Electronic Artsin pitkäaikainen kiekkosarja saapuu viimeinkin Wiille, mutta hieman erilaisena kuin muille konsoleille. NHL Slapshot ei ole varsinainen NHL11, vaan se käyttää pohjanaan viime vuoden painosta hioen pelattavuutta paremmin Wiille sopivaksi. Koukkuna toimii erillinen mailaohjain ja keulahahmoksi pestattu kiekkolegenda Wayne Gretzky. Lopputuloksena on erittäin helposti lähestyttävä kiekkoilupeli, joka on parhaimmillaan samalla sohvalla kavereiden kanssa.

Jokaisen pelin mukana toimitetaan noin puolen metrin mittainen koottava muovimaila, johon sekä kapula että nunchuck asetellaan. Pelivälineen kokoamisessa menee hetki, ja toinen mokoma kuluu asetuksien rukkailuun. Asennus ja se varsinainen pelaaminen opetetaan kuitenkin havainnollisesti, ja pienen ihmettelyn jälkeen on jo valmis astumaan jäälle. Mailan käyttäminen on hauskaa, mutta pidemmän päälle huitominen voi tuntua raskaalta. NHL Slapshot ei hyödynnä lainkaan Wiin MotionPlus-lisäpalikkaa, mutta siitä huolimatta ohjaus toimii näpsäkästi ilman ikävää viivettä. Matalan oppimiskynnyksen hintana on se, ettei mistään simulaatiosta voi oikein puhua: nyt pelataan nopeatempoista viihdelätkää erikoisella ohjauksella.

Teräväpiirtopainoksiin verrattuna NHL Slapshot tuntuu riisutulta versiolta, mutta silti mukana on juuri riittävästi vaihtoehtoja. Peewee to Pro on uratila, jossa pelaamisen voi aloittaa junnuna läheisen lammen jäältä NHL-pelien kiilto silmissä. Junnupelit ovat erittäin pelkistettyjä ja nopeatempoisia, mutta toisaalta onhan siinä omaa uutuudenviehätystä, kun oma pelaaja luistelee kömpelön näköisesti pienellä jäällä lumisateessa. Kärsimättömämmille tarjoillaan Season, joka on normaali NHL-kausi: valitaan oma joukkue ja pelataan sitten ottelu kerrallaan. Tässä muodossa tunnelma on lähimpänä sitä totuttua NHL-sarjaa. Runkosarjan ja pudotuspelit voi halutessaan kokonaan ohittaa: valitsee vain suoraan Stanley Cup Final, jossa koetaan legendaarinen loppuottelu ilman turhia pohjustuksia. Wiille ominaiseen tyyliin tarjolla on myös joukko jääkiekkoaiheisia pikkupelejä aina rangaistuslaukauskilpailusta saman sohvan moninpeliin asti. Varsinaista nettipeliä ei ole lainkaan, joten pelaajat alkanevat melko nopeasti kysellä peliseuraa kaveripiiristään. Kokonaisuutena vaihtoehtoja tuntuu olevan tarjolla riittävästi, mutta ei missään nimessä liikaa verrattuna EA:n muihin urheilupeleihin.

Mukana on kokemuspistejärjestelmä, jossa pojoja kertyy suurin piirtein kaikesta pelaamiseen liittyvästä, paitsi Stanley Cup Finalista tai erillisistä pikkupeleistä. Pisteillä voi ostaa parannuksia omille pelaajille, ja ainakin jatkuvan kehittymisen tunteen järjestelmä onnistuu luomaan. Jostain mystisestä syystä Peewee to Pro ja Season-tilat vaativat kumpikin oman profiilinsa, joten toisessa urassa kertyneitä pisteitä ei voi hyödyntää toisessa lainkaan. Ratkaisu tuntuu hieman kummalliselta, ja veikkaan pelaajien tämän vuoksi valitsevan uratilakseen joko Peewee to Pro’n tai Seasonin, mutta ei molempia.

NHL Slapshot näyttää yllättävän hyvältä, kunhan ei katso liian lähelle. Pelaajien liikeanimointi on sulavaa, mutta graafisia yksityiskohtia ei juuri ole nähtävissä. Aivan erityisesti kannattaa olla katsomatta yleisöön, jonka palikkamainen liikehdintä tuo mieleen 90-luvun alkupuolen pikselimössöineen. Värien käyttö on kautta linjan kirkasta ja rohkeaa, mikä yhdessä ääniraidan kanssa luo koko pelille kepeän perjantai-illan tunnelman. Valittuja musiikkikappaleita on kokonaista 11 kappaletta, ja niistäkin suurin osa on peräisin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Vanhahtavat biisit yhdistettynä junnukiekkoiluun herättävät pohdintoja pelin kohderyhmästä. Ehkä EA on halunnut vedota nuoriin lapsiperheisiin, joissa vanhemmat ovat aikoinaan pelanneet itse juniorijääkiekkoa. Äänitehosteet ovat paikoin jopa liian muhevia, sillä joskus 6-vuotiaan taklaus tuottaa ikihongan kaatumiseen verrattavan jysäyksen. Toisaalta pysyypähän tunnelma keveänä, ja samalla pelaaja saa kunnolla palautetta tekemisistään.

NHL Slapshot on selvästi erilainen kokemus verrattuna teräväpiirtokonsoleiden kiekkoilupainoksiin. Painopisteenä on tarjota helposti omaksuttavaa viihdettä koko perheelle, ja mielestäni tässä pyrkimyksessä on onnistuttu. Vakavaa simulaatiota ja syvällistä nettipelikokemusta tavoittelevien kannattaa kuitenkin suunnata katseensa NHL11:n suuntaan. Normaalisti antaisin NHL Slapshotin kaltaiselle pelille kolme tähteä viidestä, mutta kontrollien toimivuus ja matala oppimiskynnys ansaitsevat erityismaininnan. Siksi ylimääräinen tähti kokonaisarvosanassa on paikallaan.