Tänä vuonna suomalaisella teknologia-alalla on koettu sekä suuren surun että ilon päivä. Vuoden - ja melkeinpä koko vuosikymmenen - synkin uutinen oli 3. syyskuuta julkisuuteen tullut ilmoitus Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myymisestä Microsoftille. Nokia on ollut kansainvälisesti kautta aikain menestynein suomalainen yhtiö, jonka nosteessa Suomi nousi aikoinaan lamasta. Kuusi viikkoa suru-uutisen jälkeen tapahtui kuitenkin jotakin, joka nosti uskon Suomen it-alaan jälleen uusiin sfääreihin...

Lokakuun 15. päivä se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta, todellinen sensaatiouutinen: japanilainen teleoperaattori Softbank ja peliyhtiö Gungho ostavat 51 prosenttia suomalaisesta mobiilipeliyhtiö Supercellistä 1,5 miljardilla dollarilla eli noin 1,1 miljardilla eurolla. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin yksittäinen satsaus mobiilipelifirmaan.

Vuonna 1981 perustettu Softbank on maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, joka omistaa yli puolet peliyhtiö Gunghosta. Gunghon puzzle-RPG Puzzle & Dragons on ollut yksi myydyimmistä mobiilipeleistä Applen App Storessa. Supercell-kaupan jälkeen Gunghon osakekurssi nousi 16 prosenttia. Aloite kauppaan tuli Softbankilta, ja yhtiöt alkoivat lähentyä toisiaan kesän aikana.

Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen ja luova johtaja Mikko Kodisoja kuittasivat kaupasta noin 180 miljoonaa euroa mieheen. Yrityksen työntekijät rikastuvat hekin runsaalla 550 miljoonalla eurolla, koska he ovat kaikki yhtiön omistajia optio-ohjelman kautta. Juuri tämän artikkelin julkaisupäivänä tuli tieto siitä, että miljonääreiksi tulleet Supercellin työntekijät lahjoittavat Lastenklinikalle runsaat 3,4 miljoonaa euroa uuden lastensairaalan rakentamista varten.
– Koemme olevamme hyvin onnekkaita ja siksi halusimme laittaa hyvän kiertämään, sanoi lahjoituksesta julkisuuteen kertonut Supercellin työntekijä Lasse Louhento.

Mediatapahtuma

Kun miljardikaupat tulivat julkisuuteen, suomalaislehdet ylistivät pääkirjoituksissaan kilpaa Suomen pelialan uutta messiasta. "Pelialalta jättivoittoja", Kainuun Sanomat hehkutti. "Supercell-kauppa luo uskoa pelialaan", Kaleva vakuutteli. "Peliviihde kannattaa ottaa vakavasti", Salon Seudun Sanomat muistutti. "Peliyhtiö avaa uusia väyliä", Kansan Uutiset uskoi. "Kasvu jatkuu ja kiihtyy", Turun Sanomat iloitsi. "Esimerkillistä pelimenestystä", Kymen Sanomat kehui. "Supercell toi pelialalle lisää uskottavuutta", Länsi-Savo uhkui.

Suuren mittaluokan kauppa sai laajaa huomiota myös muualla maailmassa.
– Tämä kaikki näyttää olevan suuri menestys Suomelle, josta tulee myös Angry Birdsin tekijä Rovio, ja eurooppalaiselle teknologia-alalle laajemminkin. ... Vaikka Supercelliä ohjataan nyt Japanista, tiistain uutiset ovat loistava piristysruiske eurooppalaisen peliteollisuuden imagolle, hehkutti BBC:n Rory Cellan-Jones.

– Suomi on kuuminta hottia Japanissa. Amerikkalaiset mobiilisovellusten kehittäjät Electronic Artsista Zyngaan ovat haparoineet pahasti elintärkeässä itäisessä maassa. Sellaiset suomalaiset sovellusten kehittäjät kuin Supercell, Frogmind ja Rovio ovat kuitenkin julkaisseet Japanissa viime kesänä hittipelejä, jotka ovat kiilanneet siellä iPhonen and iPadin latauslistojen kärkeen, totesi Alekstra-mobiiliyhtiön analyytikko ja myyntijohtaja Tero Kuittinen BGR:ssä.

