Trials HD:llä maailmanmaineeseen nousseen kotimaisen RedLynxin MotoHerozia on odotettu hartaasti Wiin latauspalveluun. Edellisen tuotoksen visuaalinen ilme on muuttunut sarjakuvamaisemmaksi ja mukaan on lisätty kuorrutus huumoria. Fysiikat esittävät edelleen tärkeää roolia, kun pelaaja laitetaan selvittämään mielikuvituksekkaita ratoja, joista ei hyppyjä tai looppeja puutu. Onko Wiin omistajilla taas aihetta juhlaan?

Tää ei hypänny!

MotoHeroz istuttaa pelaajan Gene McQuickin, uuden kuljettajalupauksen, ajohaalareihin. Tarkoituksena on osallistua Gema-planeetalla käytävään mestaruustaisteluun, joka sisältää erilaista kilpa-ajoihin liittyvää puuhastelua. Monipuoliset kilpailut koostuvat nopeimman ajan kellottamisesta vastustajan päihittämiseen, mutta nämä muodostavat vain osan kokonaisuudesta. Vaihteleviin ratoihin on myös piilotettu kerättäviä kolikoita sekä tavaroita, jotka auttavat sijoituksen parantamisessa tai esteiden läpäisemisessä.

Pelimekaniikka on pidetty miellyttävän yksinkertaisena, mutta kaikkien hienouksien täydellinen hallinta vaatii tarkkaavaisuutta ja opettelua. Parhaita suorituksia varten on otettava tuntumaa radan jokaiseen töyssyyn ja hyppyyn. Fysiikanmallinnus pitää huolen, ettei jokaiseen hyppyriin voi ajaa miten sattuu, mikäli mielii saavuttaa kultamitalin. Tähän kun lisätään paikoin korkeat haastepiikit, hermot pääsevät välillä varsin kovalle koetukselle. Onneksi vaikeiden kenttien jälkeen tulee yleensä pari helpompaa, jotka antavat hetken hengähdystauon ennen seuraavaa todellista koitosta.

Ohjattavuuden perusteet ovat helpot. Wiimotea käytetään poikittain, 1- ja 2-nappien toimiessa kaasuna ja pakkina. Ristiohjaimella muutetaan auton kallistuskulmaa, jotta hyppyjen alastulo sujuisi ongelmitta. A-napilla käytetään kentästä löytyviä apuvälineitä, kuten turboa ja tarrarenkaita, jotka mahdollistavat ajamisen vaikka katossa. Mikäli menopeli tekee kuperkeikan, ohjaimen ravistus palauttaa sen takaisin renkaille. Tarkka fysiikanmallinnus tuntuu autoissa muutenkin kuin hypyissä – esimerkiksi ylämäkeen on tuskallista lähteä kiihdyttämään, jos alla ei ole tarpeeksi vauhtia. Vaikka aluksi autojen käyttäytymisessä on huomattavissa pientä laiskuutta, siihen tottuu nopeasti.

Vain airot puuttuvat

Värikkään sarjakuvamainen grafiikka tekee ulkoasusta pirteän ja miellyttävän katsella. Vaihtelevista kaksiulotteisista ympäristöistä löytyy vehreitä metsiä sekä kalliomaisemia. Jopa veden allakin päästään kaasuttelemaan, mutta osio on selkeästi pelin heikointa antia, etenkin pelattavuudeltaan. Simppelit mutta toimivat valaisuefektit elävöittävät kuvasuunnittelua, ja koko komeus pyörii pääasiassa sulavasti. Ääniefektit ja musiikit tukevat kokonaisuutta hienosti, eikä audiopuoli käy missään vaiheessa äryttäväksi, vaikka jotain tiettyä rataa joutuisikin yrittämään useita kertoja.

Myös kavereiden kanssa pääsee kisailemaan, sillä samalla konsolilla hupiin voi osallistua yhteensä neljä pelaajaa. Fysiikan mallinnus tuo moninpeliin omat koukeronsa. Hektisissä kisoissa ohittamisesta voi tulla elämää suurempi taistelu, kun pienimmätkin hypyt on onnistuttava käyttämään hyödyksi. Hyvässä porukassa tiukat taistelut nostavat varmasti hymyn huulille. Verkossa on mahdollista kokeilla taitojaan vaihtuvissa aika-ajohaasteissa, ja vertailla omia suorituksiaan muiden hurjapäiden saavutuksiin.

RedLynx on tehnyt kaikin puolin hyvää työtä ja saanut luotua teoksen, joka on Wiiwaren ehdotonta parhaimmistoa. Tarinatila kattaa lukuisia kenttiä ja haasteita, joten pelissä riittää tekemistä. Varsinkin jos mielii saada jokaisesta kentästä kiiltävimmän mitalin, töitä pääsee tekemään urakalla. Kaiken kaikkiaan MotoHeroz on kattava ja viihdyttävä paketti, josta riittää lystiä iltaan jos toiseen. Mikäli jatkoa vielä joskus seuraa, voisi vesikentät jättää suosiolla pois.

MotoHeroz on saatavilla Wiiwaresta 1500 pisteen hintaan