoimen maailman hiippailupeli, jossa urkitaan tietoja, liikutaan parkouria hyödyntäen ja yritetään pysytellä näkymättömissä… En usko, että Ubisoft on ikinä yrittänyt mitään vastaavaa!
Internet on pullollaan vihjailuja ja arvailuja siitä, miten Assassin’s Creed ja nykypäivän Chicagoon sijoittuva Watch Dogs saattaisivat itseasiassa olla samaa universumia. Tämä mahdollisuus yhdessä pelimaailman kanssa saavat ainakin minut kiinnostuneeksi tästä jo syksyksi alunperin suunnitellusta teoksesta. Sen lisäksi että se syventäisi itse peliä mukavasti, se toisi myös salamurhaaja-toverilleen jo kauan kaivatun tekohenkäyksen.
Mikäli kuitenkin kaikki tämä avoimen maailman miekkailu, hiiviskely, hakkerointi, varastelu, ninjailu, kikkailu ja parkour ärsyttää vietävästi eikä aikaa ole uteliaiden silmien välttelyyn, kannattaa aina ottaa allensa mecha, eikä uteliaita silmiä jää altasi katselemaan yhtikäs mitään.
Electronic Artsin moninpelirymistely Titanfall jää ilman yksinpelikampanjaa, mutta yhdistää kuitenkin parhaat puolet molemmista maailmoista yhdeksi kokonaisuudeksi ja lisää mukaan esimerkiksi juonen. Taistelussa yhdistellään sekä ketterän pilotin että suuren mekaanisen tuhokoneen, Titanin parhaat puolet. Tiimipohjainen moninpeli perustuu kahden vastakkaisen ryhmittymän väliseen kilpailuun ja tehtäviin ja tarjoillaan pelaajille maaliskuussa.
Olkoon siis lahjapaketit KonsoliFIN:in lukijoillakin pelejä pullollaan, mutta muistakaa olla ahmimatta liikoja, jotta ensi vuonnakin jaksaa.
- Jepu