Päinvastoin kuin Nokian ja niin monien muiden yrityskauppojen tapauksessa, Supercellin kohdalla Suomi ei menettänyt yhtiötä, vaan päinvastoin hyötyy kaupasta. Suomeen perustetaan kaupan yhteydessä uusi yhtiö, jonka haltuun Supercellin osakkeet siirtyvät. Yhtiön perustamisasiakirjaan on kirjattu, että firma jää Suomeen ja pysyy suomalaisena. Uusien omistajien kanssa solmitun osakassopimuksen mukaan yhtiötä ei voi myydä eikä siirtää pois Suomesta ilman Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan lupaa. Kaupan jälkeenkin neljännes osakkeista on edelleen yhtiön perustajien ja työntekijöiden omistuksessa.
Supercell maksaa tänä vuonna Suomeen sata miljoonaa euroa yhtiöveroja ja 160 miljoonaa euroa kaupasta syntyviä transaktioveroja.
– Olemme saaneet yhteiskunnalta paljon. On ihan oikein, että maksamme meihin tehtyjä panostuksia takaisin, totesi Paananen Kauppalehden haastattelussa.

Erilainen yritys

Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja perustivat Supercellin kesäkuussa 2010. Vuonna 2011 yhtiö julkisti Gunshine-selainpelin. Alkuvuodesta 2012 oli vuorossa Battle Buddies. Todelliset läpimurtonimikkeet olivat kuitenkin kesällä 2012 julkaistu taistelupeli Clash of Clans ja maatalouspeli Hay Day.

I-Phonelle ja iPadille suunnitellut Clash of Clans ja Hay Day ovat freemium-pelejä, eli ne saa ladata itselleen App Storesta ilmaiseksi. Pelissä voi kuitenkin halutessaan ostaa oikealla rahalla timantteja, joilla saa erilaisia

pelaamista vauhdittavia lisätuotteita. Tähän perustuu peleistä saatava tuotto. Peleillä on päivittäin 8,5 miljoonaa pelaajaa, joista noin kymmenesosa käyttää peleihin rahaa. Tällaisella käyttäjämäärällä pienistä puroista syntyy sangen nopeasti suuri virta.
– Yhtiö on selvästi osoittanut tietävänsä, kuinka mobiilialustoille tehdään erittäin yhteisöllisiä free-to-play-pelejä. Se näyttää myös tuntevan pelien sisäisen rahastuksen salat paremmin kuin kukaan muu tällä hetkellä, pohtii Pocket Gamerin Keith Andrew.

Kaikki, mihin yhtiö koskee, ei kuitenkaan automaattisesti muutu kullaksi. Viime vuonna Supercell hautasi neljä peliä ja tänä vuonnakin pari kolme. Yhtiössä epäonnistumisista ei kuitenkaan rangaista – niitä juhlistetaan samppanjalla. Siinä tarkoituksena on juhlistaa virheistä oppimista ja epäonnistumisten havaitsemista.

Supercell toimii nykyään Nokian entisen tutkimuskeskuksen tiloissa Helsingin Ruoholahdessa. Kuudennen kerroksen avokonttorissa ei käytetä kenkiä, vaan työntekijät kulkevat sukkasillaan. Toimisto on sisustettu kirkkain värein. Sohvilla on pehmoleluja. Pallomerikin tiloista löytyy. Perjantai-iltapäivisin työntekijöille saatetaan tarjota kaljaa tai donitseja.

Supercellillä pelitiimit ovat pieniä itsenäisiä soluja, 5–7 hengen ryhmiä, jotka saavat kehittää pelejään vapaasti. Kussakin tiimissä on tuottaja, ohjelmoijia ja graafikoita. Päätäntävalta pelien sisällöstä on kokonaan tiimeillä. Paananen onkin vitsaillut olevansa pelimaailman vähiten vaikutusvaltaisin toimitusjohtaja.

Yhtiön omaleimaisuus ei lopu tähän. Esimerkiksi markkinoinnissa Supercell luottaa lähinnä puskaradion voimaan. Lisäksi yhtiön organisaatiorakenne on hyvin matala.
– Aika monessa luovassa organisaatiossa on maksimoitu kontrollin määrä. On hyväksymisprosesseja ja dokumentaatiota. Meillä on päinvastoin. Emme ole maksimoineet kontrollia vaan sen että ihmisillä on mukavaa töissä, kertoo Paananen Talouselämässä.

Supercellillä on töissä 130 työntekijää, mikä on melko vähän yhtiön saavuttamaan menestykseen nähden.
– Haluamme pitää yrityksen mahdollisimman pienenä. Haluamme, että Supercell on paras mahdollinen paikka työntekijöille, totesi Paananen Helsingissä pidetyssä startup-yrityksiin keskittyneessä Slush-tapahtumassa.

Kasvua, kasvua, kasvua

Clash of Clans ja Hay Day ovat nousseet lyhyessä ajassa valtaviksi menestyksiksi. Välillä molemmat nimikkeet ovat yltäneet App Storen ladatuimpien pelien top-3:een. Supercellille on tullut voittoa noin miljoona euroa päivässä, ja se on takonut App Storessa kahdella pelillään enemmän rahaa kuin itse Electronic Arts, jolla on sovelluskaupassa melkein tuhat peliä.

