Mykkäelokuva

Virginia on enemmänkin ensimmäisestä persoonasta kuvattu interaktiivinen elokuva kuin peli, mikä näkyy myös halvassa hinnassa. Pelaajan ei tarvitse tehdä muuta kuin kävellä, painaa satunnaisesti nappia ja katsoa mitä tapahtuu. Kohtaukset soljuvat rivakalla tahdilla eteenpäin ja turhat täytekohdat leikataan surutta pois.

Dialogia ei ole ollenkaan, mikä on erikoinen ratkaisu, mutta toimii yllättävän hyvin. Asiat tehdään selviksi ilmeillä, eleillä sekä tunnelmaan sopivalla musiikilla. Varsinkin agenttiparin uunituoreen työsuhteen kehittyminen on mielenkiintoista seurattavaa ilman puhetta.

VirginiaSH1.png

Lyhyt tunnelmapala

Tunnelmassa sekä alkuasetelmassa voi havaita selkeitä viitteitä Salaisiin Kansioihin sekä Twin Peaksiin. Yhdessä kohtauksessa jopa soi hieman jälkimmäisen tunnusmusiikkia muistuttava kappale. Tunnelmallinen ilmapiiri sekä piirrosmainen ulkoasu ja loistava musiikki ovatkin teoksen parasta antia.

Pelinä Virginia ei tarjoa juuri mitään, mutta elokuvallisena kertomuksena se on mielenkiintoinen. Tarina pitää otteessaan aina omituiseen loppuhuipennukseen asti. Puhumattomuus sekä unen ja toden rajamailla kulkevat kohtaukset tuntuvat varsin sekavilta jättäen suuren osan tapahtumien tulkinnasta pelaajan harteille. Lopputekstien rullatessa tunteet juuri koetusta parituntisesta ovatkin varsin ristiriitaiset. Silti Virginian maailmassa olisi viihtynyt pitempäänkin.