Clash of Clansin ja Hay Dayn menestyksen ansiosta Supercellistä on tullut yksi kaikkien aikojen nopeimmin kasvaneista pelialan yrityksistä. Vuonna 2011 yhtiön tulot olivat vielä vaivaiset 150 000 euroa, mutta seuraavana vuonna jo hulppeat 78 miljoonaa. Tänä vuonna pelkän ensimmäisen neljänneksen eli tammi-maaliskuun liikevaihto oli peräti 136 miljoonaa euroa.

Supercellillä on ollut puolellaan myös pelimarkkinoilla tapahtunut suuri murros, jossa mobiililaitteista on tullut varteenotettava haastaja koti- ja etenkin käsikonsoleille. Yhtiön päätös keskittyä yksinomaan älypuhelimiin ja tablettitietokoneisiin on selvästikin ollut oikea.
– Massamarkkinoilla pelaaminen siirtyy näille laitteille, mobiiliin. Onhan se mahtavaa, että meidän kaltaiset firmat voi täysin tasavertaisesti otella isojen pelikorporaatioiden kanssa. Pelin säännöt ovat muuttuneet, Paananen iloitsee Talouselämässä.

Vielä tämän vuoden huhtikuussa tehdyissä osakekaupoissa yhtiön arvoksi määriteltiin 600 miljoonaa euroa. Lokakuun kaupassa arvo oli noussut jo kolmeen miljardiin dollariin eli 2,2 miljardiin euroon. Puolessa vuodessa yhtiön arvo siis lähes nelinkertaistui. Supercellin markkina-arvo onkin nyt Keskon luokkaa.

Menestys ei ole kuitenkaan tuntunut sekoittavan Supercellin päätä.
– Yrityksessä on suhtauduttu kasvuun uskomattoman kypsällä ja loppuun asti mietityllä tavalla. Monet muut yhtiöt alkaisivat näin suurta menestystä saadessaan vain rekrytoida hillittömästi väkeä ja yrittäisivät ostaa kaikki muut toimijat sekä kasvaa niin agressiivisesti kuin mahdollista, sanoo Supercellin hallituksen jäsen, mobiilialalla pitkään toiminut Kristian Segerstrale Guardianin haastattelussa.

– Supercellin perustajat eivät ole antaneet menestyksen estää heitä tekemästä yhtiön kannalta oikeita asioita. He ovat ymmärtäneet, että lahjakkaat työntekijät ovat peliyhtiölle loppujen lopuksi kaikki kaikessa. He ovat ehdottoman sitoutuneita vaalimaan yhtiössä olevaa lahjakkuutta ja sitä, että suunnittelutiimit saavat ilmaista itseään, Segerstrale toteaa.

Nokian menetyksen paikkaaja

Supercell on mahdollisesti kaikkien aikojen nopeimmin kasvanut teknologia-alan yritys. Vain runsaassa kolmessa vuodessa yhtiön onnistui nousta nollasta yhdeksi maailman menestyneimmistä peliyhtiöistä, jonka markkina-arvo on 2,2 miljardia euroa. Yhtiöstä maksettu 1,1 miljardia on suomalaisissa yrityskaupoissa ennätyssumma, sillä Suomessa perustettua listaamatonta ohjelmistoyritystä ei ole koskaan myyty ulkomaille näin kovaan hintaan. Kaupan jälkeenkin Supercell jää Suomeen, minkä takaa yhtiön isänmaallisten perustajien meklaroima sopimus ostajien kanssa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 180 pelialan yritystä, jotka työllistävät runsaat 2 000 henkeä. Supercellin ja Rovion yhteenlaskettu liikevaihto on peräti kaksi kolmasosaa koko suomalaisen peliteollisuuden liikevaihdosta. Kahden suuren kansainvälinen menestys lisää suomalaisen mobiilipelibisneksen painoarvoa ja antaa näkyvyyttä sekä nostetta maan muullekin peliteollisuudelle.

Kaikkein tärkeintä Supercell-kaupassa on kuitenkin ollut sen symbolinen merkitys Suomelle, joka nuoli yhä haavojaan Nokian menetyksen jäljiltä. Se nostatti suomalaisten itsetuntoa taloudellisesti ankarana vuotena, jonka aikana oli jo koettu lukuisia irtisanomisia ja yt-neuvotteluja monissa yrityksissä. Kauppa oli kansan kaipaama henkinen piristysruiske, ja Supercellistä tuli tietyllä tavalla Nokian manttelinperijä, joka jatkaa Suomen voittokulkua mobiilialalla, vaikkakin hyvin toisenlaisella tavalla kuin edeltäjänsä.